Tiedätkö mistä sähkösi hinta muodostuu? 42
Tähän kysymykseen vastaa Energiateollisuuden ja Fingridin yhdessä tuottama Hyvä tietää sähkömarkkinoista – esite. Vihkosen selaa läpi puolessa tunnissa ja se tarjoaa varsin lukijaystävällisen katsauksen sähkömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Kovin monelle on tuskin selvää kuinka päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan tai mitä ovat sähkömarkkinoiden johdannaiskaupat.
Esite käy myös läpi eri sähköntuotantomuotojen rooleja. Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta).
Esitteessä on myös käsitelty Pohjoismaisten yhteismarkkinoiden kehitystä sekä vaikutusta sähkön hintaan. Kehitys on ollut positiivista ja kaiken kaikkiaan yhä laajenevat markkinat tarjoavat yksittäisille kuluttajille sekä kokonaisille kansantalouksille mahdollisuutta saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Vapautuneet sähkömarkkinat ovat mahdollistaneet sähkön myyjän kilpailutuksen ja kuitenkin vain viitisen prosenttia suomalaisista tekee tämän vuosittain. Kuluttajan ei ole myöskään pakko tehdä sähkön pörssihintaa seuraavaa sopimusta. On esimerkiksi täysin mahdollista tehdä määräaikainen kiinteähintainen sopimus jos haluaa suojautua hinnanvaihteluilta.
Hyvä tietää sähkömarkkinoista esite on pyritty tekemään helposti lähestyttäväksi oppaaksi sähkömarkkinoiden toiminnan jäsentämiseen ilman syvempää asiantuntemusta. Lisäksi se tarjoaa konkreettisia ja hyödyllisiä neuvoja esimerkiksi sähkön myyjän kilpailuttamisen suhteen.
Niin, mistä se sähkön hinta muodostuu? Sähkön tuotantokustannukset (mukaanlukien päästökauppa) eivät toki ole ainoa kuluttajan sähkön hintaan vaikuttava tekijä. Siihen vaikuttavat myös verot, sähkön siirto ja kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Mikä niiden suhde on laskussasi selviää täältä!
Sähkön hinta muodostuu Fortumin optioista.
Varmaan johdon palkkioissa on ylilyöntejäkin. Tarjoaa populisteille avaimen Tavallisen Kansalaisen mieleen, ajatteluun – ja lompakkoon.
Varsinaisen sähköJOHDON kulurakenne kiinnostaisi otsikon alla. Tuotantovaje Suomessa pakottaa satsaamaan verkkoon. Uuteen voimalinjaan saa luvat huomattavasti helpommalla ja suuremmalla todennäköisyydellä kuin mihinkään uudisrakenteeseen voimalapuolella.
Tuulivoiman lisäys asettaa verkolle aivan uusia vaatimuksia. Normaalisti tuotanto seuraa kuormaa – tuulella päinvastoin. Kuorman pitäisi seurata tuotantoa – mikä periaatteessa on mahdotonta ilman uusia järjestejlyjä.
Uusi transistoriohjattu tasasähköyhteys voisi olla ratkaisu. Tosin kallis mutta mahdollistaa automaattisen tehonjaon. Tyristorisilta on vähähäviöisempi mtta jäykkä säädettävä eikä sovellu automaattiseen tehonjakeluun.
Tarvittavien pääomien suhde joihinkin ”optioihin” tähtitieellistä luokkaa. Mutta toki voi aina muistaa että ”otetaahan se marjakin maasta” .
Tässä tietoa. Näitä ei ole julkaistu suomeksi, koska Venäjän ydinjätteet ovat Suomessa vakava viranomaistabu.
Suurimmat kustannukset tulevat karkaamaan päässeiden reaktoriveien valuessa Salla, Kemijärven ja Rovaneimen pohjavesiin, väestön laajoista siirroista, pois elinkelvottomaksi muuttuneesta Itä-Lapista.
- Onneksi muut maat rahoittavat ydinjätteiden käsittelyprojekteja Kuolassa. Suomen jätteenkäsittely -projektit päättyivät jo v. 2002, eikä uusia ole budjetoitu.
—
Kuolan radioaktivisten jätteiden, käytetyn ydinpolttoaineiden varastot ja ydinkäyttöisten alusten tukikohdat. Sijaintikartta sivulla 9.
_
http://bellona.org/filearchive/fil_The_Arctic_Nuclear_Challenge.pdf
—
Spent nuclear fuel rods are not stored safely
http ://news.bbc.co.uk/2/shared/spl/hi/pop_ups/06/business_enl_1161170589/html/1.stm
–
Wasteland
A journey west along the Kola Peninsula’s rugged Barents Sea coastline displays a natural beauty that belies the harsh realities lying hidden below the choppy surface.
About halfway between Severomorsk and the Norwegian border lies Andreeva Bay, an environmental nightmare where the waters are completely devoid of life.
Leaks from the region’s largest nuclear waste storage facility mean no fish will ever swim in this fjord.
Onshore, both the soil and the groundwater are badly contaminated.
On this vast site, 32 tons of highly radioactive waste with a high uranium content is stored in crumbling concrete bunkers and rusting tanks and containers – about a third of the nuclear waste mountain that can be found on the Kola Peninsula.
Most of it is spent fuel from the Northern Fleet’s nuclear powered submarines, some from nuclear powered ice breakers.
And these days nobody, not even the officials in charge, suggests it is safe.
—
Venäjän ydinvoimalat. Interaktiivinen kartta.
http ://www.rosenergoatom.com/eng/
—
Murmansk Shipping Company (MSCo) currently operates six nuclear icebreakers and one nuclear powered container ship. MSCo also has two laid up nuclear icebreakers.
About 20 to 25 nuclear reactor cores are stored on board vessels at MSCo’s own base Atomflot. In addition
comes radioactive waste from regular operations. At Kola Nuclear Power Plant (NPP) there are four VVER
440 type reactors currently in operation.
The two oldest (Kola 1 & 2) have been identified as some of the world’s most risky reactors. On the order of 8,200 cubic meters of solid radioactive waste and 7,000 cubic meters of liquid radioactive waste are currently being stored at Kola NPP in addition to some 1,300 tons of spent nuclear fuel.
Even though around 38,000 TBq of radioactive waste and spent nuclear fuel have been dumped in the Arctic seas, the small radioactive contamination that can be detected today in actual fact originates from other sources.
The main sources are the atmospheric nuclear testing in the 1950s and 1960s, the Chernobyl accident in 1986 and the continued releases from the Sellafield reprocessing plant in United Kingdom.
It is worth mentioning that the present
contamination is low, and the typical level of radioactivity in fish meat is about 0,25 Bq/kg.
_
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6058302.stm
”Tuulivoiman lisäys asettaa verkolle aivan uusia vaatimuksia.”
Mitäköhän nämä ovat? Ongelma ei tule verkkopuolella vaan siinä miten sähkömarkkinat (kuluttajat) reagoivat sähkön saatavuuden eli käytännössä hinnan muutokseen.
Kun lisätään jäykkää tuotantoa (ydinvoima) ja vaihtelevaa tuotantoa (tuulivoima) tulee ongelmaksi lähinnä tilanteet kun kulutus on alhainen ja tuotanto korkea. Pahimmillaan johtaa negatiivisiin aluehintoihin.
Tämän ongelman lievittäminen vaatii sitä että on olemassa hintajoustavaa kulutusta, aivan kuten hnitapiikkien kohdalla. Mahdollisimman monen kuluttajan saaminen pörssihinnoittelun piiriin on avainasemassa.
Tuulivoiman integroinnin oikean hintatason selvittämistä ei auta huono tiedotus Fingridin puolelta. Puolitoista vuotta sitten kun asiasta tehtiin tiedote, niin vain ammattilehti osasi lukea tiedotteen ja taustamateriaalin oikein.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/lehdistotiedotteet/?bid=491
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article129893.ece
Irlannin eimerkki on hyvä. Tällä hetkellä ollaan reilun 10% tuulivoiman osuudessa vuositasolla. Kuitenkin hetkellisissä tasoissa ylitetään 40% säännöllisesti, maksimina on toistaiseksi 45%. Ainoa yhteys muualle on Pohjois-Irlannin kautta menevä 500 MW kaapeli Skotlantiin. Vesivoimaa on alle 3% ja osa siitä ”run-of-river” tyyppistä eli lähes säätämätöntä.
