Venäjän ydinjätehuolto on hyvä ja mielenkiintoinen aihe joten ajattelin pyytää siitä vieraskirjoituksen lähitulevaisuudessa. Kiitos ideasta!

Suomen kieli sopii tällä palstalla käytyyn keskusteluun hyvin, ja emme ole missään vaiheessa kieltäneet käyttämästä esimerkiksi englanninkielistä termistöä. Tiedän, että se saattaa olla välillä tarpeellista, huomautukseni Jan Sjömanille koski ainoastaan kilometrien pituisia copy-pastattuja liuskoja. Katso esimerkiksi keskustelua otsikon ”Into Eternity” alla ja huomaat, että varsin tekninenkin keskustelu pysyy vaivattomasti suomenkielisenä.

Kuten ehkä tiedät, OL3 periaatepäätös myönnettiin tammikuussa 2002 ja eduskunnan hyväksyntä saman vuoden toukokuussa. Näillä näkymin laitos valmistunee vuoden 2012 aikana. Voimalaitoksia ei rakenneta lähitulevaisuuden energiatarpeita varten, vaan vuosikymmeniksi. Olisi erittäin lyhytnäköistä rakentaa energiapolitiikkaa ehdottamiesi viisivuotissuunnitelmien varaan.

Teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut sähkön kysyntään Suomessa, se on selvää, mutta energiatehokkuuden yhä lisääntyessä sähköä tullaan käyttämään enemmän. Esimerkiksi ET:n arvio vuoden 2030 kulutuksesta ja lisäkapasiteetin tarpeesta osoittaa tämän trendin varsin selkeästi. Siksi onkin perustelua katsoa vähintään 20 vuotta eteenpäin tulevaisuuden energiaratkaisuista päätettäessä. Arviossa käydään myös läpi poistuvan kapasiteetin määrää (suomeksi) joka on n.5000 MWe.

Huipputuotantokapasiteetilla en tarkoittanut sähkön kysyntäennätystä (vähän yli 14 900 MW vuodelta 2007) vaan tämän hetkinen maksimiteho jonka voimalaitoksemme voivat enimmillään yhtä aikaa tuottaa. Suomi on Luxemburgin ja Liettuan kanssa ainoita EU maita joissa kyseinen kapasiteetti on huippukulutusta matalampi. Huippukulutusta rakennemuutos ja taantuma eivät ole kovin pahasti nakertaneet. Tänä talvena on jo päästy melkein 14 500 MW:n tuntikulutukseen.

Pidän fiksaatiotasi pelkän bioenergian käytön lisäämiseen yksipuolisena. Olen samaa mieltä, että biomassan käyttö energiantuotannossa tulisi moninkertaistaa, mutta tunnut ehdottavan että ainoastaan tällä korvataan tulevaisuuden sähkön kysyntä yhdessä Venäjää kohtaan harjoitetun ”hyväntekeväisyyden” (ydinsähkön ostamisen) kanssa. Neuvosi energiapolitiikan päätöksentekijöille asettaisivat heidät hyvin pian kiusalliseen asemaan kun huomattaisiin, ettei kapasiteetti riitä kasvavan kysynnän tarpeisiin ja hinnat hyppisivät pilviin.

Ajatustasi säätövoimaan soveltuvan tuotannon tarpeesta en ihan ymmärtänyt. Ajatteletko, että kyseistä kapasiteettia tarvitaan ydinvoimaa ja tuulivoimaa vastaavan kapasiteetin verran? Tämä ei ole missään nimessä totta.

Säätövoimaksi soveltuvan kapasiteetin lisäksi parjaamasi markkinat toimivat erinomaisesti tässä suhteessa yhdessä vaikkapa esimerkiksi kysynnän jouston kanssa (tulevaisuudessa vielä paremmin älykään sähköverkon ansiosta).

Pahoittelut etten kaikkien työkiireiden ohessa ehdi aina vastaamaan kommentteihin reaaliajassa.

terveisin, Lauri Muranen

Ja niinpoispäin. LOL!

Jokaikinen järkiolento – Tapsaa lukuunottamatta – on ymmärtänyt että ydinvoimasta “luopuminen” on ollut sisäpoliittista lehmäkauppaa ja mukavihreää imagonkiilloitusta.

