TMI-1:n radioaktiivinen päästö pysyi reaktorirakennuksen sisällä 9
Reaktorirakennuksen sisällä ilmapäästöjä tarkkailevat säteilymittarit alkoivat hälyttää noin klo 16 viime lauantaina Three Mile Island-1:llä. Voimalaitoksella vuosihuoltotöissä olleet 150 työntekijää lähetettiin kotiin, sillä työt reaktorirakennuksessa oli keskeytettävä. Exelon Generationin mukaan työntekijät voivat palata töihin heti, kun alue on puhdistettu. Hälytyksen syytä tutkitaan yhä.
Tapahtuma-aikaan reaktorirakennuksessa työskennelleet henkilöt tarkistettiin kontaminaation varalta. Yhden työntekijän saama säteilyannos oli 16 milliremiä, joka tarkoittaa 0,16 mSv ekvivalenttiannosta. Annos vastaa esimerkiksi kaularangan röntgentutkimuksessa saatua keskimääräistä säteilyannosta. Tämän lisäksi muutama työntekijä oli altistunut vähäisemmälle määrälle säteilyä. Vuositasolla ydinvoimalaitoksen työntekijöille sallitaan 2000 milliremin säteilyannos.
Säteilymittausten perusteella radioaktiivisia aineita ei päässyt leviämään reaktorirakennuksen ulkopuolelle. Reaktorirakennukseen oli tehty väliaikainen aukko höyrygeneraattorien uusimisen takia. Aukon lähellä oleva säteilymonitori näytti sisätilan säteilytasossa lievää nousua, mutta lukemat palasivat kuitenkin nopeasti normaaliksi. Samassa tilassa olevat kaksi muuta säteilymonitoria pysyivät normaalitasossa koko tilanteen ajan.
Voimalaitoksen vuosihuolto alkoi 26.10. Normaalin polttoainevaihdon lisäksi laitoksen kaksi vanhaa höyrygeneraattoria korvataan uusilla. Uusiminen tapahtuu aukosta, jonka halkaisija on kuusi metriä. Ulkoilmaan tapahtuvat mahdolliset ilmavuodot aukon kautta estetään jatkuvalla alipaineella.
Three Mile Island-1 on 786 MW:n painevesireaktori, joka otettiin käyttöön syyskuussa 1974. Käyttölupaa jatkettiin vastikään 20 vuodella lokakuussa 2009.
Lähde: NucNet. Uutispalvelu NucNetin verkosto toimii lähes 50 maassa ja sen kautta välitetään mahdollisimman nopeasti suoraan tapahtumalähteiltä tarkastettua tietoa. Uutispalvelu perustettiin vuonna 1991.
Läheltä piti?
Läheltä piti? Todellakin – jos Pispalanharjun mökeissä noudatettaisiin voimalan turvatasoa, niissä saisivat asua vain robotit.
15 vuotta sitten tästä olisi revitty etusivun juttuja tyyliin ”Ydinvoimaonnettomuus uhkasi Yhdysvaltoja”.
Onneksi on tullut vähän edes järkeä tähän keskusteluun.
Tapahtumasta on julkaistu taas lisätietoa. Laitoksen tiedotteessa http://www.threemileislandinfo.com/news/detail.aspx?id=36 todetaan, että työt ovat jatkuneet. Tarkennuksena aiempiin tietoihin, 12 työntekijää oli saanut ylimääräisen säteilyannoksen, suurin annos oli 38,4 mrem eli aiemmin ilmoitettua suurempi. Viranomainen http://www.nrc.gov/ seuraa jälkipyykkiä paikan päällä.
Tällä kertaa viestimien maltillinen linja näyttää pitäneen hyvin. Revittelyä en minäkään ole huomannut. Harvoin nykylukija malttaa päiväkausien odottelua onnettomuusuutisten kohdalla, mutta ilmeisesti jotakin (päästö ei levinnyt ympäristöön) on osattu viestiä oikein tällä kertaa.
Käsittääkseni höyrygeneraattoreita (höyrystimiä) on 4 – 6 kpl vanhemmissa voimaloissa. Sen vaihtaminen edellyttää primääripiirin venttiilien sulkemista. Vesi otetaan tarkoin talteen – mutta metalliosat ovat kontaminoituneita – ne pitää puhdistaa Suomessa kehitetyllä menetelmällä ja varastoida matala-aktiivisten varastoon.
Työvaihe on vaativa mutta täysin hallittavissa.