Irlannin virallinen tavoite on nostaa tuulivoiman osuus noin 40% tasolle vuoteen 2020 mennessä. Haasteita on roppakaupalla, mutta paljon on myös keinoja niiden ratkaisuun.
Irlannin tapausta vasten Vuotoksen lobbaus tuulivoiman varjolla ym. säätöhuuhaa tuntuu lähinnä säälittävältä.
Miten olisi jos Energiateollisuus panostaisi vähän asiaan ja ottaisi oikeasti selvää siitä millaisia keinoja tuulivoiman integroinnissa on nyt ja tulee olemaan ja mitä ne maksavat? Kun tuota objektiivista informaatiota ammatiksenne tuottavat. Samalla oppisitte asiaa myös itse.
Jari Ihonen kirjoitti sitä samaa puppua jota 24 -sivuston VASTAAJAlta on kopsatavissa loputtomiin.
Paperi / kartonkikoneen pysähtyminen tuulen tyyntyessä on heille märkä päiväuni. Pöksyt pyykkiin vaan.
Paperi / kartonkikoneen sivoaminen ja uudellenkäynnistys vaatii viikon/kaksi jos voidaan käyttää alihankkijoita joiden ylityökiintiöt sallii 3-vuoroa.
Vielä rankempi juttu on valokaaruunien sammuminen.
Hienoa Globaalia solidaarisuutta – teetetään paperi Kiinassa ja ruostumaton teräs saksalaisella huulivoimalla. Eli ydin- ja kivihiilisähköllä.
Se on sitä EGOlogiikaa parhaimmillaan.
Kerrotko arvon Antonius mikä osa kirjoituksessani oli puppua? Käydään läpi asiat kohta kohdalta. Takaan että löytyy lähdeviitteet tutkimustuloksiin joka väitteelleni.
Jos vaivautuisit lukemaan tuon ”Hyvä tietää sähkömarkkinoista” esitteen niin siinä sivulla 21 otetaan jo esiin älykkään sähköverkon mahdollisuuksia.
Tässä ei ole kyse teollisuuden kriittisten prosessien pysäyttämisestä. Eli kiitos vaan, jätä tuon tason argumentaatio muille palstoille.
Niin, ja tervetuloa keskustelemaan myös omalla nimellä – jos uskallusta löytyy.
Jan sjöman, eikö tuossa ole se paras syy rakentaa suomeen ydinvoimaa? Parempi täällä… missä asioita ei hoida ryssät (päin hevon …) vaan suomalaiset toisenlaisella motivaatiolla ja ympäristötietoisuudella.
Kaiken lisäksi syntyy työpaikkoja, eikä ole näitä ”lopetamme sähkönviennin 5min päästä” -varoituksia…
Pitääkö muistuttaa mikä talouden tila tänä päivänä? Järkyttävän suuri enemmistö nuorista työttöminä taikka pätkäduuneissa, vailla minkäänalaista tulevaisuudentoivoa taikka mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuutta, perheitä tms..
Taitavat kalkkisten asunnot mennä pilkkahintaan kun ei nuorilla ole rahaa millä maksaa..
Puppujen puppeloa on se että maailma pelastuu kunhan Suomi vaan luopuu ydinsähköstä.
Vesivoimakin on varsin kyseealainen – Megong -joen padot tapaisivat nälkään miljardi ihmistä.
Linkolalaisille seiinä onkin messiaaninen tilaisuus.
Suomen jokivoiman vaihtaminen ydinvoimaan pelastaisi hyvinvoinnin kalaturismin muodossa. Minullekin maistuisi kala – terveellistäkin vielä.
Kalaton luvastus ei jaksa kiinnostaa.
Metsien polttaminen vie ne marjatkin maasta.
Biosähkö kaikkein kalleinta ja vaarallisinta:
Jari Liski Ympäristöministeriöstä ylittänyt YLEN vasurivihreän uutiskynnyksen:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/hakkeen_poisto_metsista_huolestuttaa_tutkijoita_1425188.html
” – Ja sitten pitää myöskin pohtia, että kuinka intensiivisesti biomassaa voidaan metsistä pois korjata, sillä tämä vähentää sitä maaperään suuntautuvaa hiilivirtaa.
Tutkimustulos on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Tutkijat toivovat, että nykyiset ilmastonmuutosennusteet päivitetään nopeasti ajan tasalle ja metsiä koskevaa ilmastopolitiikkaa arvioidaan uudelleen. Metsänomistajia tulisi kannustaa jättämään karikkeet metsiin.
- Ihan ensimmäisenä pitäisi tämä asia ottaa huomioon, kun tehdään ohjeita siitä, miten metsänomistajien tulisi metsiä käsitellä. Ja sitten tätä kautta tämä tutkimustulos voi vaikuttaa ihan yksittäistenkin metsänomistajien toimintaan.
Maaperän päästöjä kartoittavaan tutkimukseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto.”
Niin ”omalla nimellä – jos uskallusta löytyy” – eipä ole tarpeen. Kun totean että kuu ei ole juustoa eikä maa litteä – ei siihen tarvita titteleitä vakuudeksi.
Jan Sjömanille pieniä tarkennuksia
Miten ne Kuolan saasteet kulkeutuvat sieltä satoja kilometrejä ylävirtaan, kun kaikki vedet valuvat Suomen puolelta Venäjälle päin. Jos ei sellainen ihme tapahdu, että vedet virtaavat ylämäkeen, niin kuvaamasi Lapin pohjavesien ja jokien saastuminen niihin virtaavasta ydinsaasteesta, on tarujakin ihmeellisempää.
Sen sijaan Venäjän maaperä ja Jäämeri voivat saastua, ja saastuvatkin varmasti, jos ydinturvallisuusasioita ei Venäjällä hoideta jatkossa paremmin.
Myös uusi Tshernobylin kaltainen onnettomuus olisi Suomelle vaarallinen. Silloin vaarassa voisi olla mikä tahansa alue Suomesta aivan riippuen tuulen suunnasta onnettomuuden sattuessa.
Suomessa TVO aikoo käyttää perusteluna sitä, että Areva on myöhässä.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30389&sort=false
Kuolan radioaktivisten jätteiden, käytetyn ydinpolttoaineiden varastot ja ydinkäyttöisten alusten tukikohdat.
Muurmanskissa, n. 200 km Raja-Joosepista itään ja UKK -kansallispuistosta sijaitsee ydinkäyttöisten alusten laivastotukikohta, käytetyn ydinpolttoaineen
varastoalueita ja radioaktiivisen jätteen varastoalueita.
UKK -puiston perusosan retkeilyreitit ovat aivan E75-tien tuntumassa.
http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=491
Litsa-vuonossa sijaitsee Venäjän pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta. Se sijaitsee Kuolan niemimaan länsiosassa Litsanvuonossa, lähellä entistä Läntisen Litsan suomalaiskylää, noin 45 km Norjan
rajasta itään. (Läntinen Litsa eli Läätsi, josta Kuolanvuonolle ja Petsamoon 67 km.
Vuonna 1958 sataman läheisyyteen muutama kilometri sisämaahan rakennettiin salainen asutuskeskus, nykyinen Zaozjorskin suljettu kaupunki.
Aiemmin se on tunnettu myös nimillä Severomorsk-7, Murmansk-150 ja Zaozjornyi. Kaupungista on 120 km Murmanskiin.
Andrejevanlahden (ven. Андреева губа, Andrejeva guba) rannalla on laivaston käytetyn ydinpolttoaineen tärkein varastointilaitos. Laitos vaurioitui jo vuonna 1982, mutta väliaikaiseksi tarkoitettu varastointi on venynyt vuosikymmenien mittaiseksi.
