Uskomuksia, väärinkäsityksiä ja pelkojakin 81
On sanomattakin selvää, että ydinvoima on asia, joka jakaa mielipiteitä, voimakkaastikin. Usein, kun keskustelee ihmisten kanssa tai seuraa eri palstoilla käytävää keskustelua, törmää mitä erilaisimpiin uskomuksiin, väitteisiin ja tarinoihin.
Tämä on luonnollista ja ymmärrettävää. Ihmisrodun yksi tehokkaimpia eloonjäämiskeinoja on meissä asuva terve epäilys tuntematonta kohtaan. TVO:n vierailukeskuksessa Eurajoen Olkiluodossa näitä epäilyksiä kohdataan säännöllisesti, ja luulojen tilalle tarjotaan tietoa ydinsähkön tuottamisesta. Usein kysytään, että ”miten niistä ytimistä tulee sähköä?” Vaikka käytännössä sähköntuotantoprosessi on periaatteeltaan hyvinkin perinteinen, kattila-turpiini-generaattori. Vai pitäisikö generaattorin sijaan sanoa dynamo?
Säteily on joskus hyvinkin pelätty asia. Geiger-mittarin perinteistä rapinaa kavahdetaan lähes aina, vaikka koko elämämme olemme eläneet ympärillämme olevan taustasäteilyn vaikutuksessa. Nollataso säteilyn suhteen tuntuisi paljon paremmalta! Monesti vierailulla muistellaan Tsernobylin onnettomuutta ja joskus vierailuryhmässä on mukana ihmisiä, jotka elävästi muistavat ainakin kuulleensa tarinoita lähikylän eläinten epämuodostumista ja muista kauheuksista. Jotkut jopa muistavat itse kokeneensa jotain tuntemuksia siltä ajalta. Monien tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin, näitä ilmiöitä on turhaan koetettu löytää ja todentaa. Ne elävät totuutena vain tarinoissa.
Nyt haastan kaikki lukijat oppimaan ydinsähkön tuotannosta ja sen vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Maailma on täynnä informaatiota. Epäilkää, selvittäkää, kysykää, arvioikaa ja muodostakaa vasta sitten käsityksenne. Ydinasiat eivät ole yksinkertaisia, mutta ne ovat kuitenkin ymmärrettäviä, jopa humanisteille. Humanistiksi lasken myös itseni!
Lähiaikoina Suomessa tehdään isoja päätöksiä energiantuotannon ja ympäristöasioiden suhteen. Ne olisikin tehtävä faktojen, ei tunteiden ja uskomusten pohjalta.
Erinomainen keino tutustua ydinasioihin on vierailla Olkiluodossa, kaikille avoinna olevassa, maksuttomassa vierailukeskuksessa. Olkiluodon vierailukeskukseen on rakennettu tiedenäyttely, joka kertoo ydinsähköntuotannon eri vaiheista. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa uraanimalmin louhintaan, sähkön tuotantoon ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen Olkiluodossa. Voit myös tutustua vierailukeskukseen virtuaalisesti.
Mukavaa ja tiedontäytteistä talvea!
PutkiJuhanille:
Tuulivoimasta ja sen sovittamisesta sähköverkkoon on onneksi tehty väitöskirjakin, niin ei tarvitse olla aivan pelkästään itse kirjoitetun blogimerkinnän varassa – siis jos ei välttämättä tahdo.
Tuulivoimaa ei ole mitään järkeä tarkastella yksittäisen voimalan näkökulmasta. Sitä on tarkasteltava sähkömarkkina-alueen mittakaavassa. Muistatko, Juhani, koska on viimeksi ollut päivä, että pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella ei ole tuullut?
Tuulivoima tarvitsee tuekseen muuta tuotantoa. Se on selvä.
Myös ydinvoima tarvitsee tuekseen sekä muuta tuotantoa, että varavoimaa, koska ydinvoimaa ei kannata koskaan rakentaa niin, että kapasiteetti riittäisi talven kulutushuipun tarpeisiin. Lisäksi on tietysti varauduttava tilanteeseen, jossa 1600 MW putoaa vikaantumisen vuoksi kerralla pois verkosta.
jetace kirjoitti:
11. Tammikuuta, 2010 15:18
” palataan alkuperäiseen aiheeseen”
Suurimmat pelot ydinvoimaa kohtaan johtuvat säteilystä – eikä suotta. Voimala ei kuitenkaan ole mikään pommi – sen vaarat ovat tiedossa ja huomattavasti paremmin hallittavissa kuin esimerkiksi fossiilipolton eitoivottavat tuotokset.
