<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin TMI-1:n radioaktiivinen päästö pysyi reaktorirakennuksen sisällä kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/feed" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla</link>
	<description>Molemmat puolet ydinvoimasta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 11 Mar 2010 21:23:53 +0200</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8.4</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Jouko A Koskinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-154</link>
		<dc:creator>Jouko A Koskinen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 Nov 2009 17:41:24 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-154</guid>
		<description>Tommi Henttonen kirjoitti: Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.

Kiitos korjauksesta,  olin töissä paljon alempana neutronivuomittarin anturien vaihdossa kun kaverit houkutteli ylös katsomaan kun höyrystimen pääty on auki.
Muistan kyllä että silloin ei vaihdettu mitään, oletin vain että on pitänyt jo vaihtaa kun muualla höyrystimet hajoaa.

Ei pidä olettaa mitään - näissä hommissa :(

ps. Vanajan - nykyisin Hämeenlinnan voimalaitoksella vastaavan rakenteen omaava lämmönvaihdin (lauhdutin) korjattiin putkia vaihtamalla.  Ei suurikaan vaikeus,  aikaa toki meni viikkoja.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tommi Henttonen kirjoitti: Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.</p>
<p>Kiitos korjauksesta,  olin töissä paljon alempana neutronivuomittarin anturien vaihdossa kun kaverit houkutteli ylös katsomaan kun höyrystimen pääty on auki.<br />
Muistan kyllä että silloin ei vaihdettu mitään, oletin vain että on pitänyt jo vaihtaa kun muualla höyrystimet hajoaa.</p>
<p>Ei pidä olettaa mitään &#8211; näissä hommissa <img src='http://www.ydinreaktioita.fi/wp-includes/images/smilies/icon_sad.gif' alt=':(' class='wp-smiley' /> </p>
<p>ps. Vanajan &#8211; nykyisin Hämeenlinnan voimalaitoksella vastaavan rakenteen omaava lämmönvaihdin (lauhdutin) korjattiin putkia vaihtamalla.  Ei suurikaan vaikeus,  aikaa toki meni viikkoja.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tommi Henttonen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-151</link>
		<dc:creator>Tommi Henttonen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 27 Nov 2009 15:26:31 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-151</guid>
		<description>Venäläiset toimittajat tosiaan ovat tehneet kestävämpiä komponentteja ja voimalaitoksia! Loviisan tyyppisissä vaakahöyrystimissä höyrystimintuubit (tunnettu myös nimellä lämmönsiirtoputket) ovat huomattavasti pienemmällä rasituksella kuin pystyhöyrystimissä. 

Höyrystimien korjaaminen ei onnistu höyrystintuubeja (-putkia) vaihtamalla, sillä työ on yleensä mahdoton tehdä. Esim. Loviisan ydinvoimalaitoksen yksi höyrystin sisältää yli 5000 kappaletta ohuita tuubeja. Loviisassa muutama vaurioitunut höyrystintuubi on tulpattu, jolloin mahdolliset vuodot on saatu varmasti estettyä. Loviisassa on myös suuret suunnittelumarginaalit, jolloin muutaman höyrystintuubin tulppaaminen ei rajoita laitoksen tehoa lainkaan. Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.

Pystyhöyrystimissä höyrystintuubien vahingot ovat yleensä suuremmat ja tuubeista suurempi osa menee &quot;vaihtokuntoon&quot;. Koska yksittäisten tuubien vaihtaminen ei onnistu, niin koko höyrystin joudutaan vaihtamaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Venäläiset toimittajat tosiaan ovat tehneet kestävämpiä komponentteja ja voimalaitoksia! Loviisan tyyppisissä vaakahöyrystimissä höyrystimintuubit (tunnettu myös nimellä lämmönsiirtoputket) ovat huomattavasti pienemmällä rasituksella kuin pystyhöyrystimissä. </p>
<p>Höyrystimien korjaaminen ei onnistu höyrystintuubeja (-putkia) vaihtamalla, sillä työ on yleensä mahdoton tehdä. Esim. Loviisan ydinvoimalaitoksen yksi höyrystin sisältää yli 5000 kappaletta ohuita tuubeja. Loviisassa muutama vaurioitunut höyrystintuubi on tulpattu, jolloin mahdolliset vuodot on saatu varmasti estettyä. Loviisassa on myös suuret suunnittelumarginaalit, jolloin muutaman höyrystintuubin tulppaaminen ei rajoita laitoksen tehoa lainkaan. Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.</p>
<p>Pystyhöyrystimissä höyrystintuubien vahingot ovat yleensä suuremmat ja tuubeista suurempi osa menee &#8221;vaihtokuntoon&#8221;. Koska yksittäisten tuubien vaihtaminen ei onnistu, niin koko höyrystin joudutaan vaihtamaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jouko A Koskinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-147</link>
		<dc:creator>Jouko A Koskinen</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 26 Nov 2009 18:47:56 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-147</guid>
		<description>Miksi KOKO höyrystin vaihdetaan ?