Laitoksesta on vuotanut radioaktiivista ainetta ympäristöön ja sitä pidetään vakavana ympäristöuhkana
_
http ://fi.wikipedia.org/wiki/Zapadnaja_Litsa
—
GlobalSecurity.org
Zapadnaya Litsa is the largest and most important Russian naval base for nuclear-powered submarines.
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/nerpichya.htm
The first pier facilities were ready for use by the end of the 1960s.
http ://wikimapia.org/917172/Nerpichya-Naval-Base
—
Murmansk Shipping Company (MSCo) currently operates six nuclear icebreakers and one nuclear powered container ship. MSCo also has two laid up nuclear icebreakers.
About 20 to 25 nuclear reactor cores are stored on board vessels at MSCo’s own base Atomflot. In addition comes radioactive waste from regular operations. At Kola Nuclear Power Plant (NPP) there are four VVER
440 type reactors currently in operation.
The two oldest (Kola 1 & 2) have been identified as some of the world’s most risky reactors.
On the order of 8,200 cubic meters of solid radioactive waste and 7,000 cubic meters of liquid radioactive waste are currently being stored at Kola NPP in addition to some 1,300 tons of spent nuclear fuel.
Even though around 38,000 TBq of radioactive waste and spent nuclear fuel have been dumped in the Arctic seas, the small radioactive contamination that can be detected today in actual fact originates from other sources.
The main sources are the atmospheric nuclear testing in the 1950s and 1960s, the Chernobyl accident in 1986 and the continued releases from the Sellafield reprocessing plant in United Kingdom.
It is worth mentioning that the present contamination is low, and the typical level of radioactivity in fish meat is about 0,25 Bq/kg.
_
http ://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6058302.stm
Faktat aiheuttavat kalansyöntiin rajoituksia, Evira.
Varsinkaan Pohjanlahdelta nostettua kalaa ei pitäisi mennä syömään, eikä syöttää eläimille rehuna, vaan silakka- ja lohisaaliit pitäisi haudata ongelmajätteinä
_
Muuta kalan vierasaineista ja käyttörajoituksista
Näiden suositusten tarkoituksena on mahdollistaa kalan turvallinen käyttö.
Suosituksia laadittaessa on otettu huomioon kalojen dioksiinit, PCB-yhdisteet, elohopea ja cesium-137.
Turvallisuuden arvioinnissa on kalan annoskokona käytetty 100 grammaa.
Jos syö vähemmän kerralla, voi vastaavasti nauttia useampia aterioita.
Silakkaa ja Itämerestä pyydettyä lohta ja sisävesien petokalaa voi syödä ajoittain, esimerkiksi kesäaikaan
runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan.
_
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/suositukset_ja_ohjeet/kalan_sy__ntisuositukset/
—
Näitä paljastavia tutkimuksia ei ole julkaistu suomeksi.
(yhtenä laajan tutkimuksen osapuolena on STUK)Itämeri on maailman radioaktiivisin meri.
Helsinki Komissio 2009: Ydinvoimaloiden päästöt ja Tsheronobylin vaikutus kalojen radioaktiivisuuteen.
Radioactivity in the Baltic Sea, 1999-2006. HELCOM thematic assessment.
Helsinki Commission. Baltic Marine Environment Protection Commission.
http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep117.pdf?bcsi_scan_921B58821B3E7C8C=p1STKxvHSAgQjWxUeDSIjC8AAADPFeID&bcsi_scan_filename=bsep117.pdf
—
Ydinvoimaloiden päästöt: cesium-137, strontium-90 and cobolt-60
Liquid discharges of Cs-137, Sr-90 and Co-60 into the Baltic Sea from local nuclear installations
Author: Vesa-Pekka Vartti, STUK – Radiation and Nuclear Safety Authority, Finland
Key message
In general, there has been a decreasing trend in the discharges of caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 from the local nuclear power plants into the Baltic Sea during the last decade. In 2008, the total discharges of caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 into the Baltic Sea were 1.7, 27 and 3.2 GBq (gigabequerells), respectively.
Relevance of the indicator for describing the discharges of radioactive substances into the Baltic Sea
The predominant radionuclide in the liquid discharges from the nuclear power plants and research reactors in the Baltic Sea region is tritium. After tritium, the most abundantly discharged nuclides are caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 consisting more than 95% of the cumulative decay corrected discharges of the other radionuclides except tritium in the long term. The importance of tritium to radiation burden of people is minor, because of the low energy emitted by the radionuclide. Due to the higher significance of caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 to the radiation doses to man, the annual discharges of these three radionuclides are considered in the indicator fact sheet.
Results and assessment
Discharge data of all nuclear power plants and other nuclear installations operating in the Baltic Sea drainage area have been reported by the Contracting Parties to the HELCOM MORS Discharge Data Register since the mid 1970s, i.e. since the operation of the nuclear power plants was started in the area. Discharge data are reported annually from 10 power plants and 4 other installations to the register.
In 2008, the total discharges of caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 into the Baltic Sea were 1.7, 27 and 3.2 GBq, respectively. In general, there has been a clear decreasing trend in the discharges of caesium-137, strontium-90 and cobalt-60 from the local nuclear power plants into the Baltic Sea during the last decade (Figs. 1-3). In each case, the annual discharges have been only few percent of the permitted discharge limits.
The local discharges as a source of radioactivity in the Baltic Sea are of minor importance. The most important sources with respect to the present total inventory of artificial radionuclides in the Baltic Sea have been the fallout from the Chernobyl accident in 1986, the fallout from atmospheric nuclear weapons tests in the 1950s and 1960s, and the discharges from nuclear reprocessing plants in the Western Europe. A small share of the discharges from the reprocessing plants has been transported into the Baltic Sea among the sea currents through the Danish Straits. These three sources represent 82, 14 and 4% of the total input of caesium-137 into the Baltic Sea, respectively, while the share of the local discharges has been only 0.03%. With respect to strontium-90, the share of the local discharges has been 0.1%.
_
http://www.helcom.fi/environment2/ifs/ifs2009/en_GB/Cs137_discharges/
—
Cesium-137 pitoisuudet kaloissa ja pintavesissä:
Concentrations of the artificial radionuclide caesium-137 in Baltic Sea fish and surface waters
Authors: HELCOM MORS Project Group
Corresponding authors: Jürgen Herrmann, BSH – Federal Maritime and Hydrographic Agency, Germany and Günter Kanisch, vTI – Johann Heinrich von Thünen-Institute, Germany
Key message
The fallout from the Chernobyl accident in 1986 is the dominating source for Cs-137 in the Baltic Sea. The levels of Cs-137 in the Baltic Sea, both in water and biota, have shown declining trends since the early nineties.
Overall, the Cs-137 activity concentrations of herring and flounder muscle as well as of surface waters in the Baltic Sea basins are approaching the pre-Chernobyl levels (target value, see meta data).
Cs-137 is continuously transported from the Baltic Sea to the North Sea via Kattegat. Routine discharges of radioactivity from nuclear power plants into the Baltic Sea area are small and only detectable locally.
Furthermore, 90Sr and 137Cs are readily transported through food chains, since strontium and caesium have chemical similarities to calcium and potassium, which means that they may contaminate food and expose humans to radioactivity through ingestion. Other man-made radionuclides of concern are 239Pu and 99Tc, with half lives of 24,000 years and 210,000 years, respectively.
Sources of Radioactive Substances in the Baltic Sea
Table 1:
Nuclear facilities in the drainage area of the Baltic Sea, and their main discharge nuclides.
Loviisa Finland Power plant; 2 PWR, tuottaa: 3H, 60Co, 137Cs, 110mAg, 124Sb, 58Co, 54Mn
Olkiluoto Finland Power plant; 2 BWR, tuottaa: 3H, 60Co, 137Cs, 51Cr, 58Co,54Mn, 134Cs
http://www.helcom.fi/environment2/ifs/ifs2009/en_GB/Cs137fish/
Tästä ei tämän enempää. Mitä pidempään Suoni odottaa pää pensaassa, sitä varmemmin ”Kuola” lävähtää silmille.
