Ydinenergialaki kaipaa uudistuksia
Ydinenergialaki kaipaa uudistusta, kirjoittivat Uutispäivä Demari ja Kansanuutiset tänään. Laki on valmistelu ja säädetty alunperin tilanteessa, jolloin sähköhuolto perustui vahvasti valtiovetoiseen suunnitteluun ja tiukkaan ohjaukseen.
1980-luvun loistava ydinenergiainnovaatio oli periaatepäätöskäsittelyssä punnittava käsite “yhteiskunnan kokonaisetu”. Poliitikkojen on päätettävä, onko käsittelyssä oleva hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. He eivät siis lain mukaan ota kantaa esimerkiksi siihen, paljonko Suomessa kulutetaan sähköä kymmenen vuoden kuluttua.
Ydinenergialakia on päivitetty usean otteeseen ja sinällään se määrittää hyvät ja turvalliset vaatimukset ydinenergian käytön kaikille vaiheille alkaen hankkeiden valmistelusta ja päättyen tuottajan ydinjätehuoltovelvollisuuden päättymiseen laitosten sulkemisen ja kaikkien ydinjätteiden loppusijoituksen päätyttyä.
Ongelmia syntyy, kun uusia periaatepäätöshakemuksia on yhden sijasta useampia. Paremmuusjärjestystä on vaikea laatia, sillä lainsäädäntö ei siihen eväitä anna sen enempää kuin muissa yhteyksissä tutuksi tullut käsite “maan tapakaan”.
“Yhteiskunnan kokonaisetu” tarkoittaa, että Suomessa ydinenergilain edellyttämät periaatepäätökset on tarkasteltava kulloisessakin vallitsevassa tilanteessa. Jos ydinvoimaa ei nähdä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena vaihtoehtona, asia on perusteltava hyvin ja sille on esitettävä myös realistinen vaihtoehto.
Käytönnässä tämä on tarkoittanut sitä, että Suomessa lisäydinenergian periaatepäätöshakemusten yhteydessä käydään aina myös laaja energiapoliittinen linjakeskustelu, joka määrittää tulevia energiasuuntaviivoja myös muilta osin. Useimmissa Euroopan maissa yleistä energiapoliittista keskustelua yritetään virittää tuloksetta. Ydinenergia on vaikea poliittinen yksityiskohta monimutkaisessa kokonaisuudessa, joten helposti koko aiheen annetaan olla sillään.
Tästä ovat esimerkkejä muun muassa Ruotsi ja Saksa, joissa poliittisin perustein tehty ydinvoiman alasajopäätös on sittemmin jouduttu kumoamaan vaihtoehtojen puutteessa. Britanniassa perusteellinen keskustelu energiatulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksen vaihtoehtoisista kustannuksista johti siihen, että maa käynnisti nopealla aikataululla mittavan ohjelman lisäydinenergian rakentamiseksi.
Yhteiskunnan kokonaisetu on monista hyvistä puolistaan myös epämääräinen käsite. Sen sovittaminen tämän päivän sähkömarkkinatilanteeseen ja yhtenevään eurooppalaiseen viitekehykseen vaatisi paljon työtä. Ydinenergialain laatijat ovat kautta aikojen edustaneet maamme terävintä juridista kärkeä.
Toivottavasti Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professorin Ari Ekroosin esille nostama uudistustarve saa tarvittavan vastakaiun päättäjien keskuudessa.
Ydinvoima ei saa kuulua Sivistys valtioiden energian tuotantoon. Nyt elämme tiedon aikaa, tutkituissa ydinvoimaloissa omia työntekijöitä 6000 kpl kuoli syöpiin.
USA:TA tuli ohjelma ,siellä ei valkoiset hyväksy ydinvoimaloita
asuin seuduilleen vain mustat käy töissä ydinvoimaloissa,.
Mustat joutuvat asumaan ydinvoimaloiden läheisyydessä
Oli vaLTAVASTI KUOLLUT IHMISIÄ YDINVOIMALAN AIHEUTTAMIIN SYÖPIIN.
tUTKITTUA TIETOA ON RIITTÄMIIN–yDINVOIMALAT TÄYDELLISEEN KIETOON,,,vAin vanhat äijät kannattaa ydinvoimaA.