<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Into Eternity kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/feed" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas</link>
	<description>Molemmat puolet ydinvoimasta - keskustelua puolesta ja vastaan</description>
	<lastBuildDate>Sat, 04 Feb 2012 13:18:15 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.0.5</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Pitääkö loppusijoituspaikka merkitä? &#171; Ydinreaktioita</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-1359</link>
		<dc:creator>Pitääkö loppusijoituspaikka merkitä? &#171; Ydinreaktioita</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 Jun 2010 06:20:37 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-1359</guid>
		<description>[...] Michael Madsenin ONKALOsta ja ydinjätteen loppusijoituksesta kertova draamadokumentti &#8221;Into Eternity&#8221; herätti toukokuun alussa järjestetyllä Suomen kiertueellaan filosofista keskustelua [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[...] Michael Madsenin ONKALOsta ja ydinjätteen loppusijoituksesta kertova draamadokumentti &#8221;Into Eternity&#8221; herätti toukokuun alussa järjestetyllä Suomen kiertueellaan filosofista keskustelua [...]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ilkka Hyttinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-760</link>
		<dc:creator>Ilkka Hyttinen</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 06 Feb 2010 21:31:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-760</guid>
		<description>Monimuotoista, ei ydinyksipuoleista energiaa teollisuudelle meiltä ei lopu – nytkin esim. tyhjäkäynnillä olevan metsäteknologian prosessiteollisuudella on ulosviennin takia paljon ylimääräistä energiaa tarjolla, jotka nekin energiat pian korvataan kestävän kehityksen uusituvilla, täysin päästöttömillä ja vaarattomilla ekoenergioilla…

Prosessiteollisuutta on enää ydinreaktorien varjolla turha haikailla takaisin – ratkaiseva tekijä bulkkiteknologian pysymisessä tai tulemisessa takaisinhan on ollut ja on suhteellisen suurilla Suomen työpalkkakustannuksilla verrattuna kehittyvien maiden (Kiina, jne.) palkkatasoon. Kun nämä maat vielä surutta satsaavat ydinteknologiaan – nopein tapa saada ’suuria’ voittoja – tietää se jo kansakoulun matikalla sitä, että työpalkka- + energiakustannukset määräävät ns. raskaan työvoimavaltaisen teollisuuden pysyvän kaukana markkinoiltamme…- Nyt ne ”sadattuhannet työpaikat” ovat ja pysyvät ulkona rajoiltamme…
Sensijaan erikoistunut, innovoiva, tuottava pk- teollisuus saattaa meillä vielä hyvinkin pärjätä, kunhan vain pidämme perus- ja poikkitieteellisestä tutkimuksestamme ja innovaatioistamme, niiden itse  hyödyntämisestä huoli kera uusiutuvien luonnonvarojemme… ’Pieni’ ei paljoa syö, ”pieni on kaunista” sähköenergiankin kulutuksessa… siten CHP- bioteollisuudellammekin riittää markkinoita ja työllisyyttä jokseenkin jokaisella seutukunnalla hakkeen ja pellettienkin riittävyydessä – paperiakin saamme edullisemmin muualta – samoin kuin pienspiraalituulimarkkinoillakin, jos vain…

Jo tavanomaiset ydinlaitosten pommit ja terrorit katkaisevat monelta suurelta tuotantolaitokseltakin kerralla sähköt – yritäs tehdä sama temppu hajautetuille monimuotoenergioille, sellaiselle ”sissikansalle”…

”Yksityinen tuulivoimapuisto nousi Simoon
julkaistu 30.12.2009 klo 16:45, päivitetty 30.12.2009 klo 17:15  :
 
Simolainen Martti Lahti on rakennuttanut kolmen tuuliturbiinin tuulivoimapuiston.
	    
Simossa on käynnistynyt Suomen tiettävästi ensimmäinen yksityinen tuulivoimapuisto. Simoniemessä asuva ammattikalastaja Martti Lahti rakennutti syksyn aikana omakotitalonsa taakse kolme tuuliturbiinia. Lahti arvioi, että omakotitaloa varten hän olisi tarvinnut vain yhden turbiinin, mutta ammatin vuoksi turbiineja tarvittiin kolme. 

Lähes 30 metriä korkeisiin puupylväisiin sijoitetut turbiinit otettiin käyttöön joulun alla. Noin viikon käyttökokemuksen perusteella Lahti arvioi, että tuulivoimapuiston turbiineista yhden teho menee omakotitalon kulutukseen ja kahden teho ammattikulutukseen. Ammattikäytössä Martti Lahdella on muun muassa 21 pakastinta kalojen pakastamista varten. 