HS 9p helmikuuta Olli Kivisen kolumnissa “Pehmopäätösten tiimalasi tyhjenee” verrataan Suomea E-Koreaan. Melko ontuvasti kylläkin. Pikemminkin Suomea voisi verrata P-Korean arvojen kovuteen. E-Korea valloittaa maailmaa pehmeillä arvoilla. Pohjoinen naapuri uhkailemalla.

Pekkarisen siltarummut ja Hassin lamput sekä muu päivänpoliittinen pelleily ovat ajamassa maata umpikujaan. Lumet saadaan onneksi aurattua korelaisilla koneilla – eikä Tapsankaan moraalia yhtään rassaa se, että ne sorvataan ydinsähköllä.

Samalla kun kotimaan sorvarit seisoskelee leipä- ym. jonoissa “paluumuutajien” tuupittavana.

Tässä mielessä olisi hyvä, jos Lauri Muranen tuottaisi vuositilastot 2009 siitä, miten paljon pääasiassa Leningrad 1-2-3-4 -voimalasta on tuotu Venäjältä Suomeen ja miten paljon on viety Ruotsiin.

Venäjä on ydinenergian nettotuottaja Suomelle ja ydinvoimasta luopuva Ruotsi on nettokuluttaja.

Ilmeisesti Suomen energiajärjestelmän tasapainottomuus näkyy siitä, että Vattenfal ja Fortum, joilla on merkittävä asema Ruotsissa, tasaavat Suomen huippuja Ruotsista.

Suomen pitäisi olla energiataseeltaan sellainen, ettei Ruotsiin vietäisi enempää kuin mitä Venäjältä tuodaan. Jos Venäjän tuonti vähenee siksi, että Venäjä saa itseään kuntoon ja teollisuus alkaa pyöriä, Suomi vain vähentäisi sen Ruotsin viennistä, jolloin ruotsalaiset tietäisivät, että myös heidän tulee hoitaa omat asdiansa mieluiten biovoimalla, jotta hiilinielut säilyvät. Metsästä tulee nettohiilinielu 40 vuotiaana ja 80 vuotiaana puun kasvu hidastuu. Näin ollen kun paperiteollisuutta pannaan kiinni, tarvitaan jatkuvaa talousmetsänhoitoa niiden metsien osalta, joita paperiteollisuus supistuttuaan tai siirryttyään raaka-ainehankinnaltaan latinalaiseen Amerikkaan ei tarvitse.

En pidä hyvänä sitä, että moralisoidaan ydinsähkön tuontia Venäjältä, koska on parempi, että venäläinen ydinvoimala käy 80%:n – 90%:n käyttöasteella kapasiteetisaan kuin 40%: – 60%:n. Tämä siksi, että ei ole Euroopan unionilla keinoa kiristää törkeästi Venäjää sulkemaan grafiittihidasteista voimalaansa niin kuin Liettuan Ingalina-2:n 31.12.2009 osana Liettuan jäsenyysehtoja Euroopan unionissa. Sähkön kuluttajahinta nousi 1.1.2010 28% ja saatavuus epävarmeni. Ajauduttiin “sähkömarkkinoille”. Ydinsädhkön tuonti on Suomelta harkittua ja järkevää IVO-politiikkaa, jonka tuloksena Suomella on keskusteluyhteys Venäjän atomienergiaministeriön kanssa – ainakin ajoittain.

Suomen koko energiapolitiikan villiyden ja sen parlamentarismia korruptoivat piirteet ovat peräisi Ruotsin energiapolitiikattomuudesta. Kun Ruotsissa ei saada päätöstä ydinvoimasta aikaiseksi, sitä yritetään ulkoistaa Suomelle.

Ei ole mitään järkeä siinä, että ydinvoimasta luopuvat Saksa ja Ruotsi luovat ympärilleen markkinaa, josta saisivat ostaa ydinsähköä.

Päätöksenteon pitäisi olla rehellistä myös Ruotsissa ja Saksassa siten, että ei korruptoitaisi itäeurooppalaisia poliiitikkoja, joiden kansanvaltainen perinne on heikko, esimerkiksi Suomessa.