Suomen viranomaiset ovat niin kyykyssä, että ainoa parannus joka meitä uhkaavaan ydinturvattomuuteen on saatu, Kuolan kahden ydinvoimalan päävalvomon puhelimiin asennettiin hälytyslamppu, joka vilkkuu kun puhelin soi. Valvomoissa generaattorien melu on nimittäin niin kova, että puhelimien pirinää ei kukaan voi kuulla, hälytyksiäkään.
_
Venäjän ydinjätevarastossa räjähdyksen vaara
Ympäristöjärjestö Bellonan mukaan Norjan pääministeri Jens Stoltenberg aikoo ottaa esille Luoteis-Venäjän ydinjätevarastojen tilan vierailullaan Venäjälle ensi viikonvaihteessa.
Taloussanomat , STT | 7.6.2007 07:28
Norjalainen Bellona siteeraa verkkosivullaan venäläisiä tutkimuksia, joiden mukaan Andrejevanlahdella sijaitsevassa ydinjätevarastossa voisi jopa tapahtua ydinräjähdys.
Hallitsemattoman ketjureaktion vaara on syntynyt, koska käytetyn ydinpolttoaineen säiliöihin on Bellonan lainaamien tietojen mukaan päässyt suolaista merivettä. Andrejevanlahti sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Norjan ja Venäjän rajalta.
_
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2007/06/07/venajan-ydinjatevarastossa-rajahdyksen-vaara/200714006/12
—
Kuolan tikittävä aikapommi
KSML 5.10.2007 5:11 | Janne Yläjoki
Andrejevanlahti Kalastajasaarennon takana, Kuolan niemimaalla, on paikka, jossa ei ole käynyt monikaan suomalainen. Eikä sinne moni ole halunnutkaan, sillä kyseessä on Neuvostoliiton aikanaan niin mahtavan ydinsukellusvenelaivaston ydinjätteiden päävarastoalue.
Monien tutkijoiden mukaan kyseessä on Euroopan saastunein paikka. Alueella säilytetään edelleen vaarallisissa oloissa lähes 22 000 käytettyä ydinpolttoainenippua. Niput – joista kussakin on noin 50-100 uraanisauvaa – ovat peräisin lähes sadasta käytöstä poistetusta ydinsukellusveneestä.
Sauvanippujen lisäksi Andrejevanlahdella on noin 6 000 kuutiometriä keskiaktiivista ydinjätettä eli suunnilleen se määrä, mitä Suomen ydinvoimalat ovat koskaan tuottaneet.
Varastosiilojen ympärillä arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa kuutiometriä radioaktiivisen jätteen saastuttamaa maata. Meri lainehtii vain 350 metrin päässä varastoalueesta.
Andrejevanlahden tilanne karkasi käsistä vuonna 1982. Kaksi ydinjätteen säilytykseen käytettyä 60 metriä pitkää vesiallasta alkoi tuolloin vuotaa lähes samanaikaisesti. Vuotoja ei saatu tyrehdytettyä, vaan veden pinta laski niin alas, että pohjalla ollut ydinpolttoaine uhkasi paljastua.
Altaat peitettiin raskain teräs- ja betonikansin, jotta säteily vaimenisi. Osa erikoiskansista kuitenkin hajosi ja putosi polttoaineen päälle vaurioittaen sitä.
Altaisiin pumpattiin yhä lisää vettä, jotta veden pinta olisi pysynyt riittävän korkealle. Vuotovesi levitti radioaktiivista saastetta kaikkialle ympäristöön.
Lopulta tutkijat päättivät, että ydinpolttoaine pitää saada altaista ylös mahdollisimman nopeasti. Tehtiin hätäratkaisu: säteilevät jätteet päätettiin siirtää hätäisesti valettuihin maanalaisiin betonikuiluihin.
Ensin piti kuitenkin odottaa pari vuotta, sillä jätteen säteilyarvot olivat yhä sietämättömän korkeat. Veden lotraus altaissa jatkui: venäläisarvioiden mukaan saastunutta vettä pääsi tämän seurauksena ympäristöön noin kolme miljoonaa litraa.
Alue on myös salaojitettu, jotta pintavesien valuminen Litsavuonoon saataisiin estetyksi. Paikan infrastruktuuria on laitettu muutenkin kuntoon, jotta jätteiden siirto olisi jonakin päivänä mahdollista.
Yhtäkään ydinjätelastia ei ole kuitenkaan vielä siirretty alueelta. Murmanskin kuvernööri lupasi vastikään norjalaisille, että vaaralliset aineet ovat tiessään vuoteen 2010 mennessä. Suomalaisasiantuntija ei tähän usko.
- Tavoitteita tietysti asetellaan, mutta ne ovat usein enemmän toiveita kuin realismia. En usko, että jätteiden siirrossa edetään lähivuosina muuten kuin suunnittelutasolla, sanoo Kuolan tilannetta pitempään seurannut Säteilyturvakeskuksen johtaja Tero Varjoranta.
Varjorannan mukaan erityisesti 1980-luvun alussa hätäratkaisuna tehdyt betoniset kuivatankit sisältävät sellaisia ”aarteita”, että niiden purkaminen voi osoittautua liian vaaralliseksi. Pahinta on se, että osa yksittäisten sauvasäiliöiden kansista on rikki, joten tankkien sisälle on toistaiseksi uskallettu kurkistella vain robottikameroilla.
_
http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/kuolan-tikitt%C3%A4v%C3%A4-aikapommi/14325
FINPRO – Aluekatsaus
Murmanskin alue, Toukokuu 2008
Seija Spiridovitsh
Merkittävä ongelma Murmanskin alueella on lisäksi juomaveden saastuminen (323 miljoonaa dollaria). Suuri osa alueen juomavedestä on pintavettä, joka altistuu teollisuuden saasteille ja jätevesille. Murmanskin alueen luonnonvarojen ja ympäristönsuojelun komitea on laatinut vuosille 2008-2017 ulottuvan tavoiteohjelman ”Vesihuolto Murmanskin alueella”, jonka tavoitteena on turvata laadukkaan juomaveden saanti alueen koko väestölle, taata vesihuoltojärjestelmän jatkuva toimivuus sekä varmistaa, että teollisuuden ja ydinvoimalan jätteet eivät pääse kosketuksiin juomaveden kanssa. Vesihuollon kunnostamiseen on allokoitu vuoteen 2017 asti noin 7772 miljoonaa ruplaa (323 miljoonaa dollaria), josta pelkästään kuluvana vuonna 60 milj. ruplaa.
_
http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/7B1E256F-F144-47CE-BDC0-68682898E36E/9992/Murmanskinaluekatsaus080508sspf1.pdf
Vaikuttavatko nämä merimiestarinat jotenkin suomalaisen sähkönkäyyttäjän hintoihin.
Yhtä sujuvaa venkoilua voi lukea VASTAAJALTA -Suomi24.
Tietenkin pidemmän päälle Suomeen on rakennettava ydinvoimaa vientiin niin paljon että voimme huolehtia Ryssienkin ydinjätteistä.
Kuten joudumme huolehtimaan Pietarin jätteistäkin.
Jan Sjöman, kuten mainitsin aikaisemmin copy-pastauksistasi, pyri tiivistämään viestisi suomen kielelle mieluiten omin sanoin. Jatkossa tulemme muokkaamaan suoraan kopioituja litanioita ja jättämään näkyviin ainoastaan linkit ja suomeksi kirjoittamasi/kääntämäsi jutut. Tämä päätös pätee luonnollisesti jokaiseen keskustelijaan huolimatta hänen ydinvoimakannasta.
Jan Sjöman, kuten mainitsin aikaisemmin copy-pastauksistasi, pyri tiivistämään viestisi suomen kielelle mieluiten omin sanoin. Jatkossa tulemme muokkaamaan suoraan kopioituja litanioita ja jättämään näkyviin ainoastaan linkit ja suomeksi kirjoittamasi/kääntämäsi jutut. Tämä päätös pätee luonnollisesti jokaiseen keskustelijaan huolimatta hänen ydinvoimakannasta.