Lahti laskee, että voimapuisto on kulutukseen nähden sopivan kokoinen. 
-Vuosikulutus on 35 000 - 36 000 kilowattituntia. Arvioin, että tuulivoimalla saan kehitetyksi noin 30 000 kilowattituntia [spiraalein yli 40 000 kWh!/IOH...]. Valtakunnan verkosta tarvitaan sitten loput, muutama tuhat kilowattintuntia. 
Ylimääräinen sähkö menee yleiseen sähköverkkoon. Tällä hetkellä siitä ei makseta mitään. 
- Lupeissa on, että verkkoon menevän sähkön määrää aletaan mittaamaan ja siitä maksetaan tulevaisuudessa. Silloin minä maksan, kun on tyyntä ja yhtiö maksaa, kun tuulee, sanoo Lahti. 
Martti Lahti kertoo, että kolmen tuuliturbiinin hankinta tuli maksamaan hiukan alle 47 000 euroa. 
Lahti vaikuttaa tyytyväiseltä hankintaansa - sähkö tulee aivan yhtä tasaisesti kuin ennenkin. 
YLE Perämeri” 

http://yle.fi/alueet/perameri/2009/12/yksityinen_tuulivoimapuisto_nousi_simoon_1329303.html

Mitä sitten tuloutuisikaaan yksityisille kuluttajille - ei vain yritysryppäille kuten ydinreaktoreilla – saati sitten spiraalituuliturbiinien, CHP- voimaloiden, jne. kotimaisella valmistuksella ja myös ulosviennillä koko kansantaloudellemme?!. Tarvitsemme pari uutta Nokia-tukijalkaa - emme enää yhtään ainakaan vanhan teknologian ydinreaktoria – korkeintaan ehkä korvaamaan aikanaan vanhentuvat, mutta mitäs tehdään poistuville ongelmarakenteille?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Monimuotoista, ei ydinyksipuoleista energiaa teollisuudelle meiltä ei lopu – nytkin esim. tyhjäkäynnillä olevan metsäteknologian prosessiteollisuudella on ulosviennin takia paljon ylimääräistä energiaa tarjolla, jotka nekin energiat pian korvataan kestävän kehityksen uusituvilla, täysin päästöttömillä ja vaarattomilla ekoenergioilla…</p>
<p>Prosessiteollisuutta on enää ydinreaktorien varjolla turha haikailla takaisin – ratkaiseva tekijä bulkkiteknologian pysymisessä tai tulemisessa takaisinhan on ollut ja on suhteellisen suurilla Suomen työpalkkakustannuksilla verrattuna kehittyvien maiden (Kiina, jne.) palkkatasoon. Kun nämä maat vielä surutta satsaavat ydinteknologiaan – nopein tapa saada ’suuria’ voittoja – tietää se jo kansakoulun matikalla sitä, että työpalkka- + energiakustannukset määräävät ns. raskaan työvoimavaltaisen teollisuuden pysyvän kaukana markkinoiltamme…- Nyt ne ”sadattuhannet työpaikat” ovat ja pysyvät ulkona rajoiltamme…<br />
Sensijaan erikoistunut, innovoiva, tuottava pk- teollisuus saattaa meillä vielä hyvinkin pärjätä, kunhan vain pidämme perus- ja poikkitieteellisestä tutkimuksestamme ja innovaatioistamme, niiden itse  hyödyntämisestä huoli kera uusiutuvien luonnonvarojemme… ’Pieni’ ei paljoa syö, ”pieni on kaunista” sähköenergiankin kulutuksessa… siten CHP- bioteollisuudellammekin riittää markkinoita ja työllisyyttä jokseenkin jokaisella seutukunnalla hakkeen ja pellettienkin riittävyydessä – paperiakin saamme edullisemmin muualta – samoin kuin pienspiraalituulimarkkinoillakin, jos vain…</p>
<p>Jo tavanomaiset ydinlaitosten pommit ja terrorit katkaisevat monelta suurelta tuotantolaitokseltakin kerralla sähköt – yritäs tehdä sama temppu hajautetuille monimuotoenergioille, sellaiselle ”sissikansalle”…</p>
<p>”Yksityinen tuulivoimapuisto nousi Simoon<br />
julkaistu 30.12.2009 klo 16:45, päivitetty 30.12.2009 klo 17:15  :</p>
<p>Simolainen Martti Lahti on rakennuttanut kolmen tuuliturbiinin tuulivoimapuiston.</p>
<p>Simossa on käynnistynyt Suomen tiettävästi ensimmäinen yksityinen tuulivoimapuisto. Simoniemessä asuva ammattikalastaja Martti Lahti rakennutti syksyn aikana omakotitalonsa taakse kolme tuuliturbiinia. Lahti arvioi, että omakotitaloa varten hän olisi tarvinnut vain yhden turbiinin, mutta ammatin vuoksi turbiineja tarvittiin kolme. </p>
<p>Lähes 30 metriä korkeisiin puupylväisiin sijoitetut turbiinit otettiin käyttöön joulun alla. Noin viikon käyttökokemuksen perusteella Lahti arvioi, että tuulivoimapuiston turbiineista yhden teho menee omakotitalon kulutukseen ja kahden teho ammattikulutukseen. Ammattikäytössä Martti Lahdella on muun muassa 21 pakastinta kalojen pakastamista varten. </p>
<p>Lahti laskee, että voimapuisto on kulutukseen nähden sopivan kokoinen.<br />
-Vuosikulutus on 35 000 &#8211; 36 000 kilowattituntia. Arvioin, että tuulivoimalla saan kehitetyksi noin 30 000 kilowattituntia [spiraalein yli 40 000 kWh!/IOH...]. Valtakunnan verkosta tarvitaan sitten loput, muutama tuhat kilowattintuntia.<br />
Ylimääräinen sähkö menee yleiseen sähköverkkoon. Tällä hetkellä siitä ei makseta mitään.<br />
- Lupeissa on, että verkkoon menevän sähkön määrää aletaan mittaamaan ja siitä maksetaan tulevaisuudessa. Silloin minä maksan, kun on tyyntä ja yhtiö maksaa, kun tuulee, sanoo Lahti.<br />
Martti Lahti kertoo, että kolmen tuuliturbiinin hankinta tuli maksamaan hiukan alle 47 000 euroa.<br />
Lahti vaikuttaa tyytyväiseltä hankintaansa &#8211; sähkö tulee aivan yhtä tasaisesti kuin ennenkin.<br />
YLE Perämeri” </p>
<p><a href="http://yle.fi/alueet/perameri/2009/12/yksityinen_tuulivoimapuisto_nousi_simoon_1329303.html">http://yle.fi/alueet/perameri/2009/12/yksityinen_tuulivoimapuisto_nousi_simoon_1329303.html</a></p>
<p>Mitä sitten tuloutuisikaaan yksityisille kuluttajille &#8211; ei vain yritysryppäille kuten ydinreaktoreilla – saati sitten spiraalituuliturbiinien, CHP- voimaloiden, jne. kotimaisella valmistuksella ja myös ulosviennillä koko kansantaloudellemme?!. Tarvitsemme pari uutta Nokia-tukijalkaa &#8211; emme enää yhtään ainakaan vanhan teknologian ydinreaktoria – korkeintaan ehkä korvaamaan aikanaan vanhentuvat, mutta mitäs tehdään poistuville ongelmarakenteille?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Kai Lähteenmäki</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-754</link>
		<dc:creator>Kai Lähteenmäki</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 06 Feb 2010 13:37:44 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-754</guid>
		<description>Juhani:
&quot;..Rakennetaan nyt ensin mahdollisimman pian edes neljä uutta suurta ydinreaktoria..&quot;