Aika hyvä busines näinkin !

Kaapelitkin kelpaa TUONTIIN kun ne korvaa tuulisähköä. Mutta ei vientiin -bisneksestekoon.

Nyt kävi heikosti kun ruotsalaiset aloitti ydinvoimalan rakentamisen liian myöhään ja vielä tuli huono vesivuosi. Altaita ei saatu täyteen. Ruotsiin menee parhaimmillaan 1000mW teholla ja 1000€/MWh. Miten vielä käykään jos pakkaset jatkuu.

* No juuri siksi ei olekaan mitään järkeä hakea ydinvoimalupaa 10 vuotta ennen ensimmäisenkään laitoksen käynnistymistä. Jos voimalan tulee käynnistyä 2020 niin luvaksi riittää vuosi 2015 eli vuoden 2011 eduskuntavaalit, mahdollisesti vuoden 2015 eduskuntavaalit eli kahdet vaalit.

Lauri Muranen: Luonnollisesti yhtiöt päättävät itse sopivasta rakentamisajankohdasta.

* Niin päättävät. Jotta tähän yritysten venkoiluun ja energiapolitiikan pitämiseen löysässä hirressä voitaisiin puuttua, ei pidä myöntää lupia kartelliksi etukäteen, vaan tarpeen mukaan voimala kerrallaan ja viisi vuotta ennen voimalan käynnistymistä.

Lauri Muranen; Suomessa poistuu käytöstä n. 5000MW sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä jolloin vaadittavan huipputehon tarve on arviolta n. 16500-18500 MW.

* Mihin me tuota 16 500 MW – 18 500 MW tarvitsemme, kun paperiteollisuutta suljetaan eikä uusia terästehtaita rakenneta? Mehän tarvitsemme nimenomaan sähkönsäästöä: parempaa lämmitystä ja pienikulutuksisempaa valaistusta. Suomen sähkökulutus on laskenut, kun seitsemän paperintuotantolinjaa on kolmen vuoden aikana pantu kiinni. On laskenut tuotantokin kun kaksi sellutehdasta on pantu kiinni. Suomessahan huipputeho on 14 000 MW ja korkeintaa 15 000 MW -luokkaa. Tuo 16500 MW – 18500 MW sisältäisi jo ilmeisesti Olkiluoto-4:n, vaikka Olkiluoto-3 ei ole valmis ja Loviisa 3:n Loviisa-1:n ja Loviisa-2:n LISÄKSI, ei korvaukseksi.

Lauri Muranen: Tällä hetkellä huipputuotantokapasiteettimme on lonkalta arvioituna n 12500 MW.

* Ei ole. Tiedät itsekin hyvin, että lonkalta arvioituna se oli 8.2.2007 14 808 MW. Sen jälkeen teollisuutta on laitettu kiinni ja kulutus on laskenut. Venäjän tuonnin korvaa Simo-1 (E.ON & Fennovoima).

Ota tästä pois se 5000MW ja arvioi investointitarvetta seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

* Miksi ottaisin 5 000 MW pois? Onko suomenkielisiä, englanninkielisiä, ruotsinkielisiä tai venäjänkelisiä lähteitä? Ei tarvitse käyttää tunteja kääntämiseen, sen kuin peistaat!

Lauri Muranen: Tästä voidaan tuottaa merkittävä osa esimerkiksi tuulivoimalla ja koska kuulumme pohjoismaiseen sähköverkkoon ja yhteydet toimii myös Baltiaan ja Venäjälle, ei laajempaa tarvetta säätövoiman rakentamiselle ole.

* Tuulivoimaa ei pidä määrättömästi lisätä, koska se on vain fossiilisen voiman viikunanlehti. Tuulivoimaa tarvitaan vain sen verran, että on tuulivoiman tekijöille, konepajoille, pieni ja rajoitettu kotimarkkina.