=> Lauri Muranen siis aikoo syrjiä Euroopan unionin tosiasiallisten virallisten kielten, englannin, ja Suomen virallisen kielen, ruotsin, käyttöä, jotta Jan Sjömanille sälytettäisiin tuntien kääntämistaakka. Suomalaisessa keskustelussa kyllä ymmärretään niin ruotsi kuin englantikin, joten on epäiltävissä, että tarkoituksena on vain rajoittaa keskustelua siihen aiheeseen, miten alustaja haluaa.
=> Se, että toisen sisältöjä mielivaltaisesti muokataan, on tieenkin mielivaltaa. On tietenkin hyvä, että Lauri Muranen on järkyttynyt, koska juuri sehän osoittaa, että Jan Sjöman on kyennyt vaikuttamaan kirjoituksellaan ainakin sen verran, että sensurointi alkaa toimia.
Jan Sjömanin kannattaisi kirjoittaa tietojaan artikkeleiksi lähdeviitteineen Wikipediaan. Näin asiat säilyisivät vuosia paremmin kuin tällä palstalla.
”Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta).”
Osaisiko Lauri Muranen siis sanoa, miten se, että rakennetaan 1 600 MW voimaloita neljä kappaletta parantaisi säätövoimatilannetta, kun ne kerran kaikki ajetaan korkealla käyttöasteella perusvoimaksi?
Käytännössähän mikään ydinvoimahanke ei ole säätövoimaa, vaan perusvoimaa. Kun säätövoiman sijasta maahan rakennetaan perusvoimaa niin kenelle muulle kuin Ruotsille se rakenetaan?
Suomessahan sähkönkulutus vaihtelee 7 000 MW:sta miltei 15 000 MW:iin eli jokainen perusvoimayksikkö tarvitsee itsensä tehoisen säätövoiman.
Haaveilijoilta on kadonnut käsitys kokoluokasta. Tunti sitten Ruotsiin vietiin 60 euron hinnalla 1000 megawattia tunnissa. Kun laskette sen sekuntia kohti niin luku pysyy käsityskyvyn rajoissa.
Melkoinen hinta typeristä päätöksistä.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Tapio – äläpäs sekoile. Säädön tarve Suomessa on erittäin pieni. :
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/saatosahko/
Ja vielä negatiivinen valtaosin.
Tapio – äläpäs sekoile. Säädön tarve Suomessa on erittäin pieni. :
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/saatosahko/
Ja vielä negatiivinen valtaosin.
=> Miten niin säädön tarve on vähäinen? Jos kesällä teho on 7000 MW ja talvihuippuna 14 000 MW niin siinä on noin 100% ero. Kerro, mitä ne voimalat, jotka tarvitaan tammi-helmikuussa, tekevät kesä.-heinäkuussa?
Parahin Tapio O. Neva,
Lauri tarkoitti viestillään sitä, että pelkkä linkki alkuperäistekstiin riittää, koko artikkelia ei ole tarpeen kopioida kommenttikenttään. Kyseessä ei ole salakavala yritys sensuroida aktiivista keskustelua, vaan taustalla ovat puhtaasti käytännölliset syyt: viestiketju venyy ja paukkuu, jos jokainen kommentoija liittää viestiinsä maailmankirjallisuuden verran tekstiä.
Emme sensuroi kommentteja mielivaltaisesti, emmekä muuta kommenttien merkityssisältöjä, jos ne ovat asiallisia. Pidätämme kuitenkin itsellämme oikeuden lyhentää kommentteja, jos ne sisältävät valtavan määrän tekstiä, joka ei ole kommentoijan itsensä tuottamaa. Näin siis vasta varoitusten jälkeen.
En myöskään usko, että Lauri on kovin järkyttynyt Jan Sjömanin teksteistä.
Janne
Hei,
Olen käsittänyt palstan otsikon väärin. Lisäksi en tiennyt että sille varattu serverkapasiteetti on loppumassa.
En arvosta sellaista palstaa jossa kirjoittajien ensisijainen intressi on osoittaa muille ylivertaisuuta älykkyyttään ja nokkeluuttaan, käymällä asian ohi, muiden kirjoittajien henkilöihin.
- On hyvin ”suomalainen” tapa ottaa toisen kirjoittajan näkemykset henkilökohtaisina loukkauksina ja ärhäköityä puolustamaan omaa oikeassa olemistaan.
- Tällä mentaliteetilla ei siis voi syntyä keskusteluja, eikä kanslaisten asiallisia debatti -fooorumeja, joita Suomessa kovasti tarvittaisiin.
Oma tyylini ”keskustella” on yrittää tuoda esiin sellaista tärkeä informaatiota, myös tabuja, jotka ohittuvat sen vuoksi että kirjoittajat harrastavat mielummin tukkanuottaa keskenään.
- Suomessa toimittajilla on erittäin vankka vaikenemisen kulttuuri. Se on lähtöisin Tampereen Yliopistolta, ns. stalinisesta aivopesulaitoksesta.
Näin sivustakatsojana: tämä oli ensimmäinen jan sjömanin kommentti, jonka luin loppuun asti. Sinulla on varmasti sanottavaa, mutta toimisi huomattavasti paremmin, jos tiivistäisit oman näkemyksesi ja tarjoaisit linkit lisätiedon lähteeksi sen sijaan, että kopioit kommentteihisi eri puolilta verkkoa toisiina liittymättömiä tekstinpätkiä.
Tapsa hei !
Klikkaapas sitä antamaani linkkiä niin ehkä huomannet että perusvoiman lisäksi on huippuvoimakäsite erillään säätösähköstä.
Rauta, eikun kuparilangasta: Kun/jos Inkoon hiilipannut paahtaa täysillä varakapasiteetin ylärajoilla, tarvitaan silti nopeaa taajuusohjattua säätösähköä Venäjältä avolinjasta, transistori HVDC linjasta(?). Myös ydin- ja hiilpannuilla on muutaman prosentin kuormanseurantakyky automaattisesti.
Ja/tai käsiohjattua tehoa sieltä mistä sitä on saatavissa: Tyristori HVDC linjalta Virosta, vesivoimaa, dieseleitä ja kaasuturbiineita.
Lauri voisi varmaan selventää käsitteitä vaikka tuon linkin takaa löytyykin lähes kaikki tarvittava.
Missä olit kun Tsherobyl räjähti?
-En tiedä, kukaan ei kertonut että se räjähti, saimme tietää onnettomuudesta vasta Ruotsin kautta, kun epäiltiin että Forsmarkin laitos vuotaa.
Entä missä olet kun Kuola-1 ja Kuola-2 räjähtää, Inarin kohdalla.
Laitoksien tekninen elinkaaret pättyivät 2003 ja 2004.
- Nyt Murmansk Regional Prosecutor’s Office on myöntänyt 10 v. lisää käyttöaikaa. Murmanskissa 80% asukkaista haluavat pysäyttää laitokset heti, koska pelkäävät.
Kun Kuola räjähtää, mitä aiot tehdä?
Toivot että tuulen suunta kääntyy.
-Muista että Suomi on saari, etelään tai länteen ei pääse maitse. Samalla tuuli käy kaakosta, Kuolasta:
1) Juokset
2) Ajat pakoon autolla
3) Menet väestönsuojaan
4) Menet apteeekkiin ostamaan Joditabletteja
5) Soitat lapsille kouluun ja puolisolle työpaikalle
6) Soitat kaikille sukulaisillesi ja pyydät anteeksi töppäilyjäsi
7) Laitat pääsi pensaaseen, kuten STUK.
9) Vaadit sähkölaitokseltasi alennusta ja maksujen palautuksia
http://www.bellona.org/articles/articles_2009/kola_extensions
Hei, vastaan nopeasti muutamaan täällä esitettyyn ajatukseen, kysymykseen ja syytökseen.
