Tavoittavatko viranomaisraportit kohderyhmänsä?
Postista tipahti taannoin STUKin julkaisema Ydinturvallisuus, neljännesvuosiraportti 2/2009, jossa kerrottiin muun muassa Olkiluodon viime kevään vuosihuolloista.
STUKin raportit näyttävät päällepäin samanlaisilta. Pelkistetty valkea kansi keskittyy lähinnä julkaisutietojen hyvään esilletuloon. Otsikoilla ei revitellä.
Ulkomuodon ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Selkeällä suomenkielellä on tarjolla säännöllisesti ilmestyviä analyyttisiä katsauksia ydin- ja säteilyturvallisuutemme kannalta olennaisiin tapahtumiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Tavoittavatko ne potentiaaliset kohderyhmänsä, se olisi mielenkiintoista tietää.
Esimerkiksi marraskuussa ilmestyneen raportin mukaan Olkiluodon vuosihuollon ja polttoaineen vaihdon yhteydessä tapahtui kaksi poikkeuksellista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, jotka STUK luokitteli INES-asteikolla luokkaan 1.
Toinen tapahtumista liittyi OL1 höyrylinjojen eristysventtiilin toimilaitteen hammaspyörän väsymiseen ja toinen OL2:n polttoaineen latauskoneen toimintahäiriöön. Loviisan vuosihuolloista vastaava kooste on luettavissa kolmannen vuosineljänneksen kattavasta raportista.
Onko STUKin raporttien sisältö tuttua edes kaikille kiinnostuneille lukijoille? Viranomainen ei voi laajasti markkinoida asiaansa ilman, että toiminnan varsinainen päämäärä ja uskottavuus alkavat kärsiä. Uutisotsikoita säännöllisesti julkaistavista raporteista ei myöskään revitellä niin kauan kun kaikki on kunnossa.
Toivottavasti kuitenkin edes ydinvoimasta kiinnostuneet ja työkseen sitä seuraavat henkilöt ovat tietoisia siitä, kuinka kattavasti meillä on materiaalia saatavilla ydinturvallisuudesta ja säteilyn käytöstä ylipäätään. Näin ei ole suinkaan kaikissa Euroopan maissa, saatika sitten maailmalla.
Minusta ydinvoimasta on saatavissa asiallista tietoa kaikille halukkaille.
Ongelma on tuulivoima, jota eräät tahot ajavat kuin “käärmettä pyssyyn” vaikka Suomeen EI ole mitään järkeä rakentaa lisää tuulivoimaa – kun tuulivoimalat EIVÄT tuota merkittävästi sähköä silloin kun sähköä tarvitaan eniten (kovalla pakkasella). Parhaillaan ei ole edes kova pakkanen, vaan silti tuulivoimaloista EI ole iloa kun EI TUULE tarpeeksi.
Tuulettomuudesta pitäisi mielestäni tehdä tilastoja, jotka olisivat kaikkien saatavilla. Se tieto on olemassa, mutta sitä ei anneta julkisuuteen.
Ohessa lukemia Kemistä, jossa on suuria tuulivoimalaoita:
Kemi Keminmaa
Lämpötila °C
Tuuli m/s
14.12.2009 klo 8.00
-17,9
1
14.12.2009 klo 9.30
-18,2
1
14.12.2009 klo 10.20
-19
0
14.12.2009 klo 11.30
-18,5
0
14.12.2009 klo 12.20
-18
0
14.12.2009 klo 13.20
-17,4
0
14.12.2009 klo 14.20
-19,2
1
14.12.2009 klo 15.20
-15,8
1
14.12.2009 klo 16.20
-15,3
0
14.12.2009 klo 17.20
-15,1
2
14.12.2009 klo 18.20
-14,7
2
14.12.2009 klo 19.20
-14,2
1
14.12.2009 klo 20.20
-13,6
2
14.12.2009 klo 21.30
-13,3
2
15.12.2009 klo 06.20
-14,2
2
15.12.2009 klo 07.20
-14,7
2
15.12.2009 klo 09.20
-16,9
2
15.12.2009 klo 10.20
-18,2
1
15.12.2009 klo 12.30
-19,7
2
15.12.2009 klo 14.20
-20
2
15.12.2009 klo 16.20
-21
1
15.12.2009 klo 18.20
-22,3
1
15.12.2009 klo 20.20
-20,3
0
16.12.2009 klo 06.20
-22,1
0
16.12.2009 klo 08.20
-20,5
2
16.12.2009 klo 10.00
-18,4
3
16.12.2009 klo 12.20
-18,1
2
16.12.2009 klo 14.20
-19,8
3
16.12.2009 klo 16.20
-20,7
3
16.12.2009 klo 18.10
-21,4
2
16.12.2009 klo 20.20
-21,5
2
17.12.2009 klo 05.50
-23,5
0
17.12.2009 klo 08.20
-23
1
17.12.2009 klo 10.20
-22,4
1
Eli näkyy, ettei tuule. Vaan tietoa haluava joutuu itse keräämään itselleen tilaston.