50 – luvulta alkaen on Suomessa annettu ohjeita, lakeja ja säädöksiä:
”Säteilyn käyttö tulee suunnitella ja järjestää siten, ettei siitä muulle kuin säteilytyössä olevalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos vuoden aikan ylitä arvoa 1 mSv.”
Säteilytyössä taas:
”Ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 15 mSv eikä ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 50 mSv vuodessa.
Jotta säteilylähteen käytöstä aiheutuva efektiivinen annos ei ylittäisi vuodessa arvoa 1 mSv, on huolehdittava, että alueella, jolla säteilylähteen aiheuttama annosnopeus on suurempi kuin 0.5 mSv/h, ei saa työskennellä pysyvästi. Alueella, jossa annosnopeus on suurempi kuin 5 mSv/h, päivittäinen oleskeluaika ei saa ollayhtä tuntia pidempi. Nämä enimmäisarvot koskevat vain säteilyn ja ydinenergian käyttöä. Niitä ei sovelleta luonnonsäteilystä aiheutuvaan altistukseen.”
Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 mSv, josta 2 mSv aiheutuu huoneistojen ja työpaikkojen sisäilman radon-kaasusta. Appiukon mökillä Kotkassa sisäilman radonpitoisuus ylitti kaikki voimalatyön rajat. No – pappa kuoli kyllä keuhkosyöpään kuten monet hänen taksikavereistaan. Bentseenihöyryjä ja ketjussa Norttia joten se siitä säteilystä. Bentseeni sittemmin kiellettiin – itse lopetin tupakankin.
Pispalanharjun mökeissä saisi noiden säännösten mukaan asua vain robotit.
En tarkoita että pitäisi vähätellä – päinvastoin. Arvostan työnantajaa joka siirsi minut pois valvotulta kun dosimetrini näytti 6 kk jälkeen 1/4 verran vuosiannoksesta – silloin milliREMeinä.
Hengitysilman mukana tulevat hiukkaset ovat tunnetusti monella tavalla aktiivisia – myös biologisesti. Senvuoksi voimala pidetään puhtaana kuin leikkaussali. Pahimmillaan ulkoilma sisältää karsinogeenejä reilusti enemmän.
Tuuliatlas VALEHTELEE, jättäen kertomatta sen TÄRKEÄN tiedon milloin tuulivoimalat EIVÄT tuota sähköä valtakunnanverkkoon.
Sieltä löytyy kyllä heinoja MALLINNUKSIA siitä millaisia esimerkiksi kuukauden keskituulet VOISIVAT olla.
Kun Ilmatieteen laitos on hörhöjen käsissä, niin Tuuliatlaksesta EI saa historiatietoja todellisista tuulen mittaustuloksista. Ei tietenkää, sillä niistä näkyisi selvästi se tosiasia, ETTEI tuulivoimalat tuota Suomessa mainita saakka juuri silloin kun Suomessa on sähkön KULUTUS HUIPUSSAAN.
Pekka: ”Tuulivoimaa ei ole mitään järkeä tarkastella yksittäisen voimalan näkökulmasta. Sitä on tarkasteltava sähkömarkkina-alueen mittakaavassa. Muistatko, Juhani, koska on viimeksi ollut päivä, että pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella ei ole tuullut?”
Esimerkiksi 8.1.2010, jolloin Suomessa oli sähkön kulutushuippu ja samaan aikaan Suomesta VIETIIN sähköä sekä Ruotsiin, että Norjaan.
Tarkistin silloin mielenkiinnosta tuulitietoja koko Pohjolassa ja huomasin, että vain yhdessä pisteessä Norjan rannikolla olisi tuullut riittävästi, että siinä pisteessä tuulivoimala olisi tuottanut sähköä. Siitä etelään ja pohjoiseen EI olisi tuottanut.
Saaristomeren hujakoillakin olisi saanut tuulimyllyn lapoja pyörimään, mutta toivon sydämestäni, ettei sitä kaunista maisemaa pilata tuulivoimalapuistoilla.
Omassa blogissani olen ottanut 8.1.2010 näytteet Kemistä (jossa on Suomen suurimmat ja parhaat tuulivoimalat), Oulusta, Inarista, Vaasasta ja Vantaalta. Eli Suomenkin alueelta kohtalaisen kattavasti:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuvat-kertovat-tuulettomuudesta-pakkasella/
Pekka: ”Myös ydinvoima tarvitsee tuekseen sekä muuta tuotantoa, että varavoimaa, koska ydinvoimaa ei kannata koskaan rakentaa niin, että kapasiteetti riittäisi talven kulutushuipun tarpeisiin.”