Höyrystin ei ole ainoa kohde jossa venäjänpoikien ymmärrys ohitti länsimaisen. Vaakahöyrystimen kriittisimmät osat - ohutseinäiset halkaisijaltaan parin sentin putket joiden läpi varsinainen lämmönvaihto tapahtuu - ovat suht helposti vaihdettavissa. Kuten Loviisassa on tehtykin.

En tunne pystyhöyrystimen huoltoa mutta tuntuu ihmeelliseltä jos ao. putkia ei voida vaihtaa.
Vai onko materiaali niin &quot;ikuista&quot; ? 
Ymmärtääkseni LO1 ja LO2 materiaaleissa ei ollut pihistelty. Ainakaan senaikaisen ymmärryksen mukaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Miksi KOKO höyrystin vaihdetaan ?</p>
<p>Höyrystin ei ole ainoa kohde jossa venäjänpoikien ymmärrys ohitti länsimaisen. Vaakahöyrystimen kriittisimmät osat &#8211; ohutseinäiset halkaisijaltaan parin sentin putket joiden läpi varsinainen lämmönvaihto tapahtuu &#8211; ovat suht helposti vaihdettavissa. Kuten Loviisassa on tehtykin.</p>
<p>En tunne pystyhöyrystimen huoltoa mutta tuntuu ihmeelliseltä jos ao. putkia ei voida vaihtaa.<br />
Vai onko materiaali niin &#8221;ikuista&#8221; ?<br />
Ymmärtääkseni LO1 ja LO2 materiaaleissa ei ollut pihistelty. Ainakaan senaikaisen ymmärryksen mukaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tommi Henttonen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-133</link>
		<dc:creator>Tommi Henttonen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 25 Nov 2009 08:49:19 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-133</guid>
		<description>Höyrystimiä on tosiaan vaihdettu useammalla ydinvoimalaitoksella mm. Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, ja se on työnä melko selvä vaikkakin paljon aikaa vievä operaatio. Vaihtoon on syynä useimmiten materiaaliongelmat alkuperäisen höyrystimen metalliseoksen kanssa, eli alkuperäinen materiaali ei olekaan osoittautunut niin kestäväksi kuin alun perin on laskettu. Varsinkin länsimaisia pystyhöyrystimiä on uusittu, ei niinkään esim. Loviisassa käytössä olevia vaakahöyrystimiä.

Googlen hakusanoilla &quot;steam generator replacement&quot; löytää ison joukon tehtyjä ja suunnitteilla olevia höyrystimenvaihtoprojekteja.

Kuten yllä kommentissa on mainittu, höyrystimen vaihto on työnä suuri ja vie aikaa arviolta puolesta vuodesta vuoteen (voimala on tällöin siis seisokissa). Höyrystin on suuri ja painava komponentti, ja se sijaitsee ydinvoimalan suojarakennuksen sisällä. Suojarakennuksen yli metrin paksuiseen vahvasti raudoitettuun betoniseinään joudutaan piikkaamaan noin kuuden metrin halkaisijan reikä, josta vanha höyrystin tuodaan ulos ja uusi viedään sisälle. TMI-1:n tapauksessa uudet höyrystimet ovat Arevan toimittamat ja painoltaan 510 tonnia ja pituudeltaan 22 metriä.

Ilmeisesti ranskalaiset ovat tehneet höyrystimen vaihdosta miltei taidetta. He ovat kehittäneet työhön viimeisen päälle optimoidut aikataulut ja käytännöt (heillä on ollut omassa maassaan enemmänkin höyrystimiä uusittavana).</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Höyrystimiä on tosiaan vaihdettu useammalla ydinvoimalaitoksella mm. Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, ja se on työnä melko selvä vaikkakin paljon aikaa vievä operaatio. Vaihtoon on syynä useimmiten materiaaliongelmat alkuperäisen höyrystimen metalliseoksen kanssa, eli alkuperäinen materiaali ei olekaan osoittautunut niin kestäväksi kuin alun perin on laskettu. Varsinkin länsimaisia pystyhöyrystimiä on uusittu, ei niinkään esim. Loviisassa käytössä olevia vaakahöyrystimiä.</p>
<p>Googlen hakusanoilla &#8221;steam generator replacement&#8221; löytää ison joukon tehtyjä ja suunnitteilla olevia höyrystimenvaihtoprojekteja.</p>
<p>Kuten yllä kommentissa on mainittu, höyrystimen vaihto on työnä suuri ja vie aikaa arviolta puolesta vuodesta vuoteen (voimala on tällöin siis seisokissa). Höyrystin on suuri ja painava komponentti, ja se sijaitsee ydinvoimalan suojarakennuksen sisällä. Suojarakennuksen yli metrin paksuiseen vahvasti raudoitettuun betoniseinään joudutaan piikkaamaan noin kuuden metrin halkaisijan reikä, josta vanha höyrystin tuodaan ulos ja uusi viedään sisälle. TMI-1:n tapauksessa uudet höyrystimet ovat Arevan toimittamat ja painoltaan 510 tonnia ja pituudeltaan 22 metriä.</p>
<p>Ilmeisesti ranskalaiset ovat tehneet höyrystimen vaihdosta miltei taidetta. He ovat kehittäneet työhön viimeisen päälle optimoidut aikataulut ja käytännöt (heillä on ollut omassa maassaan enemmänkin höyrystimiä uusittavana).</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jouko A Koskinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-132</link>
		<dc:creator>Jouko A Koskinen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 25 Nov 2009 01:27:38 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-132</guid>
		<description>Käsittääkseni höyrygeneraattoreita (höyrystimiä)  on 4 - 6 kpl vanhemmissa voimaloissa. Sen vaihtaminen edellyttää primääripiirin venttiilien sulkemista.  Vesi otetaan tarkoin talteen - mutta metalliosat ovat kontaminoituneita  - ne pitää puhdistaa Suomessa kehitetyllä menetelmällä ja varastoida matala-aktiivisten varastoon.