Oletko jo tutustunut Tuuliatlakseen, joka julkaistiin viime kuussa? Tuuliatlas laadittiin juuri mainitsemiesi puutteiden selvittämiseksi. Löytyy osoitteesta http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html
Tuulivoimahankkeita on vireillä sen verran, että suuretkin yhtiöt niistä uskovat myös hyötyvänsä. Hankkeiden toteuttaminen käytännössä on vain osoittautunut hankalaksi, sillä paikallinen vastustus istuu usein yllättävän sitkeässä.
Todellisuudessa se tuuliatlas on tuulivoimahörhöjen tekemä valehtelemaan, että tuulivoimaa kannattaisi tehdä Suomeen. Sieltä EI saa todellisia mitattuja tuulitietoja vaan jotakin kummallisia mallinnuksia esimerkiksi kuukauden keskituulista.
Jos se olisi rehellinen, niin se kertoisi myös sen milloin tuulivoimalat EIVÄT TUOTA sähköä.
Tuulivoimahankkeista hyötyviä parasiittejä on toki, mutta Somi, EIKÄ suomalaiset veronmaksajat, EIVÄTKÄ sähkön kuluttajat ole hyötyjiä.
Suomalaisten veronmaksajien ja sähkön kuluttajien etu on, että Suomeen rakennetaan NELJÄ uutta suurta ydinreaktoria vuoteen 2020 mennessä.
Juhanin missio on tuttua. Tuulivoimala tuottaa sähköä silloin kun se on toiminnassa. Muuten ei. Ja kun niitä on riittävän monta eripuolilla Suomea ja Eurooppa, tuotantoa on tarjolla koko ajan. Toivon minäkin, että tekniikka sillä suunnalla kehittyy ja sen nyt saama erityistuki jää pois mahdollisimman pian.
Työni puolesta saan säännöllisesti STUK:n julkaisuja säteilyturvallisuudesta ja säteilyn käytöstä työpaikoilla. Aika virallisia ja virallisen näköisiä tekstejä ovat. Tieto on niissä kuitenkin esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Olen työpaikallani säteilyn käytöstä vastaava.
Myös STUK.fi -sivut ova selkeät ja informatiiviset. Monella kansalaisella ei kuitenkaan ole suurempaa intoa ryhtyä lukemaan noita raportteja tai nettisivujakaa paitsi jos jossainpäin maailmaa ydinvoimalassa sattuu suurempi tai pienempi onnettomuus.
Tosituuli Vaasassa nyt 1 solmua = 0,5 m:
http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=EFVA
Eipä taida myllynsiivet isommin liikkua. Paitsi kun niitä pyöritetään ulkopuolisella sähköllä.
Ilmatieteenlaitoksen keskituuli ei kerro mitään voimantuotosta. Nollatuulen ja myllylle ylivoimaisen tuulennopeuden keskiarvo on tarkoituksellista hämäystä.
Samoin optimiteho siinä harvinaisessa keskiarvotilanteessa. Mihin se syötetään kannattavasti ? Italiaanko kuten Saksassa.