Olen samaaa mieltä.
Varmaa ja isoa hyötyä saamme kun meillä on tarjota teollisuudelle edullista päästötöntä energiaa. Se vois vetää meille paljonkin prosessiteollisuutta taas. Työllisyyshyödyt olisivat alihankintaketjujen kerrannaisvaikutuksineen mahtatavat, jopa saatoja tuhansia uusia veronmaksajia.... 
Kun meillä olisi enemmän taas tervettä hyvinvoivaa teollisuutta tuomassa oikeita nettoveroeuroja, niin lähes kaikki talousmurheemme olisivat huonoa unta vaan...
Energian hinta on monelle yritykselle paljon merkitävämpi kustaannustekijä kuin työpalkat, esim Outokumpu, Rautaruukki, jne.

Edullisella sähkön hinnalla meidän on paljon helpompi kilpailla kuin palkoilla tai asuntojen hinnoilla, jotka näyttää kohoavaan lamastaa huolimatta kohti taivasta?

Ajatukseni oli noissa Gen IV-reaktoreissa se, että jos emme ole nykyään enää kovin kummoisia ydinvoimaloiden tekijöitä, niin ehtisimme ehkä mukaan edullisesti seuraavan polven tekniikoihin.Ehtisimme kouluttaa nuorissta osaaajia. Nyt lienee saatavissa suht edullisesti alan osaaajia, patentteja, yrityksiä, niiden hinta kasvaa varmaan kun ala kaasvaa.
Tosin Mitsubishi näytti jo kaapanneen PBMRn.
Fortumilla on ollut pitkään yhteistyötä venäläisten kanssa,  tuli ajatus, että sieltä saisi nyt aika halvalla uniikkeja  BREST, BN-850, Th-VVER, jne osaajia. Venäläiset taitaa itse r-ssiä ne, kuten usein?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Juhani:<br />
&#8220;..Rakennetaan nyt ensin mahdollisimman pian edes neljä uutta suurta ydinreaktoria..&#8221;</p>
<p>Olen samaaa mieltä.<br />
Varmaa ja isoa hyötyä saamme kun meillä on tarjota teollisuudelle edullista päästötöntä energiaa. Se vois vetää meille paljonkin prosessiteollisuutta taas. Työllisyyshyödyt olisivat alihankintaketjujen kerrannaisvaikutuksineen mahtatavat, jopa saatoja tuhansia uusia veronmaksajia&#8230;.<br />
Kun meillä olisi enemmän taas tervettä hyvinvoivaa teollisuutta tuomassa oikeita nettoveroeuroja, niin lähes kaikki talousmurheemme olisivat huonoa unta vaan&#8230;<br />
Energian hinta on monelle yritykselle paljon merkitävämpi kustaannustekijä kuin työpalkat, esim Outokumpu, Rautaruukki, jne.</p>
<p>Edullisella sähkön hinnalla meidän on paljon helpompi kilpailla kuin palkoilla tai asuntojen hinnoilla, jotka näyttää kohoavaan lamastaa huolimatta kohti taivasta?</p>
<p>Ajatukseni oli noissa Gen IV-reaktoreissa se, että jos emme ole nykyään enää kovin kummoisia ydinvoimaloiden tekijöitä, niin ehtisimme ehkä mukaan edullisesti seuraavan polven tekniikoihin.Ehtisimme kouluttaa nuorissta osaaajia. Nyt lienee saatavissa suht edullisesti alan osaaajia, patentteja, yrityksiä, niiden hinta kasvaa varmaan kun ala kaasvaa.<br />
Tosin Mitsubishi näytti jo kaapanneen PBMRn.<br />
Fortumilla on ollut pitkään yhteistyötä venäläisten kanssa,  tuli ajatus, että sieltä saisi nyt aika halvalla uniikkeja  BREST, BN-850, Th-VVER, jne osaajia. Venäläiset taitaa itse r-ssiä ne, kuten usein?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ilkka Hyttinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-750</link>
		<dc:creator>Ilkka Hyttinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 21:22:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-750</guid>
		<description>Kokonaisuudessaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät vähenisi uusin ydinvaoimaloin vain vähän::
“Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy nimittäin muualta kuin erillisestä sähköntuotannosta -esimerkiksi lämmityksestä. Esimerkiksi suurten energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudes ja seitsemäs ydinvoimala vähentäisivät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vain muutamalla prosentilla.” :
http://www.ydinvoima.fi/viisi-syyt%C3%A4-sanoa-ei-ydinvoimalle
Fennovoiman E.ON pyrkii myös tuulivoimamarkkinoille jenkkeihin asti:
http://www.fennovoima.fi/tiedotteet/ajankohtaista/e-on-lisaa-uusiutuvien-tuotantoaan-usan-tuulivoimalalla. 
Vihreä elvytys valuu USA:sta Kiinaan – Kiinasta USA:kin :
http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/11/22/vihrea-elvytys-valuu-kiinaan/200924248/133 - se siitä tuulettomuudesta...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kokonaisuudessaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt eivät vähenisi uusin ydinvaoimaloin vain vähän::<br />
“Valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy nimittäin muualta kuin erillisestä sähköntuotannosta -esimerkiksi lämmityksestä. Esimerkiksi suurten energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudes ja seitsemäs ydinvoimala vähentäisivät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vain muutamalla prosentilla.” :<br />