Jan, en halua missään nimessä rajoittaa kirjoitteluasi, ja päinvastoin olen iloinen, että täällä tuodaan esille myös ydinvoimaan liittyviä ongelmia. Tällä en ota kantaa kirjoitustesi sisältöön sillä en ole ehtinyt niihin perehtymään vielä tarpeeksi hyvin. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nettikeskusteluissa mennään liian usein ja liian helposti henkilökohtaisuuksiin ja asiattomuuksiin. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi vain Suomalainen ilmiö – taitaa olla varsin universaali. Sitä haluamme erityisesti välttää tällä foorumilla ja olemme huomauttaneet siitä joillekin keskustelijoille aiemmin. Tätä pyrkimystä tukee myös toiveemme osallistujien esiintymisestä omilla nimillään.
Tapio ja Jan, tiedän että valtaosa lukijoista pystyy seuraamaan keskustelua myös englanniksi ja ruotsiksi, mutta tällä sivustolla on tarkoitus pysytellä suomen kielessä. Sillä ei ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa. Tai että pyrkisimme vaikuttamaan keskustelun sisältöön suosiollisesti ydinvoiman puolesta. Mielestäni sellaiset väitteet ovat keksimällä keksittyjä.
Tapio, mainitsemastasi 4 x 1600MW. Lisäydinvoimaa käsittelevä keskustelu on ajoittain varsin irrationaalista. Olettaen, että kaikki kolme hakijaa saisivat rakennusluvan, ei yksikään laitos pyörisi ennen kuin vuoden 2020 tienoilla. Luonnollisesti yhtiöt päättävät itse sopivasta rakentamisajankohdasta. Suomessa poistuu käytöstä n. 5000MW sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä jolloin vaadittavan huipputehon tarve on arviolta n. 16500-18500 MW. Tällä hetkellä huipputuotantokapasiteettimme on lonkalta arvioituna n 12500 MW. Ota tästä pois se 5000MW ja arvioi investointitarvetta seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tästä voidaan tuottaa merkittävä osa esimerkiksi tuulivoimalla ja koska kuulumme pohjoismaiseen sähköverkkoon ja yhteydet toimii myös Baltiaan ja Venäjälle, ei laajempaa tarvetta säätövoiman rakentamiselle ole. Vesivoimaa ei voi lisätä kuin marginaalisesti. Bioenergia menee käytännössä korvaamaan fossiilista tuotantoa, ei uuteen tuotantoon. Ydinvoima tarvitaan tämän vajeen paikkaamiseen. Mielestäni on myös moraalisesti arveluttavaa hyväksyä sähköntuonti maista joissa siitä tuotetaan suuri osa fossiililla tai ydinvoimalla (Ruotsi ja Venäjä), mutta samaan aikaan vastustetaan päästöttömän sähkön vientiä hetkinä jolloin tuotanto rajojemme sisällä ylittää kulutuksen. Mainitsemasi 7000MW kulutus soveltuu erinomaisesti ydinvoimaloiden huoltotöiden suorittamiseen.
Janne Haonperä: Lauri tarkoitti viestillään sitä, että pelkkä linkki alkuperäistekstiin riittää, koko artikkelia ei ole tarpeen kopioida kommenttikenttään. Kyseessä ei ole salakavala yritys sensuroida aktiivista keskustelua, vaan taustalla ovat puhtaasti käytännölliset syyt: viestiketju venyy ja paukkuu, jos jokainen kommentoija liittää viestiinsä maailmankirjallisuuden verran tekstiä.
=> Kannattaa myös peistata teksti, koska linkit murtuvat ”broken linkeiksi”.
Lauri Muranen: Jan, en halua missään nimessä rajoittaa kirjoitteluasi, ja päinvastoin olen iloinen, että täällä tuodaan esille myös ydinvoimaan liittyviä ongelmia. Tällä en ota kantaa kirjoitustesi sisältöön sillä en ole ehtinyt niihin perehtymään vielä tarpeeksi hyvin. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nettikeskusteluissa mennään liian usein ja liian helposti henkilökohtaisuuksiin ja asiattomuuksiin. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi vain Suomalainen ilmiö – taitaa olla varsin universaali. Sitä haluamme erityisesti välttää tällä foorumilla ja olemme huomauttaneet siitä joillekin keskustelijoille aiemmin. Tätä pyrkimystä tukee myös toiveemme osallistujien esiintymisestä omilla nimillään.
=> No ryhtykää sitten käyttämään ”omat nimenne” johonkin hyödylliseen. Ottakaa 10 tuntia työaikaa ja kirjoittakaa vastineeksi jotain asiaa perehtymällä englanninkieliseen tekstiin ja toimittamalla se suomeksi. Me emme tosiaankaan tarvitse esitelmää siitä, miten työpsykologisesti hyvä ja vastuullinen työpaikka kartellimiljardeilla ylläpidetty ydinvoimala on call centeriin verrattuna, vaan tietoa riskeistä on ydinenergian todellisesta tarpeesta. Valjastakaa tähän keskusteluun koko asiantuntijaverkosto älkääkä käykö tuntitaksalla sähkömittari.
Lauri Muranen: Tapio ja Jan, tiedän että valtaosa lukijoista pystyy seuraamaan keskustelua myös englanniksi ja ruotsiksi, mutta tällä sivustolla on tarkoitus pysytellä suomen kielessä. Sillä ei ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa. Tai että pyrkisimme vaikuttamaan keskustelun sisältöön suosiollisesti ydinvoiman puolesta. Mielestäni sellaiset väitteet ovat keksimällä keksittyjä.
=> Varmaan Lauri Muraenn tietää, että tiedon ja tasokkaan keskestelun kannalta suomen kielen käyttö ydinvoimatekniikan osalta on yhtä hyödyllistä kuin retoromanian tai saamen. Edes Utsjoen kunnan saamen kääntäjä ei pystyisi kääntämään tämänkään tasoista keskustlau suomeksi kohtuullisen ajan kuluessa. Kielen rajaaminen on strateginen valinta, jolla alustajat voivat suoltaa valmiiden suomenkielisten esitteiden tekstejä, mutta jossain ydinvoimatekniikan varsinaisen kielen, englannin, käyttö kielletään. Ruotsin kieli on Suomen virallinen kieli, joka opetetaan peruskoulussa, On opetettu jo vuodesta 1970. Se, että ei ymmärrä ruotsia, johtuu laiskuudesta ja pahuudesta.
Lauri Muranen: Tapio, mainitsemastasi 4 x 1600MW. Lisäydinvoimaa käsittelevä keskustelu on ajoittain varsin irrationaalista. Olettaen, että kaikki kolme hakijaa saisivat rakennusluvan, ei yksikään laitos pyörisi ennen kuin vuoden 2020 tienoilla.
* No juuri siksi ei olekaan mitään järkeä hakea ydinvoimalupaa 10 vuotta ennen ensimmäisenkään laitoksen käynnistymistä. Jos voimalan tulee käynnistyä 2020 niin luvaksi riittää vuosi 2015 eli vuoden 2011 eduskuntavaalit, mahdollisesti vuoden 2015 eduskuntavaalit eli kahdet vaalit.
Lauri Muranen: Luonnollisesti yhtiöt päättävät itse sopivasta rakentamisajankohdasta.
* Niin päättävät. Jotta tähän yritysten venkoiluun ja energiapolitiikan pitämiseen löysässä hirressä voitaisiin puuttua, ei pidä myöntää lupia kartelliksi etukäteen, vaan tarpeen mukaan voimala kerrallaan ja viisi vuotta ennen voimalan käynnistymistä.
Lauri Muranen; Suomessa poistuu käytöstä n. 5000MW sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä jolloin vaadittavan huipputehon tarve on arviolta n. 16500-18500 MW.
* Mihin me tuota 16 500 MW – 18 500 MW tarvitsemme, kun paperiteollisuutta suljetaan eikä uusia terästehtaita rakenneta? Mehän tarvitsemme nimenomaan sähkönsäästöä: parempaa lämmitystä ja pienikulutuksisempaa valaistusta. Suomen sähkökulutus on laskenut, kun seitsemän paperintuotantolinjaa on kolmen vuoden aikana pantu kiinni. On laskenut tuotantokin kun kaksi sellutehdasta on pantu kiinni. Suomessahan huipputeho on 14 000 MW ja korkeintaa 15 000 MW -luokkaa. Tuo 16500 MW – 18500 MW sisältäisi jo ilmeisesti Olkiluoto-4:n, vaikka Olkiluoto-3 ei ole valmis ja Loviisa 3:n Loviisa-1:n ja Loviisa-2:n LISÄKSI, ei korvaukseksi.
