Artikkelin Tavoittavatko viranomaisraportit kohderyhmänsä? kommentit

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Mon, 21 Dec 2009 10:19:35 +0000

Niin vielä: http://fcaa.foreca.com/ -tiedotteessa tuulennopeudet ja suunnat eri korkeudessa lentopintoina.

Tästä koko maailman lentopaikkojen sää aivan vapaasti: http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=EFHK
“Chance units” linkistä lukuohjeet suomeksi.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Mon, 21 Dec 2009 10:09:52 +0000

Sori vaan – jonkun pitäisi vastata tuuliparoneille heidän omilla aseillaan ;( !

Mielestäni tunnen tuulesta joitakin alkeistotuuksia – ei ihan mikä tahansa mene läpi kun käy siellä inversiokerroksessa avo-ohjaamoisella lentimellä haistelemassa. Ilman lämpiäminen tuntuu nenässä ja gepsi näyttää nopeudet ja vario korkeudet. Tuulensuunta voi muuttua 180 astetta: http://koti.mbnet.fi/ka2/ilmassa.jpg

Tarkempaan lentosäätiedotukseen tarvitaan tunnus ja salasana. Ne saa lentoasemalta – kuten linkinkin avaussivulla sanotaan. Tiedotteesta on luettavissa vallitseva tilanne sekä ennuste; TAF 9 tuntia ja TAF 24 tuntia eteenpäin. http://fcaa.foreca.com/

Kirjoittaja: anna-maria.lansimies

anna-maria.lansimies — Sun, 20 Dec 2009 11:47:11 +0000

Keskustelu alkaa tosiaan taas ajautumaan henkilökohtaisuuksiin. Jäitä hattuun ja faktaa pöytään mielummin.

Kirjoittaja: Jari Ihonen

Jari Ihonen — Sat, 19 Dec 2009 20:22:39 +0000

Inversiosta vielä. Tuulivoiman kohdalla, kun tuotantoa mallinnetaan, on kyseessä tietenkin pintainversio eli lämpötilan nousu alkaa heti maan pinnalta lähtien.

En saanut linkkiä auki mutta epäilen että lentosäästä puhuttaessa kyseessä on yläinversio eli tulppainversio.

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Sat, 19 Dec 2009 20:21:27 +0000

Justiinsa niin – etpäs uskalla edes katsoa antamiani linkkejä – hiukan rehellisyyttää eikä lisää olettamuksia.

Kirjoittaja: Jari Ihonen

Jari Ihonen — Sat, 19 Dec 2009 20:02:40 +0000

Tähän tämä aina menee ennen pitkää. Kun tietoa ja faktaa laittaa riittävästi peliin, niin vastapuoli ottaa solvaukset käyttöön. Olisiko mahdollista kuitenkin jättää väliin? En usko että modet tulevat sallimaan.

Mittarin korkeus mainitsemassasi kartassa kertoo sen sijainnin merenpintaan nähden, ei vallitsevaan maastoon nähden. Ottamalla mittarin korkeuden ja sen sijainnin voit nähdä että kaikki säähavaintomittarit ovat muutaman metrin, enintään noin 10 metrin korkeudessa. Sen vuoksi näistä lukemista on tuulisuuden ennustaminen 80-100 metrin korkeuteen hyvin hankalaa.

Tuulitietoja saa muuten fmi.fi:sta, esim Kemi, Ajos
http://fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=&station=2862&param=21&map=1&place=Kemi

Kirjoittaja: Jouko A Koskinen

Jouko A Koskinen — Sat, 19 Dec 2009 19:00:11 +0000

Tutkijanimikkeen voi omia näköjään minkälainen pelle tahansa – rahasta.

Ilmailusäätiedotus kertoo mittarin korkeuden metreissä – siinä kartan yllä:
http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=ESNG

Inversion korkeuden saat täältä – eipä taida tutkijan mylly yltää lentopinnalle fl 50 edes.
http://fcaa.foreca.com/

Kirjoittaja: Juhani Putkinen

Juhani Putkinen — Fri, 18 Dec 2009 19:37:51 +0000

Myönnetään, että Ranskan suhteen tietoni oli näköjään vanhentunutta. Suomenkielisen wikin mukaan 78%.

Olisipa Suomessakin 78% sähkönkulutuksesta omalla ydinvoimalla tuotettua.

Ajoittaisen ylijäämän voisi viedä hyvällä hinnalla – ei Suomella ole liikaa vientituloja.

Kirjoittaja: Jari Ihonen

Jari Ihonen — Fri, 18 Dec 2009 19:05:20 +0000

Jokaisella on mielipiteen vapaus. Suomi on siitä hieno maa. Pikku fakta pitää kuitenkin (taas) korjata:

“Ranskassa tuotetaan yli 80% sähköstä ydinvoimalla.”

Useampana vuonna on jo ollut selkeästi alle 80% (77-78%). Tänä vuonna voi tippua jopa alle 75%, kun Ranskan ydinvoimaloissa on ollut isoja tuotanto-ongelmia ja maa on ajoittain ollut jopa nettotuoja.

Ranskassa muuten on jo noin 4 GW tuulivoimaa, enemmän kuin Tanskassa. Kasvu nyt noin 1 GW vuodessa, hallituksen tavoite kuitenkin 25 GW vuonna 2020 eli luokkaa 15-20% sähkön kulutuksesta. Semmottii patonkimaassa.

Kirjoittaja: Juhani Putkinen

Juhani Putkinen — Fri, 18 Dec 2009 18:43:49 +0000

Jari: “Tärkeämpää on ymmärtää se ettei myöskään ydinvoiman kapasiteettiarvo ole lähelläkään nimellistehoa, johtuen suuresta yksikkökoosta.”

Hyvin hoidetuissa ydinvoimaloissa tärkein tuotantokausi eli talvi voidaan tuottaa sähköä 100% teholla erittäin suurella varmuudella. Mitä enemmän ydinvoimaa sen parempi.

Ranskassa tuotetaan yli 80% sähköstä ydinvoimalla. Ei olisi mitään estettä siihen, että 100% Suomen sähkönkulutuksesta tuotettaisiin suomalaisella ydinvoimalla ja nykyisellä vesivoimalla (toki ne Vuotos ja Kollajakin kannattaisi rakentaa).

Tuulivoima on Suomessa surkea sähköntuotantomuoto – vaikka se esimerkiksi Pohjanmeren rannikolla voisi olla jopa järkevääkin.