<a href="http://www.ydinvoima.fi/viisi-syyt%C3%A4-sanoa-ei-ydinvoimalle">http://www.ydinvoima.fi/viisi-syyt%C3%A4-sanoa-ei-ydinvoimalle</a><br />
Fennovoiman E.ON pyrkii myös tuulivoimamarkkinoille jenkkeihin asti:<br />
<a href="http://www.fennovoima.fi/tiedotteet/ajankohtaista/e-on-lisaa-uusiutuvien-tuotantoaan-usan-tuulivoimalalla">http://www.fennovoima.fi/tiedotteet/ajankohtaista/e-on-lisaa-uusiutuvien-tuotantoaan-usan-tuulivoimalalla</a>.<br />
Vihreä elvytys valuu USA:sta Kiinaan – Kiinasta USA:kin :<br />
<a href="http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/11/22/vihrea-elvytys-valuu-kiinaan/200924248/133">http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/11/22/vihrea-elvytys-valuu-kiinaan/200924248/133</a> &#8211; se siitä tuulettomuudesta&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ilkka Hyttinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-749</link>
		<dc:creator>Ilkka Hyttinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 21:21:50 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-749</guid>
		<description>Aurinkoenergia on kyllä todellakin toistaiseksi marginaalinen hyödynnän kohde meillä. Sekin on kuitenkin aina ’kotio päin’. Ei sitäkään tarvitse valtioavallan tukea, kunhan paneeleiden hinnat saadaan tippumaan käyttäjien kukkarolle sopiviksi… Mitäs sitten tulevaisuus tuokaan ilmoille sillä rintamalla, aurinkohan…  
Pienspiraalituulivoimakin maksaa pian itse itsensä. Jokainen voi esim. laskea: meillä vuotuinen sähkön kulutus omakotitalossamme on n. 20000 kWh – suora sähkölämmitys.  25 kW spiraaliturbiini jo 10 % käyttökertoimella – spiraaleilla yli 30 % - täyttäisi hyvin sähköntarpeemme varaamis- ja säätösysteemein. Tuulettomina aikoina joutuisimme edelleenkin sähköstä - ei kuitenkaan enää niin riippuvaisia yhdestä lähteestä – maksamaan, mutta pienelläkin tuulella ja varsinkin myrskyillä – toisin kuin helposti silloin rikkotuvilla (kehitystä kylläkin) isoilla potkurimyllyillä – jäisimme monin kerroin voiton puolelle… Jokainen voi myös laskea mitä jo se merkitsee kansantaloudelle, BKT:lle, hyvinvoinnillemme. Probleemana on spiraaliturbiinien toistaiseksi liiallinen  hinta – helpotusta on kuulemma tulossa, jos vain… Ja kompensaatio on lähes täydellinen samoin huoltovarmuus – ai jäi jäljelle vielä virushyökkäykset ja e-sota…
Tuulisuus vaihtelee vuorokauden, vuodenaikojen ja säärintamien mukaan. Keskimääräinen tuulen energia on kuitenkin lähes vakio ja laajalla alueella tuotannon erot tasoittuvat. Talvisin tuulee enemmän kuin kesäisin ja tuulivoiman tuotantoprofiili osuu kuukausitasolla hyvin yhteen kulutuksen kanssa.[25] Alle 20 %:n energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.[26] Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 15 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5−10 % sähköstä.[27] Vaihtelua tasoitetaan tavallisesti vesivoimalla tai lauhdetuotannolla. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat sähköverkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.
Googlaapa:  ”Tuulispiraalilla omankin talon sähköt” :  
http://www.windside.com/finnish/index.html
http://tuulenpuoli.fi/
http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Aurinkoenergia on kyllä todellakin toistaiseksi marginaalinen hyödynnän kohde meillä. Sekin on kuitenkin aina ’kotio päin’. Ei sitäkään tarvitse valtioavallan tukea, kunhan paneeleiden hinnat saadaan tippumaan käyttäjien kukkarolle sopiviksi… Mitäs sitten tulevaisuus tuokaan ilmoille sillä rintamalla, aurinkohan…<br />
Pienspiraalituulivoimakin maksaa pian itse itsensä. Jokainen voi esim. laskea: meillä vuotuinen sähkön kulutus omakotitalossamme on n. 20000 kWh – suora sähkölämmitys.  25 kW spiraaliturbiini jo 10 % käyttökertoimella – spiraaleilla yli 30 % &#8211; täyttäisi hyvin sähköntarpeemme varaamis- ja säätösysteemein. Tuulettomina aikoina joutuisimme edelleenkin sähköstä &#8211; ei kuitenkaan enää niin riippuvaisia yhdestä lähteestä – maksamaan, mutta pienelläkin tuulella ja varsinkin myrskyillä – toisin kuin helposti silloin rikkotuvilla (kehitystä kylläkin) isoilla potkurimyllyillä – jäisimme monin kerroin voiton puolelle… Jokainen voi myös laskea mitä jo se merkitsee kansantaloudelle, BKT:lle, hyvinvoinnillemme. Probleemana on spiraaliturbiinien toistaiseksi liiallinen  hinta – helpotusta on kuulemma tulossa, jos vain… Ja kompensaatio on lähes täydellinen samoin huoltovarmuus – ai jäi jäljelle vielä virushyökkäykset ja e-sota…<br />