Miksi?
Ydinvoimala tuottaa ympäristöystävällisesti sähköä niin alhaisin kustannuksin, että sähkön vienti on AINA taloudellisesti kannattavaa. Siitä Suomi saa vientituloja ja verotuloja.
Esimerkiksi 10 kpl n. 1600 MW ydinreaktoreita olisi järkevää Suomessa noin vuonna 2030. Neljä uutta vuoteen 2020 mennessä olisi erittäin järkevää Suomen kannalta.
Juhani:
”Esimerkiksi 10 kpl n. 1600 MW ydinreaktoreita olisi järkevää Suomessa noin vuonna 2030. Neljä uutta vuoteen 2020 mennessä olisi erittäin järkevää Suomen kannalta.”
Tämä Juhanin visio Suomesta Euroopan ydinjätepuistona on mielenkiintoinen monessakin mielessä.
Edes paatuneimmat ydinjätteen tuotantolaitosten kannattajat eivät hyväksy ajatusta että tuottaisimme ydinjätettä niin paljon, että laitosten sivutuotteena syntyvää sähköä riittäisi säännöllisesti vientiin.
Tämähän on sinänsä hyvin omituista. Miksi puhdasta, kaunista ja moraalisesti ylivertaista (sivu)tuotetta ei saisi valmistaa myös vientiin? Olen tätä asiaa monesti kysellyt, mutta vastauksia on tullut niukasti. Vaan nytpä ole foorumilla, jolta luulisi vastauksia löytyvän
Mutta jos ja kun näyttää siltä, että ydinvoima kuitenkin hyväksytään laajasti vain omaan tarpeeseen, niin silloin ydinvoima tarvitsee tuekseen runsaasti muuta tuotantoa.
”Juhani Putkinen kirjoitti:
12. Tammikuuta, 2010 11:49
Tuuliatlas VALEHTELEE, jättäen kertomatta sen TÄRKEÄN tiedon milloin tuulivoimalat EIVÄT tuota sähköä valtakunnanverkkoon.
Sieltä löytyy kyllä heinoja MALLINNUKSIA siitä millaisia esimerkiksi kuukauden keskituulet VOISIVAT olla.
Kun Ilmatieteen laitos on hörhöjen käsissä, … ”
Jaaha, Putkinen on taas päässyt vauhtiin ja argumentaatiota pukkaa…
Pekka: ”Mutta jos ja kun näyttää siltä, että ydinvoima kuitenkin hyväksytään laajasti vain omaan tarpeeseen, niin silloin ydinvoima tarvitsee tuekseen runsaasti muuta tuotantoa.”
Miksi?
Suomessa on nyt runsaasti saastuttavaa polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa, josta minun mielestäni tulee luopua ja rakentaa tilalle ympäristöystävällistä ja halpaa ydinvoimaa.
Ydinvoiman tuotantokustannus on niin alhainen, ettei suinkaan ole mikään katastrofi, ellei kaikki voimalat aina tuota sähköä 100% teholla. Ydinvoima on kannattavaa vaikka voimalaa joskus ajettaisiin puolellakin teholla.
Vesivoimaa Suomessa jo on ja sitä tietysti kannattaa rakentaa hieman lisääkin. Jätteistä pn päästävä jotenkin eroon, joten jätteistäkin ehkä kannattaa tuottaa jonkin verran energiaa.
Tuulivoimaa minä en näe järkevänä Suomeen. Ehkä pohjanmeren rannikolla se voi olla järkevää – ehkä.
ST1 ja S-ryhmä uskovat tuulivoimaan(kin).
http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194633589142&p=1194596255446&pagename=SKAWrapper
matt – ole hyvä ja näytä mistä kohtaa Tuuliatlasta näkee:
1. Oikeat mitatut tuuliarvot vaikka päivämäärällä ja tunnilla etsittynä eri mittauspisteissä? Eli todellista mittausdataa.
2. Tiedot siitä minkä verran on sellaista aikaa, ettei tuule tarpeeksi, jotta tuulivoimalat tuottaisivat sähköä. Minusta se on erittäin tärkeä tieto, mutta se ”unohdetaan” kertoa,
”Suomen tuuliatlas, tuulienergiakartasto, on tärkeä apuväline arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä. Sen avulla voidaan vertailla tuuliolojen vuotuista ja kuukausittaista vaihtelua joko koko Suomessa tai tietyillä rajatuilla alueilla.”