Lauri Muranen: Tällä hetkellä huipputuotantokapasiteettimme on lonkalta arvioituna n 12500 MW.
* Ei ole. Tiedät itsekin hyvin, että lonkalta arvioituna se oli 8.2.2007 14 808 MW. Sen jälkeen teollisuutta on laitettu kiinni ja kulutus on laskenut. Venäjän tuonnin korvaa Simo-1 (E.ON & Fennovoima).
Ota tästä pois se 5000MW ja arvioi investointitarvetta seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
* Miksi ottaisin 5 000 MW pois? Onko suomenkielisiä, englanninkielisiä, ruotsinkielisiä tai venäjänkelisiä lähteitä? Ei tarvitse käyttää tunteja kääntämiseen, sen kuin peistaat!
Lauri Muranen: Tästä voidaan tuottaa merkittävä osa esimerkiksi tuulivoimalla ja koska kuulumme pohjoismaiseen sähköverkkoon ja yhteydet toimii myös Baltiaan ja Venäjälle, ei laajempaa tarvetta säätövoiman rakentamiselle ole.
* Tuulivoimaa ei pidä määrättömästi lisätä, koska se on vain fossiilisen voiman viikunanlehti. Tuulivoimaa tarvitaan vain sen verran, että on tuulivoiman tekijöille, konepajoille, pieni ja rajoitettu kotimarkkina.
* Suomen tulee olla periaatteessa omavarainen. Toisin sanoen Ruotsiin kannattaa viedä vain sen verran kuin mitä Venäjältä tuomme. Se, että on ”markkina” on yleensä älytön perustelu, joka otetaan käyttöön sitten, kun ei haluta vastata kysymykseen säätövoimasta. Kyllä siellä ”markkinoilla” eli vientimarkkinoilla Ruotsissa ja tuontimarkkinoille eli Venäjällä on kylmää samaan aikaan kuin Suomessakin, minkä vuoksi keskustelu kannattaisi laajentaa sen järkevöittämiseksi myös Venäjän atomienergiaministeriön ja Ruotsin teollisuuden suunnitelmiin.
Lauri Muranen: Vesivoimaa ei voi lisätä kuin marginaalisesti.
Juuri siksi onkin sanottava, ettei tuulivoimaa ja ydinvoimaa pitäisi käyttää juuri enempää, koska molemmat energianmuodot aiheuttavat tasapainottomuutta. Pitäisi käyttää sotaveteraanin Suomelle sotimia metsiä ja soita.
Lauri Muranen: Bioenergia menee käytännössä korvaamaan fossiilista tuotantoa, ei uuteen tuotantoon.
Bioenergian käyttö pitää moninkertaistaa. Suot poltettakoon turpeina kaukolämmöksi ja sähköksi, jolloin soiden tilalle tulee hiilinielumetsiä. Mitä enemmän metsää vapautuu paperiteollisuudesta, sitä enemmän sitä on poltettava kaukolämmöksi ja sähköksi.
Lauri Muranen: Ydinvoima tarvitaan tämän vajeen paikkaamiseen.
Juuri tässä se ongelma on: Mitään kansallista vajetta ei ole. Ruotsilla on ongelma ja vaje: ei Suomella.
Lauri Muranen: Mielestäni on myös moraalisesti arveluttavaa hyväksyä sähköntuonti maista joissa siitä tuotetaan suuri osa fossiililla tai ydinvoimalla (Ruotsi ja Venäjä), mutta samaan aikaan vastustetaan päästöttömän sähkön vientiä hetkinä jolloin tuotanto rajojemme sisällä ylittää kulutuksen.
Minusta on moraalitonta olla ostamatta venäläisiltä sähköä, koska heidän ydinvoimaloidensa vajaa käyttöaste ajaisi ne taloudelliseen kriisiin eikä henkilökunta saisi palkkojaan. Tämä olisi niin turvallisuusinvestoinneille kuin Suomen turvallisuudelle riski. Euroopan unionista kukaan saksalainen vihreä ei voi pakottaa sulkemaan Leningrad 1-2-3-4:a niin kuin Ingalina-2:n. Venäjä kun ei ole EU:n jäsen, vaan itsenäinen valtio. Ruotsista emme tuo paljoa, emme ainakaan nettotuo, joten tuo Ruotsin fossiilivoima ei ole ongelma.
Lauri Muranen: Mainitsemasi 7000MW kulutus soveltuu erinomaisesti ydinvoimaloiden huoltotöiden suorittamiseen.
* Ei ydinvoimaloita koko kesää huolleta, vaan ydinvoima syrjäyttää säätövoimansa useimpien kuukausiensa aikana, koska ydinvoimaa ”ajetaan täysillä” suurten pääomakulujen vuoksi.
* Koko keskustelu epäonnistuu siksi, ettei ydinvoimapuolella tunnusteta säätövoiman tarvetta, vaan vedotaan hypoteettisiin markkinoihin, joilla on talvella yhtä kylmää kuin Suomessakin.
* Koko keskustelu epäonnistuu siksi”
Kun se on asiaköyhää eipäsjuupas jankkaamista. Toki on suomailaisten hyvää tuuria olla tässä juuri tässä raossa. Idästä joutavaa ydinvoimaa halvalla ja tarvittaess saadaan Ruotsin valtavista vesialtaista sähköä. Oli se nyt sitten Tapion papereissa nimeltään mitä hyvänsä.
Kaapelitkin kelpaa TUONTIIN kun ne korvaa tuulisähköä. Mutta ei vientiin -bisneksestekoon.
Nyt kävi heikosti kun ruotsalaiset aloitti ydinvoimalan rakentamisen liian myöhään ja vielä tuli huono vesivuosi. Altaita ei saatu täyteen. Ruotsiin menee parhaimmillaan 1000mW teholla ja 1000€/MWh. Miten vielä käykään jos pakkaset jatkuu.
Sori – Megawattia – ei milliwattia.
Nyt 1021 MW – 64,75 €/MWh.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Aika hyvä busines näinkin !
Tämä idän joutoydinvoiman tuominen Suomeen ja noin 1/3 sen verran vieminen Ruotsiin Fenno-Skania pitkin Raumalta on hyvä liiketoimi. Kun ostetaan halvoilta ”markkinoilta” ja viedään kalliille markkinoille, sanotaan sitä arbitraasiksi kansantaloustieteessä. Kansankielellä säännellyillä markkinoilla varmaa halpaa ostamista ja varmaa kallista myymistä sanotaan spekulaatioksi.
Tässä mielessä olisi hyvä, jos Lauri Muranen tuottaisi vuositilastot 2009 siitä, miten paljon pääasiassa Leningrad 1-2-3-4 -voimalasta on tuotu Venäjältä Suomeen ja miten paljon on viety Ruotsiin.
Venäjä on ydinenergian nettotuottaja Suomelle ja ydinvoimasta luopuva Ruotsi on nettokuluttaja.
Ilmeisesti Suomen energiajärjestelmän tasapainottomuus näkyy siitä, että Vattenfal ja Fortum, joilla on merkittävä asema Ruotsissa, tasaavat Suomen huippuja Ruotsista.
Suomen pitäisi olla energiataseeltaan sellainen, ettei Ruotsiin vietäisi enempää kuin mitä Venäjältä tuodaan. Jos Venäjän tuonti vähenee siksi, että Venäjä saa itseään kuntoon ja teollisuus alkaa pyöriä, Suomi vain vähentäisi sen Ruotsin viennistä, jolloin ruotsalaiset tietäisivät, että myös heidän tulee hoitaa omat asdiansa mieluiten biovoimalla, jotta hiilinielut säilyvät. Metsästä tulee nettohiilinielu 40 vuotiaana ja 80 vuotiaana puun kasvu hidastuu. Näin ollen kun paperiteollisuutta pannaan kiinni, tarvitaan jatkuvaa talousmetsänhoitoa niiden metsien osalta, joita paperiteollisuus supistuttuaan tai siirryttyään raaka-ainehankinnaltaan latinalaiseen Amerikkaan ei tarvitse.