Työvaihe on vaativa mutta täysin hallittavissa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Käsittääkseni höyrygeneraattoreita (höyrystimiä)  on 4 &#8211; 6 kpl vanhemmissa voimaloissa. Sen vaihtaminen edellyttää primääripiirin venttiilien sulkemista.  Vesi otetaan tarkoin talteen &#8211; mutta metalliosat ovat kontaminoituneita  &#8211; ne pitää puhdistaa Suomessa kehitetyllä menetelmällä ja varastoida matala-aktiivisten varastoon.</p>
<p>Työvaihe on vaativa mutta täysin hallittavissa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: anna-maria.lansimies</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-125</link>
		<dc:creator>anna-maria.lansimies</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 24 Nov 2009 13:55:12 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-125</guid>
		<description>Tapahtumasta on julkaistu taas lisätietoa. Laitoksen tiedotteessa http://www.threemileislandinfo.com/news/detail.aspx?id=36 todetaan, että työt ovat jatkuneet. Tarkennuksena aiempiin tietoihin, 12 työntekijää oli saanut ylimääräisen säteilyannoksen, suurin annos oli 38,4 mrem eli aiemmin ilmoitettua suurempi. Viranomainen http://www.nrc.gov/ seuraa jälkipyykkiä paikan päällä. 

Tällä kertaa viestimien maltillinen linja näyttää pitäneen hyvin. Revittelyä en minäkään ole huomannut. Harvoin nykylukija malttaa päiväkausien odottelua onnettomuusuutisten kohdalla, mutta ilmeisesti jotakin (päästö ei levinnyt ympäristöön) on osattu viestiä oikein tällä kertaa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tapahtumasta on julkaistu taas lisätietoa. Laitoksen tiedotteessa <a href="http://www.threemileislandinfo.com/news/detail.aspx?id=36" rel="nofollow">http://www.threemileislandinfo.com/news/detail.aspx?id=36</a> todetaan, että työt ovat jatkuneet. Tarkennuksena aiempiin tietoihin, 12 työntekijää oli saanut ylimääräisen säteilyannoksen, suurin annos oli 38,4 mrem eli aiemmin ilmoitettua suurempi. Viranomainen <a href="http://www.nrc.gov/" rel="nofollow">http://www.nrc.gov/</a> seuraa jälkipyykkiä paikan päällä. </p>
<p>Tällä kertaa viestimien maltillinen linja näyttää pitäneen hyvin. Revittelyä en minäkään ole huomannut. Harvoin nykylukija malttaa päiväkausien odottelua onnettomuusuutisten kohdalla, mutta ilmeisesti jotakin (päästö ei levinnyt ympäristöön) on osattu viestiä oikein tällä kertaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Martti Komi</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-123</link>
		<dc:creator>Martti Komi</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 24 Nov 2009 10:53:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-123</guid>
		<description>15 vuotta sitten tästä olisi revitty etusivun juttuja tyyliin &quot;Ydinvoimaonnettomuus uhkasi Yhdysvaltoja&quot;.
Onneksi on tullut vähän edes järkeä tähän keskusteluun.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>15 vuotta sitten tästä olisi revitty etusivun juttuja tyyliin &#8221;Ydinvoimaonnettomuus uhkasi Yhdysvaltoja&#8221;.<br />
Onneksi on tullut vähän edes järkeä tähän keskusteluun.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jouko A Koskinen</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-120</link>
		<dc:creator>Jouko A Koskinen</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Nov 2009 20:10:39 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-120</guid>
		<description>Läheltä piti? Todellakin - jos Pispalanharjun mökeissä noudatettaisiin voimalan turvatasoa, niissä saisivat asua vain robotit.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Läheltä piti? Todellakin &#8211; jos Pispalanharjun mökeissä noudatettaisiin voimalan turvatasoa, niissä saisivat asua vain robotit.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Veli Mikael</title>
		<link>http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/tmi-1n-radioaktiivinen-paasto-pysyi-reaktorirakennuksen-sisalla/comment-page-1#comment-119</link>
		<dc:creator>Veli Mikael</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Nov 2009 15:07:14 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.ydinreaktioita.fi/?p=554#comment-119</guid>
		<description>Läheltä piti?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Läheltä piti?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