Tuuliatlaksen käyttöliittymä on tarkoituksellisen sekava. Ilmailusää on selkeä ja kertoo todellisen tuulen myös lentopinnoilla. Eikä sinne päästetä tuuliparoneita peukaloimaan.
METAR: EFVA 171750Z 21001KT CAVOK M20/M22 Q1031
short-TAF: out of date (9774 hours)
long-TAF: EFVA 171728Z 1718/1818 VRB02KT CAVOK PROB30 1800/1818 6000 -SHSN BKN012 BECMG 1800/1803 24012KT
“Juhanin missio on tuttua.”
Niin minun “missioni”on TOTUUS niin energiapolitiikassa kuin myös mm. sotahistoriassa.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/
Valitettavasti kaikille muille totuus EI ole tärkeää.
Minun ”missioni” on epävarmuus – sen hyväksyminen onnistuu yhä harvemmille. Valheellista oikotietä onneen tyrkytetään – osta puhdas omatunto MEILTÄ !
Minua viisaammat ovat päätyneet siihen, ettei lopullista totuutta ole olemassakaan. Parhaimmillankin pyritään vain siihen suuntaan. Tai sitten ei.
Lääketieteestä tuttu diagnoosin teko poissulkevalla systeemillä soveltuu muuallekin.
Lähestytään “totuutta” poissulkemalla valheet – ilmeisimmät ensin.
Tuulivoimalla peruskuormaa. Liian paksua.
Aina jossain tuulee. Aina jossain ei tuule.
Ydin / tuulisähkö ovat vaihtoehtoja. No ei todellakaan.
Jokainen keskusteluyritys torpataan tuuliparonien provolla. Ydinvoiman kehityksestä, turvallisuudesta, ekologisuudesta ei voida puhua – poliittisilla pyrkyreillä ei kertakaikkiaan ole varaa sellaiseen. Paitsi pelottelu, valehtelumielessä: http://viitasaari.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/23/ydinvoiman-hiilipaastot/
Keskustele siinä sitten.
Joskus voivat voimalaitokset olla pysähdyksissä. Mitä isotehoisempi laitos sitä suurempi ongelma.
Ruotsin Ringhalsin reaktoreista ei ole ollut apua näitten pakkasten sähköntuottoon – kolme reaktoria neljästä on STOPissa:
Ringhals 1
I revision sedan 15 mars. Tid för återstart kan för tillfället inte meddelas.
Analyser efter åtgärder i ett av nödkylsystemen pågår. När detta är avslutat kommer ansökan om uppstart av R1 att lämnas in till Strålsäkerhetsmyndigheten.
Installationerna under årets revision har varit mycket omfattande. Ombyggnader och åtgärder som behövt göras efter installationerna, tillsammans med omfattande testprogram, har inneburit en längre revision än ursprunglig tidplan.
Ringhals 2
Revision 24 maj – 25 januari 2010
Förlängd avställning på grund av pågående tester av nyinstallerade instrument- och kontrollsystem. Tidplanen för återstart är ännu osäker. Mer information kommer när pågående tester är avslutade.
Ringhals 3
Blocket har tagits ur drift för reparation av en ventil. Återstart beräknas ske den 21/12 och full effekt nås den 22/12.
Ringhals 4
Full effekt.
http://www.vattenfall.se/www/vf_se/vf_se/518304omxva/518334vxrxv/518814vxrxe/520284ringh/520494produ/520524aktue/index.jsp
Suomessa ydinvoimaloiden käyttöaste on yli 95% – seisokit ennakoituja. Ei ainuttakaan hätäpysäytystä.
Ruotsissa voimaloita ajetaan loppuun – samoin Saksassa. Huolto- ja varmuusmarginaalit kapenee. Olin eräänä kuivana talvena ajamassa Suomen suurinta hiilivoimlaa. Kuukausia 30% ylikuormalla kaikkien ohjeiden vastaisesti. Minunkin vuorossa pahimman luokan vaaratilanne.
Jos maan sähkötehosta ~15 GW – vastaa 10 kpl 1600 MWn voimalaa joita ajetaan 1500 MWn teholla niistä yhden putoaminen verkosta voidaan välittömästi korvata muiden tehoa nostamalla. Vesivoimaa hiukan lisäksi niin ei tarvitse turvautua valokaariuunien sammuttamiseen.