Höyrystimiä on tosiaan vaihdettu useammalla ydinvoimalaitoksella mm. Ruotsissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, ja se on työnä melko selvä vaikkakin paljon aikaa vievä operaatio. Vaihtoon on syynä useimmiten materiaaliongelmat alkuperäisen höyrystimen metalliseoksen kanssa, eli alkuperäinen materiaali ei olekaan osoittautunut niin kestäväksi kuin alun perin on laskettu. Varsinkin länsimaisia pystyhöyrystimiä on uusittu, ei niinkään esim. Loviisassa käytössä olevia vaakahöyrystimiä.
Googlen hakusanoilla ”steam generator replacement” löytää ison joukon tehtyjä ja suunnitteilla olevia höyrystimenvaihtoprojekteja.
Kuten yllä kommentissa on mainittu, höyrystimen vaihto on työnä suuri ja vie aikaa arviolta puolesta vuodesta vuoteen (voimala on tällöin siis seisokissa). Höyrystin on suuri ja painava komponentti, ja se sijaitsee ydinvoimalan suojarakennuksen sisällä. Suojarakennuksen yli metrin paksuiseen vahvasti raudoitettuun betoniseinään joudutaan piikkaamaan noin kuuden metrin halkaisijan reikä, josta vanha höyrystin tuodaan ulos ja uusi viedään sisälle. TMI-1:n tapauksessa uudet höyrystimet ovat Arevan toimittamat ja painoltaan 510 tonnia ja pituudeltaan 22 metriä.
Ilmeisesti ranskalaiset ovat tehneet höyrystimen vaihdosta miltei taidetta. He ovat kehittäneet työhön viimeisen päälle optimoidut aikataulut ja käytännöt (heillä on ollut omassa maassaan enemmänkin höyrystimiä uusittavana).
Miksi KOKO höyrystin vaihdetaan ?
Höyrystin ei ole ainoa kohde jossa venäjänpoikien ymmärrys ohitti länsimaisen. Vaakahöyrystimen kriittisimmät osat – ohutseinäiset halkaisijaltaan parin sentin putket joiden läpi varsinainen lämmönvaihto tapahtuu – ovat suht helposti vaihdettavissa. Kuten Loviisassa on tehtykin.
En tunne pystyhöyrystimen huoltoa mutta tuntuu ihmeelliseltä jos ao. putkia ei voida vaihtaa.
Vai onko materiaali niin ”ikuista” ?
Ymmärtääkseni LO1 ja LO2 materiaaleissa ei ollut pihistelty. Ainakaan senaikaisen ymmärryksen mukaan.
Venäläiset toimittajat tosiaan ovat tehneet kestävämpiä komponentteja ja voimalaitoksia! Loviisan tyyppisissä vaakahöyrystimissä höyrystimintuubit (tunnettu myös nimellä lämmönsiirtoputket) ovat huomattavasti pienemmällä rasituksella kuin pystyhöyrystimissä.
Höyrystimien korjaaminen ei onnistu höyrystintuubeja (-putkia) vaihtamalla, sillä työ on yleensä mahdoton tehdä. Esim. Loviisan ydinvoimalaitoksen yksi höyrystin sisältää yli 5000 kappaletta ohuita tuubeja. Loviisassa muutama vaurioitunut höyrystintuubi on tulpattu, jolloin mahdolliset vuodot on saatu varmasti estettyä. Loviisassa on myös suuret suunnittelumarginaalit, jolloin muutaman höyrystintuubin tulppaaminen ei rajoita laitoksen tehoa lainkaan. Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.
Pystyhöyrystimissä höyrystintuubien vahingot ovat yleensä suuremmat ja tuubeista suurempi osa menee ”vaihtokuntoon”. Koska yksittäisten tuubien vaihtaminen ei onnistu, niin koko höyrystin joudutaan vaihtamaan.
Tommi Henttonen kirjoitti: Loviisassa on vaihdettu merivesilauhduttimen tuubeja titaanisiin tuubeihin, mutta höyrystimen tuubeja ei ole koskaan vaihdettu.
Kiitos korjauksesta, olin töissä paljon alempana neutronivuomittarin anturien vaihdossa kun kaverit houkutteli ylös katsomaan kun höyrystimen pääty on auki.
Muistan kyllä että silloin ei vaihdettu mitään, oletin vain että on pitänyt jo vaihtaa kun muualla höyrystimet hajoaa.
Ei pidä olettaa mitään – näissä hommissa
ps. Vanajan – nykyisin Hämeenlinnan voimalaitoksella vastaavan rakenteen omaava lämmönvaihdin (lauhdutin) korjattiin putkia vaihtamalla. Ei suurikaan vaikeus, aikaa toki meni viikkoja.