Tuulisuus vaihtelee vuorokauden, vuodenaikojen ja säärintamien mukaan. Keskimääräinen tuulen energia on kuitenkin lähes vakio ja laajalla alueella tuotannon erot tasoittuvat. Talvisin tuulee enemmän kuin kesäisin ja tuulivoiman tuotantoprofiili osuu kuukausitasolla hyvin yhteen kulutuksen kanssa.[25] Alle 20 %:n energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.[26] Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 15 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5−10 % sähköstä.[27] Vaihtelua tasoitetaan tavallisesti vesivoimalla tai lauhdetuotannolla. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat sähköverkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.<br />
Googlaapa:  ”Tuulispiraalilla omankin talon sähköt” :<br />
<a href="http://www.windside.com/finnish/index.html">http://www.windside.com/finnish/index.html</a><br />
<a href="http://tuulenpuoli.fi/">http://tuulenpuoli.fi/</a><br />
<a href="http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/">http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ilkka Hyttinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-748</link>
		<dc:creator>Ilkka Hyttinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 21:18:54 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-748</guid>
		<description>Onkohan Kai asia niin, että kehittyvän teknologian ekoenergiat ennenpitkää syrjäyttävät kaikki uuden teknologian, uusien sukupolvienkin fissio- ja fuusioreaktorit? Kannattaako meidän silloin tuhlata vähiä resurssejamme ko. alan tutkimukseen ja kehitykseen? Sitä paitsi mitenkäs se kehitys menikään ydinalalla jo globaalisti, saatteko ikinä enää kiinni niiden etumatkaa?
Olkiluoto 3 on surkimus esitys koko ydinteknologiasta (vanhasta  - ei Vanhasesta…) koko maailmalle – ja vielä siten Suomi – eikä esim. Ranska – huonona esimerkkinä. Ei hyvältä näytä jatkoakaan ajatellen. Niin kuin meidän markkinointimme kaikilla aloilla olisi jo muutoinkin hiipunut ylen takavasemmalla ja –alhaalla, näin myös ”kunnon” ydinteknologian kansantajuisen tietämyksen ”kaupustelu” suurelle yleisölle…  Kyllä Energiateollisuus lobbaa ’tutkivien journalistien’ myötävaikutuksella joka lehdellä,  mutta kuka heitä uskoo: käsi koko ajan syvemmällä kuluttajan kukkarolla! Ei ihme, että Vihreän Liiton ekonäkemykset menevät kansaan kuin  häkä pahemmin kakistelematta… Ja vielä lisäätte vettä heidän myllyynsä haukkumalla heitä ”kommunistiviherpiipertäjiksi”! Halveksinta osuu aina vain omaan nilkkaan – kessä lieneekään sitten syy?
Olisi se O-kolmas edes kotimainen mutta kun… eipä siitä kostu kotimainen työllisyys/työttömyyskään muutoin kuin ulkomaisen työvoiman ja maataloustukien subvention hyödynnän muodossa . Ja sitten vielä havitellaan kuudetta, seitsemää, kahdeksattakin ”poksautettavaa” houkutukseksi rinnalle…
Lienee niin, että  todella epävarman ”ilmastohypen” takana on ydinteknologian markkinointiyritykset, joilla tempuilla yritetään pelotella kansa ja kansakunnat ainakin Euroopassa ”ainoan autuaaksitekevän” ydinteknologian taakse. Siinä siivellä sitten isot yritysryppäät ”megatuulipropellein” saadaan kynimään kansaa sähkönsyöttötariffein yhä enemmän ja enemmän, eritoten harvaan asutulla maaseudullamme, kun mahdollisuuksia ja selviytymisstrategioita olisi muitakin, jos vain…
Pääasia ei suinkaan ole CO2- poisto  –  vrt.  :
http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/03/ilmastopato-uhkaa-murtua/#comment-4904   ;
http://sirpakauppinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/02/ydinvoimalla-ei-pitkaa-tulevaisuutta/ )  - 
vaan energian (sähkö/lämpö) tuottaminen kestävän kehityksen ekoenergioin  - ydinfissiovoimalat eivät sitä nekään koskaan edusta…
Suomeenkin rakennetaan varmasti vielä lisää myös ’hajautettuja’, paikallisia hiilivoimaloita. Hiiltä riittää. Päästötön CO2:n  taltiointi ja varastointi vanhoihin öljy- ja kaasuonkaloihin yms. tekniikkana ja probleemana on paljon vähäisempi kuin nyky-ydinjätteiden ’jälkimarkkinointi’…
Ei teollisuuden karkaaminen halvempiin maihin ole meidän sähköenergian tariffeista kiinni. Yksinkertaisesti meillä nykyisen teollisuustyövoiman palkoilla ’bulkkityö’ on liian kallista. Kiina ym. maa vetävät tässä ainakin toistaiseksi ylivoimaisesti pidemmän korren. Erikoistuminen, pienten erikoissarjojen tuotanto, uudet innovaatiot ovat elinehtomme nyt ja tulevaisuudessa. 
