Artikkelin Uskomuksia, väärinkäsityksiä ja pelkojakin kommentit

Kirjoittaja: Kuinka rakastuin Miss Atomiin « Ydinreaktioita

Kuinka rakastuin Miss Atomiin « Ydinreaktioita — Tue, 19 Jan 2010 08:02:48 +0000

[...] ja tarkkaa. Turvaseksi ei kiinnosta. Ydinvoimakriittiset puheenvuorot rakentavat perustansa uskomuksien, väärinkäsitysten ja pelkojen varaan. Niihin on helppo tarttua ja niistä on helppo [...]

Kirjoittaja: Janne Haonperä

Janne Haonperä — Sun, 17 Jan 2010 15:44:47 +0000

Luonnollisesti edellämainittu koskee kaikkia kommentoijia.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Fri, 15 Jan 2010 13:33:46 +0000

Oikein ja kiitoksia – koskenee kaikkia ?

Kirjoittaja: Janne Haonperä

Janne Haonperä — Fri, 15 Jan 2010 12:43:22 +0000

Haluaisin korostaa kommentoija Jouko A Koskiselle, että alatyylinen nimittely ei edelleenkään kuulu tämän blogin tapoihin. Ylläpito jaksaa kyllä aikansa varoitella, mutta jos eivät varoitukset tepsi, siirrytään kovempiin otteisiin.

Asialliset kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita ja onkin mahtavaa, että blogissa on käyty vilkasta keskustelua. Sitä sopii jatkaa asialinjalla.

Ystävällismielisin terveisin,

Janne Haonperä
Tiedottaja (ja vastedes tämän blogin tiukkapipoinen moderaattori)
Energiateollisuus ry

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Fri, 15 Jan 2010 12:14:12 +0000

Biopoltto on tiensä päässä:

Pekka Pirilä:
http://pirila.fi/energia/2009/10/20/30-vuotta-energiatekniikan-tutkimusta/

“Bioenergiankin osalta on yritetty toistuvasti lähteä väärille poluille. Suomessa heräteltiin intoa etanolin tuottamiselle viljasta, vaikka tämä näyttäisi Suomen oloissa pikemminkin kuluttavan kuin tuottavan polttoaineita, kun koko ketju otetaan huomioon. Biopolttonesteisiin liittyy paremmissakin kasvuoloissa vielä lukuisia avoimia ongelmia tehokkuuden, sekä ekologisten että sosiaalisten seuraamusten osalta. Eri ratkaisujen arviointia vaikeuttavat myös maataloustuotantoon liittyvät moninaiset tukitoimet ja niiden kytkennät esimerkiksi kehitysmaiden talouksien kehittymiseen.”

En ole perehtynyt Pirilän ekonomiseen taustaan mutta tiedän että joku pekkaraukka
löytää sieltä selityksen Pirilän nolaamiseen tuulimyllyjen vastustajana.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Fri, 15 Jan 2010 12:07:10 +0000

ca kirjoitti: “” Et voi kehittää prosessia koska mitään ei saa kokeilla”"

Pekka Pirilä: http://pirila.fi/energia/2009/10/17/paastokauppaa-vai-hiilidioksidiveroja/
“On muistettava, että emme suinkaan tiedä, kuinka suuria päästövähennyksiä tullaan tarvitsemaan, tiedämme vain, että suurten vahinkojen riski on niin suuri, että torjuntatoimet on saatava nopeasti vauhtiin. Tähänastiset kokemukset kertovat karkeasti minkä suuruusluokan veroa tämä vaatisi.”

Kokeilu päästökaupalla riitää jo.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Fri, 15 Jan 2010 11:51:56 +0000

Pekka Pirilä ei mainitse sanallakaan ydinvoimaa hyvästä syystä:
http://pirila.fi/energia/2009/11/24/syottotariffit-saksassa-ja-suomessa/
“Nyt maksetaan Saksassa aurinkosähköstä 430 €/MWh (eli 43 c/kWh), mikä on yli kahdeksankertainen vuoden 2009 tukkuhintoihin verrattuna. Tuulivoimasta maksetaan vähemmän ja maksettava hinta vaihtelee monimutkaisempien ehtojen mukaan, tyypillisesti se on uusille voimalaitoksille 92 €/MWh, kun tukkuhinta on ollut 48 €/MWh. Korkeamman hinnan lisäksi niin aurinkovoiman kuin tuulivoimankin heikkoutena on se, että tuotettavaa määrä riippuu auringonpaisteen tai tuulen määrästä, ei sähköntarpeen vaihteluista. Uusiutuvan energian korkeista syöttötariffeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia on analysoinut tutkimuslaitos Rheinisch-Westfälisces Institut für Wirtschaftsforschung (RWI)”

Kirjoittaja: ca

ca — Thu, 14 Jan 2010 20:52:02 +0000

“Vaikka käytännössä sähköntuotantoprosessi on periaatteeltaan hyvinkin perinteinen, kattila-turpiini-generaattori.”

Niin minäkin luulin vielä ydintekniikan opintojen alkuvaiheessa. Tärkeimmät erot tässä taas kerran tiivistetysti:

Kuvittele turvevoimalaitos, jossa

1) tuhkaa ei poisteta kattilasta ja se vaikuttaa palamiseen monimutkaisella tavalla

2) koko vuoden polttoaine ladataan kattilaan kerralla, ja tehoa säädetään sitten vaikka palamisilman säännöstelyllä

3) tehoa ei säädetä vaan kasvutekijää. Säädön vaste on ajasta riippuva

4) Et voi kehittää prosessia koska mitään ei saa kokeilla

Kirjoittaja: Pekka Raukko

Pekka Raukko — Thu, 14 Jan 2010 10:07:19 +0000

Juhani inttää:
“Esitä sitten todisteet suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein siitä, että huippukulutuksen aikana Suomessa 8.1.2020 Suomen tuulivoimalat olisivat tuottaneet nettona Suomen valtakunnanverkkoon mainita saakka sähköä.”

Miksi?
Suomalaiset tuulivoimalat eivät ole mitenkään erillään pohjoismaisesta sähköverkosta.
Tuulivoimatuotannon vaihtelevuus on huomioitu tuotantorakenteessa ja se tullaan luonnollisesti huomioimaan jatkossakin.

Ei siis olisi mitenkään ongelmallista, jos tuulivoimaa ei jonakin päivänä tulisi ollenkaan. Silloin käytetään säätö ja varavoimaksi tarkoitettua kapasiteettia, esimerkiksi bio- ja vesivoimaa.

Aivan yhtä hullua, kuin rakentaa ydinvoimaa ilman säätö ja varavoimakapasiteettia, on rakentaa tuulivoimaa ilman säätö ja varavoimakapasiteettia.

Kirjoittaja: Juhani Putkinen

Juhani Putkinen — Thu, 14 Jan 2010 09:33:43 +0000

Korjaan “panovirheen” – tietenkin 8.1.2010, eikä 2020.