Täällä on selitetty mikä Tuuliatlas on ja mihin käyttöön:
http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html
Nyt sinä voit puolestasi kertoa tarkkaan missä kohtaa Tuuliatlas valehtelee niin voimme tehdä asiasta ns. ison numeron.
Samalla voisit tarkemmin yksilöidä ilmatieteen laitoksen hörhöt jotta asiaan voidaan puuttua.
Aargh, älkää nyt nimitelkö ketään, edes toisianne!
matt: ”Täällä on selitetty mikä Tuuliatlas on ja mihin käyttöön”
Eli Sinäkään ET löytänyt sieltä reaalisia tuulennopeusmittaustietoja, etkä tietoja tuulettomuudesta niin arvelinkin.
Eli Siellä valehdellaan jättämällä kertomatta oleellisia asioita. Mallinnukset EIVÄT ole todellista tuulitietoa.
Kuuntelin Ilmatieteenlaitoksn pääjohtajan ja professori Atte Korholan väittelyä ilmastonlämpenemisestä. Professori Korhola esitti selvää faktaa, mutta se hörhö vain intti MALLINNUKSISTA. EI ollut esittää mitään faktaa.
On se kieltämättä hieman outoa että YLE tarjoilee aivan erilaisia tuulia kuin lentosäätiedot / -ennusteet. Olisikohan yksi syy sellainen jotta Ilma”tieteenlaitos” liioittelee kun haluaa peloitella veneilijät pysymään maissa.
Ja vastaavasti liioittelee lentosään tasan päinvstoin. Jotta ihmiset uskaltaisi lentää Tukholmaan veneellä soutelun sijasta. Lentokoneesta ei voi hypätä mereen kesken lennon. Turvallisuus ennenkaikkea.
”On sanomattakin selvää, että ydinvoima on asia, joka jakaa mielipiteitä, voimakkaastikin. Usein, kun keskustelee ihmisten kanssa tai seuraa eri palstoilla käytävää keskustelua, törmää mitä erilaisimpiin uskomuksiin, väitteisiin ja tarinoihin.”
Mikalle ja Anna-Maijalle: olipa osuvasti sanottu !
Anteeksi, Anna-Marialle
Tuulivoima se vasta jakaakin mielipiteet – nyt Foreca laittoi metarinsa henkilököhtaisen salasanan taakse. Pitää olla voimassaoleva kelppari jonka numerolla sinne pääsee.
http://fcaa.foreca.com/
Vapaa SWC – kartta on suttua:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuotteet/liikenne_7.html
”Sääkartassa on kuvattu merkein lentosäälle merkittävät sääilmiöt, kuten suihkuvirtaukset, jäätämis- ja turbulenssialueet, säärintamat, yhtenäiset sade- ja pilvialueet. Myös ukkoset ja sadekuurot sekä niihin liittyvä pilvisyys on syytä karttaan merkitä, koska ne saattavat olla lentokoneelle vahingollisia. SW-kartta onkin yksi suuritöisimmistä tehtävistä lentosääpäivystyksessä.”
Tuulitiedot automaattisesti HIRLAM -mallista.
Paras julkinen vapaa lentosää:
http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=ESNZ
Nyt keski Ruotsissa -16 ja tyyntä, menee Suomesta Ruotsiin sähköä yli 500 MW teholla noin 55€ pörssihintaan.:
Jouko: ”Foreca laittoi metarinsa henkilököhtaisen salasanan taakse.”
Minä olen joutunut kärsimään useaan otteeseen Meteon surkeista sääennustuksista ihan perusteellisesti.
Kerrankin lupasivat minulle hyvää pilvikeliä reitille Rautavaara (Kuopion hujakoilla) – Kauhava (Vaasan hujakoilla) – Turku. Minä hullu uskoin ennustukseen ja lähdin lentämään purjekoneella yli 500 km määrämaalitimanttia sitä reittiä.
Se oli lento, josta olisin voinut kirjoittaa kirjan ”Taisteluni”. Ei ensimmäistäkään pilveä koko reissulla, eikä ne kuivatkaan termiikit vieneet korkealle. Välillä olin niin alhaalla, ettei sitä kärsi vieläkään kertoa.