Päinvastoin viipyneen ja yhä viipyvän vanhaydinvoimaloiden paapominen on jarruttanut voimallisesti uusien teknologioiden esiinmarssia. Mitkä uudet ’nokiamahdollisuudet’, työllistymiset ja taloudet  meillä olisivat tänään jos jo vuodesta 1982 olisi voimallisesti valtiovallan taholta alettu satsaamaan kotomaiseen spiraalituulivoimaan  (Windside) – samoin uuden teknologian ”häkäpönttövoimaloihin”, jne. Mutta kun EI. Valtiovalta korruptioineen on lähempänä suuryhtiöitä, omaa ’suutaan’  – olkoot sitten ydin- tai tuulisellaisia. Omat innovaatiomme on annettu jokseenkin lahjaksi ulkovalloille – viimeksi sähköinen kirja, ym.  ….</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Onkohan Kai asia niin, että kehittyvän teknologian ekoenergiat ennenpitkää syrjäyttävät kaikki uuden teknologian, uusien sukupolvienkin fissio- ja fuusioreaktorit? Kannattaako meidän silloin tuhlata vähiä resurssejamme ko. alan tutkimukseen ja kehitykseen? Sitä paitsi mitenkäs se kehitys menikään ydinalalla jo globaalisti, saatteko ikinä enää kiinni niiden etumatkaa?<br />
Olkiluoto 3 on surkimus esitys koko ydinteknologiasta (vanhasta  &#8211; ei Vanhasesta…) koko maailmalle – ja vielä siten Suomi – eikä esim. Ranska – huonona esimerkkinä. Ei hyvältä näytä jatkoakaan ajatellen. Niin kuin meidän markkinointimme kaikilla aloilla olisi jo muutoinkin hiipunut ylen takavasemmalla ja –alhaalla, näin myös ”kunnon” ydinteknologian kansantajuisen tietämyksen ”kaupustelu” suurelle yleisölle…  Kyllä Energiateollisuus lobbaa ’tutkivien journalistien’ myötävaikutuksella joka lehdellä,  mutta kuka heitä uskoo: käsi koko ajan syvemmällä kuluttajan kukkarolla! Ei ihme, että Vihreän Liiton ekonäkemykset menevät kansaan kuin  häkä pahemmin kakistelematta… Ja vielä lisäätte vettä heidän myllyynsä haukkumalla heitä ”kommunistiviherpiipertäjiksi”! Halveksinta osuu aina vain omaan nilkkaan – kessä lieneekään sitten syy?<br />
Olisi se O-kolmas edes kotimainen mutta kun… eipä siitä kostu kotimainen työllisyys/työttömyyskään muutoin kuin ulkomaisen työvoiman ja maataloustukien subvention hyödynnän muodossa . Ja sitten vielä havitellaan kuudetta, seitsemää, kahdeksattakin ”poksautettavaa” houkutukseksi rinnalle…<br />
Lienee niin, että  todella epävarman ”ilmastohypen” takana on ydinteknologian markkinointiyritykset, joilla tempuilla yritetään pelotella kansa ja kansakunnat ainakin Euroopassa ”ainoan autuaaksitekevän” ydinteknologian taakse. Siinä siivellä sitten isot yritysryppäät ”megatuulipropellein” saadaan kynimään kansaa sähkönsyöttötariffein yhä enemmän ja enemmän, eritoten harvaan asutulla maaseudullamme, kun mahdollisuuksia ja selviytymisstrategioita olisi muitakin, jos vain…<br />
Pääasia ei suinkaan ole CO2- poisto  –  vrt.  :<br />
<a href="http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/03/ilmastopato-uhkaa-murtua/#comment-4904">http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/03/ilmastopato-uhkaa-murtua/#comment-4904</a>   ;<br />
<a href="http://sirpakauppinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/02/ydinvoimalla-ei-pitkaa-tulevaisuutta/">http://sirpakauppinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/02/ydinvoimalla-ei-pitkaa-tulevaisuutta/</a> )  &#8211;<br />
vaan energian (sähkö/lämpö) tuottaminen kestävän kehityksen ekoenergioin  &#8211; ydinfissiovoimalat eivät sitä nekään koskaan edusta…<br />
Suomeenkin rakennetaan varmasti vielä lisää myös ’hajautettuja’, paikallisia hiilivoimaloita. Hiiltä riittää. Päästötön CO2:n  taltiointi ja varastointi vanhoihin öljy- ja kaasuonkaloihin yms. tekniikkana ja probleemana on paljon vähäisempi kuin nyky-ydinjätteiden ’jälkimarkkinointi’…<br />
Ei teollisuuden karkaaminen halvempiin maihin ole meidän sähköenergian tariffeista kiinni. Yksinkertaisesti meillä nykyisen teollisuustyövoiman palkoilla ’bulkkityö’ on liian kallista. Kiina ym. maa vetävät tässä ainakin toistaiseksi ylivoimaisesti pidemmän korren. Erikoistuminen, pienten erikoissarjojen tuotanto, uudet innovaatiot ovat elinehtomme nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Päinvastoin viipyneen ja yhä viipyvän vanhaydinvoimaloiden paapominen on jarruttanut voimallisesti uusien teknologioiden esiinmarssia. Mitkä uudet ’nokiamahdollisuudet’, työllistymiset ja taloudet  meillä olisivat tänään jos jo vuodesta 1982 olisi voimallisesti valtiovallan taholta alettu satsaamaan kotomaiseen spiraalituulivoimaan  (Windside) – samoin uuden teknologian ”häkäpönttövoimaloihin”, jne. Mutta kun EI. Valtiovalta korruptioineen on lähempänä suuryhtiöitä, omaa ’suutaan’  – olkoot sitten ydin- tai tuulisellaisia. Omat innovaatiomme on annettu jokseenkin lahjaksi ulkovalloille – viimeksi sähköinen kirja, ym.  ….</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Ilkka Hyttinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-747</link>
		<dc:creator>Ilkka Hyttinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 21:11:00 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-747</guid>
		<description>OK Jaakko,