Jos sähköstä tällä viikolla vastaisivat tuuliparonit, pitäisi Inkoon hiilikattiloita paahtaa 150% teholla ja Tornion uunit olisivat jo pakkasen puolella.
“Jos sähköstä tällä viikolla vastaisivat tuuliparonit, pitäisi Inkoon hiilikattiloita paahtaa 150% teholla ja Tornion uunit olisivat jo pakkasen puolella.”
Keitä ovat nämä mainitsemasi tuuliparonit? Millä lailla he poikkeavat muista sähköaatelisista?
Tuulivoima piti valot päällä pohjoismaissa – epävarman ydinvoiman tuotannossa ongelmia.
Raportti eiliseltä.
Ruotsissa on neljä reaktoria alhaalla, joista kolme enemmän tai vähemmän ennakoimattomasti. Viides on koeajossa 20% teholla. Kapasiteettia uupuu svenssoneilta sen vuoksi vaatimattomat 4916 MW vs. nimellisteho. Näin siis 100% luotettava ydinvoima toimii
Pohjoismaisen huipputuntien (17-19 Suomen aikaan, pörssihinta 1400 €/MWh) aikaan oli tilanne kriittisin, jolloin Fingrid ja Svenska kraftnät aktivoivat tehoreservejä : http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/ajankohtaista?bid=1029
Nyt on mielenkiintoista katsoa paljonko oli tuulivoimaa tuohon aikaan?
Eri lähteistä (Energinek.dk, http://www.vindstat.nu, fmi.fi) olen tehnyt arviot tehoille. Tilastoista voidaan sitten tarkistaa tuntikohtaiset tuotannot myöhemmin paremmin.
Tanskassa tuulivoimatuotanto oli kello 17-19 noin 1800-2100 MW eli 60-65% nimellistehosta, vienti Ruotsiin 700-900 MW. Ruotsissa tuulivoiman teho noin 500 MW eli 50% nimellistehosta. Suomessa suurimpien tuulivoimakeskittymien alueella oli tuotantosää (> 4 m/s), joissakin jopa hyvä sellainen (>10 m/s), eli Suomen tuotanto oli todennäköisesti 25-50% nimellistehosta.
Voidaan sanoa että tuulivoima piti tällä kertaa valot päällä pohjoismaissa – ydinvoiman pettäessä. Seuraavalla kerralla ehkä toisinpäin.
En usko että kukaan energia-alan ammattilainen kehtaa eilisen jälkeen väittää ettei tuulivoimalla ole kapasiteettiarvoa.
Huomioitavaa on että eilinen tehopiikki Suomessa ollut mitenkään poikkeuksellisen korkea. Sen sijaan pohjoismainen yhteisteho oli korkea ja siihen lisäksi tuli nuo viiden ison ydinvoimayksikön ongelmat Ruotsissa. Tästä tilanteesta kannattaa ottaa oppia. Ehkä arviota OL3:n kapasiteettiarvolle kannattaisi tarkistaa hiukan alaspäin – ettei tule vilu.
Ps. Jouko, kyllä niitä ydinvoimaloiden hätäpysäytyksiä Suomessakin tehdään, vaikka käyttöasteet voimaloissa ovatkin maailman huippua, kiitos ydinvoima-alan osaajien ammattitaidon. Asian voit tarkistaa Nordpoolin tiedotteista.
Jouko: “Minua viisaammat ovat päätyneet siihen, ettei lopullista totuutta ole olemassakaan.”
On asioita, joissa ON lopullinen totuus olemassa. Ei ole oletettavaa, että käsityksemme siitä, että 1+1=2 matematiikassa tulisi muuttumaan.
Sitten on tietenkin asioita, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi, jotta voitaisiin varmaksi sanoa, että tämä on totuus.
Itse kerron totuutena sen, minkä olen havainnut olevan totta, esimerkiksi riittävän laajan todistusaineiston perusteella.