No, kun viimein tulin Turun kentälle yli 11 tunnin taistelun jälkeen ”kupla otsassa” niin siellä oli sitten lennonjohdon tilaamat lehtimiehet paikalla kun olin kuulemma ensimmäinen Turkuun koskaan lentänyt purjelentäjä. Mieluummin olisin mennyt kuselle ja kiroillut hiljaa mielessäni meteorologeja, mutta ei auttanut, piti antaa haastatteluja ja ottaa kuvia.
Silloin tuli vannottua, etten enää ikinä lennä pitkää matkalentoa kuivassa kelissä (pilvettömässä).
No, ei minulle loppujen lopuksi jäänyt hampaankoloon meteorologeja vastaan – kaitpa he tekivät ja tekevät parhaansa mukaan niitä ennusteita – mutta älkää yrittäkö saada minua uskomaan Ilmatieteen laitoksen ”Mallinnuksiin” tai muihinkaan ennustuksiin. Niin monesti minut on petetty ja olen oppinut ihan itse tietämään säästä melkoisesti.
”Minä olen joutunut kärsimään useaan otteeseen Meteon . . . ”
Sellaistahan se juuri on – sen kelin tietää sitten kun siellä on paikalla pyörimässä. Tunnen pari tyyppiä joilla on se ”termonenä” – kun sellainen tilaa hinauksen kannattaa lähteä perään.
SMHI – purkkarisää aika hyvä kyllä – mallinnettu kv. säädatasta. Jos ennusteen lämpötila vastaa todellisuutta niin muukin saattaa olla lähellä. Se antaa tuulennopeuden suoraan kilometrin korkeudessa aika hyvin 3 – 6 tunnin päähän.
Olisi varmaan tuuliparonienkin käytettävissä. Ei toimi talvella.
Onkohan todellakin niin että purjelennosta löytyy totuus ja ratkaisut sekä tuulivoiman, että ydinvoiman tuotantoon?
Vai olisiko niin, että kun ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
Tuulivoima tarvitsee tuekseen muuta tuotantoa, ja sen tarpeen on Hannele Holttinen väitöskirjassaan selvittänyt.
Se, että palstan pilviveikot ovat säätietoja vilkuillen tulleet erilaiseen johtopäätökseen, ei minua vakuuta. Olen nimittäin sen verran yksioikoinen ihminen, että jos on valittavana tieteellinen tutkimus ja maallikon mutu, niin valitsen poikkeuksetta tutkimuksen.
Hartaasti toivon, että tämä sama yksioikoisuus tavoittaisi vähitellen myös ydinvoiman kannattajat ja etenkin sen rakentajat.
Pekka: ”Se, että palstan pilviveikot ovat säätietoja vilkuillen tulleet erilaiseen johtopäätökseen, ei minua vakuuta.”
Esitä sitten todisteet suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein siitä, että huippukulutuksen aikana Suomessa 8.1.2020 Suomen tuulivoimalat olisivat tuottaneet nettona Suomen valtakunnanverkkoon mainita saakka sähköä.
Vaan eipä taida tulla tälläkään kertaa. Tyhjää puhetta sitäkin enemmän. Itse olen sentään esittänyt faktaa – mittaustuloksia graafisessa muodossa. Pistä paremmaksi.
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuvat-kertovat-tuulettomuudesta-pakkasella/
Korjaan ”panovirheen” – tietenkin 8.1.2010, eikä 2020.
Juhani inttää:
”Esitä sitten todisteet suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein siitä, että huippukulutuksen aikana Suomessa 8.1.2020 Suomen tuulivoimalat olisivat tuottaneet nettona Suomen valtakunnanverkkoon mainita saakka sähköä.”
Miksi?
Suomalaiset tuulivoimalat eivät ole mitenkään erillään pohjoismaisesta sähköverkosta.
Tuulivoimatuotannon vaihtelevuus on huomioitu tuotantorakenteessa ja se tullaan luonnollisesti huomioimaan jatkossakin.
Ei siis olisi mitenkään ongelmallista, jos tuulivoimaa ei jonakin päivänä tulisi ollenkaan. Silloin käytetään säätö ja varavoimaksi tarkoitettua kapasiteettia, esimerkiksi bio- ja vesivoimaa.
Aivan yhtä hullua, kuin rakentaa ydinvoimaa ilman säätö ja varavoimakapasiteettia, on rakentaa tuulivoimaa ilman säätö ja varavoimakapasiteettia.
”Vaikka käytännössä sähköntuotantoprosessi on periaatteeltaan hyvinkin perinteinen, kattila-turpiini-generaattori.”