ilmeisesti se on juuri sitä Integral Fast Reactor-teknologiaa, tarttui vain &#039;haaviin&#039; noilla muilla sivuilla...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>OK Jaakko,</p>
<p>ilmeisesti se on juuri sitä Integral Fast Reactor-teknologiaa, tarttui vain &#8216;haaviin&#8217; noilla muilla sivuilla&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Juhani Putkinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-745</link>
		<dc:creator>Juhani Putkinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 18:21:00 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-745</guid>
		<description>Kai: &quot;Mutta Etelä_Koreassa esim taidetaan satsata sata kertaa enemmän näihin tulevaisuuden  teknologioihin.
Onkohan Suomi myöhässä ja liian pienin panoksin?&quot;

Minusta Suomen pienenä maana ei pidä yrittääkkään satsata kaikkein eniten Gen IV:n.

Rakennetaan nyt ensin mahdollisimman pian edes neljä uutta suurta ydinreaktoria Suomeen tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla. Kyllä me keretään mukaan siihen Gen IV:nkin aikanaan. Siinäkin voitaisiin sitten olla edelläkävijöitä joillakin kapeilla erikoisalueilla, kuten turvallisuudessa ja korkeassa käytettävyydessä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kai: &#8220;Mutta Etelä_Koreassa esim taidetaan satsata sata kertaa enemmän näihin tulevaisuuden  teknologioihin.<br />
Onkohan Suomi myöhässä ja liian pienin panoksin?&#8221;</p>
<p>Minusta Suomen pienenä maana ei pidä yrittääkkään satsata kaikkein eniten Gen IV:n.</p>
<p>Rakennetaan nyt ensin mahdollisimman pian edes neljä uutta suurta ydinreaktoria Suomeen tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla. Kyllä me keretään mukaan siihen Gen IV:nkin aikanaan. Siinäkin voitaisiin sitten olla edelläkävijöitä joillakin kapeilla erikoisalueilla, kuten turvallisuudessa ja korkeassa käytettävyydessä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jari Ihonen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-744</link>
		<dc:creator>Jari Ihonen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 18:13:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-744</guid>
		<description>IEAn R&amp;D tilastoissa ei Gen IV:ää ole eritelty. http://wds.iea.org/WDS/Common/Login/login.aspx Etelä-Korean julkinen panostus koko ydintutkimukseen on noin 15-kertainen Suomeen verrattuna.