* Suomen tulee olla periaatteessa omavarainen. Toisin sanoen Ruotsiin kannattaa viedä vain sen verran kuin mitä Venäjältä tuomme. Se, että on “markkina” on yleensä älytön perustelu, joka otetaan käyttöön sitten, kun ei haluta vastata kysymykseen säätövoimasta. Kyllä siellä “markkinoilla” eli vientimarkkinoilla Ruotsissa ja tuontimarkkinoille eli Venäjällä on kylmää samaan aikaan kuin Suomessakin, minkä vuoksi keskustelu kannattaisi laajentaa sen järkevöittämiseksi myös Venäjän atomienergiaministeriön ja Ruotsin teollisuuden suunnitelmiin.

Lauri Muranen: Vesivoimaa ei voi lisätä kuin marginaalisesti.

Juuri siksi onkin sanottava, ettei tuulivoimaa ja ydinvoimaa pitäisi käyttää juuri enempää, koska molemmat energianmuodot aiheuttavat tasapainottomuutta. Pitäisi käyttää sotaveteraanin Suomelle sotimia metsiä ja soita.

Lauri Muranen: Bioenergia menee käytännössä korvaamaan fossiilista tuotantoa, ei uuteen tuotantoon.

Bioenergian käyttö pitää moninkertaistaa. Suot poltettakoon turpeina kaukolämmöksi ja sähköksi, jolloin soiden tilalle tulee hiilinielumetsiä. Mitä enemmän metsää vapautuu paperiteollisuudesta, sitä enemmän sitä on poltettava kaukolämmöksi ja sähköksi.

Lauri Muranen: Ydinvoima tarvitaan tämän vajeen paikkaamiseen.

Juuri tässä se ongelma on: Mitään kansallista vajetta ei ole. Ruotsilla on ongelma ja vaje: ei Suomella.

Lauri Muranen: Mielestäni on myös moraalisesti arveluttavaa hyväksyä sähköntuonti maista joissa siitä tuotetaan suuri osa fossiililla tai ydinvoimalla (Ruotsi ja Venäjä), mutta samaan aikaan vastustetaan päästöttömän sähkön vientiä hetkinä jolloin tuotanto rajojemme sisällä ylittää kulutuksen.

Minusta on moraalitonta olla ostamatta venäläisiltä sähköä, koska heidän ydinvoimaloidensa vajaa käyttöaste ajaisi ne taloudelliseen kriisiin eikä henkilökunta saisi palkkojaan. Tämä olisi niin turvallisuusinvestoinneille kuin Suomen turvallisuudelle riski. Euroopan unionista kukaan saksalainen vihreä ei voi pakottaa sulkemaan Leningrad 1-2-3-4:a niin kuin Ingalina-2:n. Venäjä kun ei ole EU:n jäsen, vaan itsenäinen valtio. Ruotsista emme tuo paljoa, emme ainakaan nettotuo, joten tuo Ruotsin fossiilivoima ei ole ongelma.

Lauri Muranen: Mainitsemasi 7000MW kulutus soveltuu erinomaisesti ydinvoimaloiden huoltotöiden suorittamiseen.

* Ei ydinvoimaloita koko kesää huolleta, vaan ydinvoima syrjäyttää säätövoimansa useimpien kuukausiensa aikana, koska ydinvoimaa “ajetaan täysillä” suurten pääomakulujen vuoksi.

* Koko keskustelu epäonnistuu siksi, ettei ydinvoimapuolella tunnusteta säätövoiman tarvetta, vaan vedotaan hypoteettisiin markkinoihin, joilla on talvella yhtä kylmää kuin Suomessakin.

=> Varmaan Lauri Muraenn tietää, että tiedon ja tasokkaan keskestelun kannalta suomen kielen käyttö ydinvoimatekniikan osalta on yhtä hyödyllistä kuin retoromanian tai saamen. Edes Utsjoen kunnan saamen kääntäjä ei pystyisi kääntämään tämänkään tasoista keskustlau suomeksi kohtuullisen ajan kuluessa. Kielen rajaaminen on strateginen valinta, jolla alustajat voivat suoltaa valmiiden suomenkielisten esitteiden tekstejä, mutta jossain ydinvoimatekniikan varsinaisen kielen, englannin, käyttö kielletään. Ruotsin kieli on Suomen virallinen kieli, joka opetetaan peruskoulussa, On opetettu jo vuodesta 1970. Se, että ei ymmärrä ruotsia, johtuu laiskuudesta ja pahuudesta.