Niin minäkin luulin vielä ydintekniikan opintojen alkuvaiheessa. Tärkeimmät erot tässä taas kerran tiivistetysti:
Kuvittele turvevoimalaitos, jossa
1) tuhkaa ei poisteta kattilasta ja se vaikuttaa palamiseen monimutkaisella tavalla
2) koko vuoden polttoaine ladataan kattilaan kerralla, ja tehoa säädetään sitten vaikka palamisilman säännöstelyllä
3) tehoa ei säädetä vaan kasvutekijää. Säädön vaste on ajasta riippuva
4) Et voi kehittää prosessia koska mitään ei saa kokeilla
Pekka Pirilä ei mainitse sanallakaan ydinvoimaa hyvästä syystä:
http://pirila.fi/energia/2009/11/24/syottotariffit-saksassa-ja-suomessa/
”Nyt maksetaan Saksassa aurinkosähköstä 430 €/MWh (eli 43 c/kWh), mikä on yli kahdeksankertainen vuoden 2009 tukkuhintoihin verrattuna. Tuulivoimasta maksetaan vähemmän ja maksettava hinta vaihtelee monimutkaisempien ehtojen mukaan, tyypillisesti se on uusille voimalaitoksille 92 €/MWh, kun tukkuhinta on ollut 48 €/MWh. Korkeamman hinnan lisäksi niin aurinkovoiman kuin tuulivoimankin heikkoutena on se, että tuotettavaa määrä riippuu auringonpaisteen tai tuulen määrästä, ei sähköntarpeen vaihteluista. Uusiutuvan energian korkeista syöttötariffeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia on analysoinut tutkimuslaitos Rheinisch-Westfälisces Institut für Wirtschaftsforschung (RWI)”
ca kirjoitti: ”” Et voi kehittää prosessia koska mitään ei saa kokeilla”"
Pekka Pirilä: http://pirila.fi/energia/2009/10/17/paastokauppaa-vai-hiilidioksidiveroja/
”On muistettava, että emme suinkaan tiedä, kuinka suuria päästövähennyksiä tullaan tarvitsemaan, tiedämme vain, että suurten vahinkojen riski on niin suuri, että torjuntatoimet on saatava nopeasti vauhtiin. Tähänastiset kokemukset kertovat karkeasti minkä suuruusluokan veroa tämä vaatisi.”
Kokeilu päästökaupalla riitää jo.
Biopoltto on tiensä päässä:
Pekka Pirilä:
http://pirila.fi/energia/2009/10/20/30-vuotta-energiatekniikan-tutkimusta/
”Bioenergiankin osalta on yritetty toistuvasti lähteä väärille poluille. Suomessa heräteltiin intoa etanolin tuottamiselle viljasta, vaikka tämä näyttäisi Suomen oloissa pikemminkin kuluttavan kuin tuottavan polttoaineita, kun koko ketju otetaan huomioon. Biopolttonesteisiin liittyy paremmissakin kasvuoloissa vielä lukuisia avoimia ongelmia tehokkuuden, sekä ekologisten että sosiaalisten seuraamusten osalta. Eri ratkaisujen arviointia vaikeuttavat myös maataloustuotantoon liittyvät moninaiset tukitoimet ja niiden kytkennät esimerkiksi kehitysmaiden talouksien kehittymiseen.”
En ole perehtynyt Pirilän ekonomiseen taustaan mutta tiedän että joku pekkaraukka
löytää sieltä selityksen Pirilän nolaamiseen tuulimyllyjen vastustajana.
Haluaisin korostaa kommentoija Jouko A Koskiselle, että alatyylinen nimittely ei edelleenkään kuulu tämän blogin tapoihin. Ylläpito jaksaa kyllä aikansa varoitella, mutta jos eivät varoitukset tepsi, siirrytään kovempiin otteisiin.
Asialliset kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita ja onkin mahtavaa, että blogissa on käyty vilkasta keskustelua. Sitä sopii jatkaa asialinjalla.
Ystävällismielisin terveisin,
Janne Haonperä
Tiedottaja (ja vastedes tämän blogin tiukkapipoinen moderaattori)
Energiateollisuus ry
Oikein ja kiitoksia – koskenee kaikkia ?
Luonnollisesti edellämainittu koskee kaikkia kommentoijia.
[...] ja tarkkaa. Turvaseksi ei kiinnosta. Ydinvoimakriittiset puheenvuorot rakentavat perustansa uskomuksien, väärinkäsitysten ja pelkojen varaan. Niihin on helppo tarttua ja niistä on helppo [...]