Tilastoitu julkisrahoitteinen ydinvoimatutkimus (fissio, fuusio, jäte ym.) vuodesta 1974 vuoteen 2008 on OECD maissa ollut 290 miljardia € suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuonna 2008. Laskettavissa tilastoja käyttäen.

Ottaen huomioon 1974 edeltäneen  ajan ja ei-OECD - maat oltaneen välillä 500-1000 miljardia €.

Panostus energiatutkimukseen on OECD maissa alle kolmannes verrattuna öljykriisin jälkeiseen aikaan. Myös tämän saa tilastosta irti. Suhteessa globaaleihin haasteisiin on julkinen T&amp;K panostus hämmstyttävän pientä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>IEAn R&amp;D tilastoissa ei Gen IV:ää ole eritelty. <a href="http://wds.iea.org/WDS/Common/Login/login.aspx">http://wds.iea.org/WDS/Common/Login/login.aspx</a> Etelä-Korean julkinen panostus koko ydintutkimukseen on noin 15-kertainen Suomeen verrattuna.</p>
<p>Tilastoitu julkisrahoitteinen ydinvoimatutkimus (fissio, fuusio, jäte ym.) vuodesta 1974 vuoteen 2008 on OECD maissa ollut 290 miljardia € suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuonna 2008. Laskettavissa tilastoja käyttäen.</p>
<p>Ottaen huomioon 1974 edeltäneen  ajan ja ei-OECD &#8211; maat oltaneen välillä 500-1000 miljardia €.</p>
<p>Panostus energiatutkimukseen on OECD maissa alle kolmannes verrattuna öljykriisin jälkeiseen aikaan. Myös tämän saa tilastosta irti. Suhteessa globaaleihin haasteisiin on julkinen T&amp;K panostus hämmstyttävän pientä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jaakko Leppanen, VTT</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinjatteen-loppusijoitus-ei-ole-pandoran-lipas/comment-page-1#comment-743</link>
		<dc:creator>Jaakko Leppanen, VTT</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 Feb 2010 16:00:07 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=727#comment-743</guid>
		<description>Suomen tapauksessa asiaan kylla vaikuttaa varmasti se etta resursseja on sidottu aika paljon meneillaan oleviin kolmannen sukupolven reaktorihankkeisiin. Ja Etela-Koreasta saattaa loytya tutkijoitakin satakertainen maara.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Suomen tapauksessa asiaan kylla vaikuttaa varmasti se etta resursseja on sidottu aika paljon meneillaan oleviin kolmannen sukupolven reaktorihankkeisiin. Ja Etela-Koreasta saattaa loytya tutkijoitakin satakertainen maara.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