En pidä hyvänä sitä, että moralisoidaan ydinsähkön tuontia Venäjältä, koska on parempi, että venäläinen ydinvoimala käy 80%:n – 90%:n käyttöasteella kapasiteetisaan kuin 40%: – 60%:n. Tämä siksi, että ei ole Euroopan unionilla keinoa kiristää törkeästi Venäjää sulkemaan grafiittihidasteista voimalaansa niin kuin Liettuan Ingalina-2:n 31.12.2009 osana Liettuan jäsenyysehtoja Euroopan unionissa. Sähkön kuluttajahinta nousi 1.1.2010 28% ja saatavuus epävarmeni. Ajauduttiin ”sähkömarkkinoille”. Ydinsädhkön tuonti on Suomelta harkittua ja järkevää IVO-politiikkaa, jonka tuloksena Suomella on keskusteluyhteys Venäjän atomienergiaministeriön kanssa – ainakin ajoittain.
Suomen koko energiapolitiikan villiyden ja sen parlamentarismia korruptoivat piirteet ovat peräisi Ruotsin energiapolitiikattomuudesta. Kun Ruotsissa ei saada päätöstä ydinvoimasta aikaiseksi, sitä yritetään ulkoistaa Suomelle.
Ei ole mitään järkeä siinä, että ydinvoimasta luopuvat Saksa ja Ruotsi luovat ympärilleen markkinaa, josta saisivat ostaa ydinsähköä.
Päätöksenteon pitäisi olla rehellistä myös Ruotsissa ja Saksassa siten, että ei korruptoitaisi itäeurooppalaisia poliiitikkoja, joiden kansanvaltainen perinne on heikko, esimerkiksi Suomessa.
Onko Lauri Muranen tänään, tällä viikolla, tässä kuussa tai tänä vuonna enää töissä?
”Ei ole mitään järkeä siinä, että ydinvoimasta luopuvat Saksa ja Ruotsi luovat ympärilleen markkinaa, josta saisivat ostaa ydinsähköä”
Ja niinpoispäin. LOL!
Jokaikinen järkiolento – Tapsaa lukuunottamatta
– on ymmärtänyt että ydinvoimasta ”luopuminen” on ollut sisäpoliittista lehmäkauppaa ja mukavihreää imagonkiilloitusta.
HS 9p helmikuuta Olli Kivisen kolumnissa ”Pehmopäätösten tiimalasi tyhjenee” verrataan Suomea E-Koreaan. Melko ontuvasti kylläkin. Pikemminkin Suomea voisi verrata P-Korean arvojen kovuteen. E-Korea valloittaa maailmaa pehmeillä arvoilla. Pohjoinen naapuri uhkailemalla.
Pekkarisen siltarummut ja Hassin lamput sekä muu päivänpoliittinen pelleily ovat ajamassa maata umpikujaan. Lumet saadaan onneksi aurattua korelaisilla koneilla – eikä Tapsankaan moraalia yhtään rassaa se, että ne sorvataan ydinsähköllä.
Samalla kun kotimaan sorvarit seisoskelee leipä- ym. jonoissa ”paluumuutajien” tuupittavana.
Tapio, vastaan joihinkin kommentteihisi. Keskustelumme on nyt mennyt sen verran monipolviseksi ja kauaksi otsikon aiheesta, että ihan kaikkea en edes yritä kommentoida.
Venäjän ydinjätehuolto on hyvä ja mielenkiintoinen aihe joten ajattelin pyytää siitä vieraskirjoituksen lähitulevaisuudessa. Kiitos ideasta!
Suomen kieli sopii tällä palstalla käytyyn keskusteluun hyvin, ja emme ole missään vaiheessa kieltäneet käyttämästä esimerkiksi englanninkielistä termistöä. Tiedän, että se saattaa olla välillä tarpeellista, huomautukseni Jan Sjömanille koski ainoastaan kilometrien pituisia copy-pastattuja liuskoja. Katso esimerkiksi keskustelua otsikon ”Into Eternity” alla ja huomaat, että varsin tekninenkin keskustelu pysyy vaivattomasti suomenkielisenä.
Kuten ehkä tiedät, OL3 periaatepäätös myönnettiin tammikuussa 2002 ja eduskunnan hyväksyntä saman vuoden toukokuussa. Näillä näkymin laitos valmistunee vuoden 2012 aikana. Voimalaitoksia ei rakenneta lähitulevaisuuden energiatarpeita varten, vaan vuosikymmeniksi. Olisi erittäin lyhytnäköistä rakentaa energiapolitiikkaa ehdottamiesi viisivuotissuunnitelmien varaan.
Teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut sähkön kysyntään Suomessa, se on selvää, mutta energiatehokkuuden yhä lisääntyessä sähköä tullaan käyttämään enemmän. Esimerkiksi ET:n arvio vuoden 2030 kulutuksesta ja lisäkapasiteetin tarpeesta osoittaa tämän trendin varsin selkeästi. Siksi onkin perustelua katsoa vähintään 20 vuotta eteenpäin tulevaisuuden energiaratkaisuista päätettäessä. Arviossa käydään myös läpi poistuvan kapasiteetin määrää (suomeksi) joka on n.5000 MWe.
Huipputuotantokapasiteetilla en tarkoittanut sähkön kysyntäennätystä (vähän yli 14 900 MW vuodelta 2007) vaan tämän hetkinen maksimiteho jonka voimalaitoksemme voivat enimmillään yhtä aikaa tuottaa. Suomi on Luxemburgin ja Liettuan kanssa ainoita EU maita joissa kyseinen kapasiteetti on huippukulutusta matalampi. Huippukulutusta rakennemuutos ja taantuma eivät ole kovin pahasti nakertaneet. Tänä talvena on jo päästy melkein 14 500 MW:n tuntikulutukseen.
Pidän fiksaatiotasi pelkän bioenergian käytön lisäämiseen yksipuolisena. Olen samaa mieltä, että biomassan käyttö energiantuotannossa tulisi moninkertaistaa, mutta tunnut ehdottavan että ainoastaan tällä korvataan tulevaisuuden sähkön kysyntä yhdessä Venäjää kohtaan harjoitetun ”hyväntekeväisyyden” (ydinsähkön ostamisen) kanssa. Neuvosi energiapolitiikan päätöksentekijöille asettaisivat heidät hyvin pian kiusalliseen asemaan kun huomattaisiin, ettei kapasiteetti riitä kasvavan kysynnän tarpeisiin ja hinnat hyppisivät pilviin.
Ajatustasi säätövoimaan soveltuvan tuotannon tarpeesta en ihan ymmärtänyt. Ajatteletko, että kyseistä kapasiteettia tarvitaan ydinvoimaa ja tuulivoimaa vastaavan kapasiteetin verran? Tämä ei ole missään nimessä totta.
Säätövoimaksi soveltuvan kapasiteetin lisäksi parjaamasi markkinat toimivat erinomaisesti tässä suhteessa yhdessä vaikkapa esimerkiksi kysynnän jouston kanssa (tulevaisuudessa vielä paremmin älykään sähköverkon ansiosta).
Pahoittelut etten kaikkien työkiireiden ohessa ehdi aina vastaamaan kommentteihin reaaliajassa.
terveisin, Lauri Muranen
Linkkini ET:n arvioon vuoden 2030 kulutuksesta ei näköjään tullut kommenttiini. Tässä siis linkki osoitteeseen:
http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/julkaisut%20ja%20tutkimukset/liitteet/arvio%20s%c3%a4hk%c3%b6n%20kysynn%c3%a4st%c3%a4%20vuonna%202030.pdf?SectionUri=%2ffi%2fjulkaisut
[...] Talven hintapiikit ovat antaneet kirjoitusaiheita kolumnisteille, mutta myös oppitunnin siitä, miten toimia sähkömarkkinoilla. [...]