Jos joskus joku todistaisi minun olevan jossakin asiassa väärässä – nimenomaan esittäen vakuuttavat todisteet, niin sitten minä muutan milipidettäni.
Jari: “Tuulivoima piti valot päällä pohjoismaissa – epävarman ydinvoiman tuotannossa ongelmia.”
Suomen suurimmat ja parhaimmat tuulivoimalat ovat tietääkseni Kemin Ajoksessa ja niillä hujakoin.
Olen itse kerännyt monen päivän ajalta tuulitiedot mm. Kemistä ja Oulusta. Ne näkyvät tässä blogissani:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2009/12/17/tuulivoima-on-hyodytonta-suomessa/
Sen keräämäni TIEDON perusteella minä esitän VÄITTEEN, etteivät ne tuulivoimalat ole tuottaneet valtakunnan verkkoon kolmen viime päivän aikana ainakaan merkittävää sähkömäärää. Siitä vaan esittämään todisteet, että olen väärässä.
Suomen ydinvoimalat sen sijaan ovat tämänkin pakkaskauden aikana tuottaneet sähköä valtakunnanverkkoon täydellä teholla.
Näin tutkijana on pakko todeta että kannattaa miettiä aina kaksi kertaa ennen kuin lähtee dataa keräämään ja johtopäätöksiä tekemään.
Ensimmäinen virheesi on väärät mittausasemat.
Paikkasi ovat Kemissä Keminmaan asema ja Oulussa (Oulunsalo) Pellonpään asema.
Kuvaukset havaintoasemista löytää täältä:
http://www.fmi.fi/saa/havainto_93.html
Kemissä kannattsi varmaan käyttää sitä mittausasemaa, jonka vieressä voimalat ovat, vai mitä?
Kun vertailet Ajoksen ja Keminmaan mittauksia, niin eroa löytyy.
Pellonpään asema on 10 metrin korkeudessa ja keskellä metsää. Sen lukemia kannattaa vertailla esim. Hailuodon Ojakylän lukemiin tai Oulun Vihreäsaaren lukemiin. Ne antavat hieman todellisemman kuvan tilanteesta.
Toinen virheesi (yleinen sellainen) on että käytät suoraan lukemia 10 m mastoista talvipakkasilla. Pakkasjaksoilla on tyypillisesti inversiotilanne, jolloin tuulen nopeus nousee selvästi tavallista voimakkaammin siirryttäessä korkeammalle (wind shear). Tästä on mittausdataa sekä Suomesta että Ruotsista.
Eli inversiotilanteessa voit reilusti tuplata 10 metrin tuulen siirryttäessä modernien voimaloiden napakorkeuteen (80-100 m), ks. Results of Pori Wind Farm Measurements (VTT Energy Reports 42/2001), kuva 5.21, voipi latailla: http://virtual.vtt.fi/virtual/arcticwind/publications.htm
Normaalitilanteessakin (neutraali), on wind shear Suomessa luokkaa 0,3 eli silloinkin voit melkein tuplata tuulen nopeuden.
En usko että tämä sinua vakuuttaa siitä että tuulivoimakin voi (joskus) tuottaa pakkasella. Jos saan mahdollisesti tuulivoiman vuosidatan viime vuodelta käyttööni lupaan muistuttaa asiasta.
Jari: “En usko että tämä sinua vakuuttaa siitä että tuulivoimakin voi (joskus) tuottaa pakkasella. Jos saan mahdollisesti tuulivoiman vuosidatan viime vuodelta käyttööni lupaan muistuttaa asiasta.”
Olen erittäin kiinnostunut tuulivoimaloiden tuotannosta jakautuneenan päiville ja tunneille tammikuussa 2009 – silloin nimittäin oli välillä hieman pakkastakin (ainakin puolen kuun kieppeillä).
Epäilen, ettei sitä dataa anneta julkisuuteen juuri siksi, että siitä näkyisi ETTEI tuulivoimalat tuota sähköä juuri silloin kun kulutus on Suomessa suurinta (kovalla pakkasella).
