Voiko simulointiohjelmistolla kouluttaa kokonaisen sukupolven ydinvoimaosaajia?
Suomalaista ydinvoimateollisuutta kuvaa hyvin itse tekemisen meininki. Tekniset haasteet ratkotaan suomalaisten asiantuntijoiden voimin hyvässä yhteistyössä, mutta pitkälti oman talon, tai ainakin Suomen rajojen sisäpuolella.
Tietysti ulkomaisten tutkimusohjelmien “tutkimusten helmet” hyödynnetään ja niistä opitaan. Hieno esimerkki suomalaisesta ydinosaamisesta on Apros-simulointiohjelmisto, jota on hikeä säästelemättä kehitetty viime vuosikymmenten ajan arvostetuksi ja laajalti käytetyksi simulaatiotyökaluksi.
Apros (Advanced Process Simulation Software) on Fortumin sekä VTT:n yhteistyönä kehitetty voimalaitosten prosessien mallintamis- ja simuloimistyökalu. Tämän täysin suomalaisen ohjelmiston avulla voidaan laatia mm. laskentamalli kaikista ydinvoimalaitoksen nippeleistä ja rööreistä, ja mallilla voidaan katsoa miten laitoskokonaisuus käyttäytyy mm. erilaisissa häiriötilanteissa.
Apros-kehitystä kolmelta eri vuosikymmeneltä
Kuten viimeisimmässä Tekniikan Maailmassa 20/2009 todettiin, Apros on vaiettu menestystarina. Kehitys alkoi vuonna 1986, ja siitä lähtien Apros on otettu käyttöön yli kahdessakymmenessä maassa, ja yli 600 lisenssiä on myyty. Tämä on huikea saavutus ottaen huomioon, että Apros on periaatteessa kehitetty vain omia Suomen tarpeita varten.
Ohjelmiston kehittämisen yhteydessä on valmistunut kymmeniä lopputöitä ja useita tohtoritutkintoja. Moni nykyisistä suomalaisista ydinvoima- asiantuntijoista on joissain vaiheessa uraansa käyttänyt tai kehittänyt Apros-ohjelmistoa, kuten allekirjoittanut sekä ainakin osa muista blogiin jo kirjoittaneista. Ohjelmistoa kehittämällä ja hyödyntämällä asiantuntijat ovat kasvattaneet osaamistaan monien haastavien ydintekniikan ilmiöiden osalta.
Apros suomalaisten nykyprojektien tukena
Näinä aikoina Apros on osoittautunut vuosikymmenten kehityspanosten arvoiseksi. Useiden ulkomaisten projektien lisäksi Apros tukee suomalaisia ydinvoimalaitoksia ja uusia laitoshankkeita.
Apros on tärkeässä roolissa mm. Loviisan ydinvoimalaitoksella, kun Loviisan koulutussimulaattori modernisoidaan 2000-luvun standardeihin Aprosiin perustuvien laskentamallien avulla. Tärkeänä sovelluksena ovat olleet myös Olkiluoto 3 -laitoksen riippumattomat turvallisuusanalyysit, joita on tehty Aprosilla. Apros on tarjonnut keinon tarkistaa laitostoimittajan analyysit ja laskut luotettavin suomalaisin voimin.
Apros on saanut uudet nettisivut: http://www.apros.fi
Nyt voisi väliotsikon päivittää tyyliin “neljänä eri vuosikymmenenä”
[...] moneen eri maahan. Samoin Fortumin ja VTT:n yhdessä alun perin Loviisan laitokselle kehittämä simulointiohjelmisto APROS on levinnyt jo yli 20 maahan. Ydinvoimasta varsin kaukana on suolanpoistoprosessi, jossa APROS on [...]