Sekin olisi kiva tietää MIKSI tuulivoimaloiden tuottoa ei voi seurata internetistä reaaliaikaisesti? Oletan, että samasta syystä. Muutamaan päivään tuulivoimalat eivät ole mitä todennäköisimmin tuottaneet sähköä valtakunnan verkkoon.
Tuulivoiman tuotantodatan voi ostaa muistaakseni Adatosta kuka tahansa. Minä olen datan vuosilta 2004-2008 nähnyt.
Noin yleisesti ottaen: Joskus huippukulutuksen aikana tuulee hyvin ja joskus todella huonosti. Jälkimmäisestä seuraa se että tuulivoiman kapasiteetiarvo sähköjärjestelmän kannalta on vähäinen, vaikka joskus pakkasjakson aikana saatuisikin tuulemaan hyvin, kuten tällä viikolla.
En ole siis väittämässä että tuulivoimalla olisi kovin merkittävää arvoa tehotaseen kannalta. Tärkeämpää on ymmärtää se ettei myöskään ydinvoiman kapasiteettiarvo ole lähelläkään nimellistehoa, johtuen suuresta yksikkökoosta. Tämän saaminen perille energia-alan ns. ammattilaisillekin tuntuu olevan vaikeaa, kuten näilläkin sivuilla on saanut havaita.
Se millä sähköjärjestelmään saadaan lisää varmuutta on panostaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon niin että nostetaan voimaloiden rakennusastetta ja pyritään mahdollisimman pitkälle eroon pelkistä lämpölaitoksista.
Ei ole yhtä ratkaisua. Koko paletti tarvitaan.
Jari: “Tärkeämpää on ymmärtää se ettei myöskään ydinvoiman kapasiteettiarvo ole lähelläkään nimellistehoa, johtuen suuresta yksikkökoosta.”
Hyvin hoidetuissa ydinvoimaloissa tärkein tuotantokausi eli talvi voidaan tuottaa sähköä 100% teholla erittäin suurella varmuudella. Mitä enemmän ydinvoimaa sen parempi.
Ranskassa tuotetaan yli 80% sähköstä ydinvoimalla. Ei olisi mitään estettä siihen, että 100% Suomen sähkönkulutuksesta tuotettaisiin suomalaisella ydinvoimalla ja nykyisellä vesivoimalla (toki ne Vuotos ja Kollajakin kannattaisi rakentaa).
Tuulivoima on Suomessa surkea sähköntuotantomuoto – vaikka se esimerkiksi Pohjanmeren rannikolla voisi olla jopa järkevääkin.
Jokaisella on mielipiteen vapaus. Suomi on siitä hieno maa. Pikku fakta pitää kuitenkin (taas) korjata:
“Ranskassa tuotetaan yli 80% sähköstä ydinvoimalla.”
Useampana vuonna on jo ollut selkeästi alle 80% (77-78%). Tänä vuonna voi tippua jopa alle 75%, kun Ranskan ydinvoimaloissa on ollut isoja tuotanto-ongelmia ja maa on ajoittain ollut jopa nettotuoja.
Ranskassa muuten on jo noin 4 GW tuulivoimaa, enemmän kuin Tanskassa. Kasvu nyt noin 1 GW vuodessa, hallituksen tavoite kuitenkin 25 GW vuonna 2020 eli luokkaa 15-20% sähkön kulutuksesta. Semmottii patonkimaassa.
Myönnetään, että Ranskan suhteen tietoni oli näköjään vanhentunutta. Suomenkielisen wikin mukaan 78%.
Olisipa Suomessakin 78% sähkönkulutuksesta omalla ydinvoimalla tuotettua.
Ajoittaisen ylijäämän voisi viedä hyvällä hinnalla – ei Suomella ole liikaa vientituloja.
Tutkijanimikkeen voi omia näköjään minkälainen pelle tahansa – rahasta.
Ilmailusäätiedotus kertoo mittarin korkeuden metreissä – siinä kartan yllä:
http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=ESNG
Inversion korkeuden saat täältä – eipä taida tutkijan mylly yltää lentopinnalle fl 50 edes.
http://fcaa.foreca.com/
Tähän tämä aina menee ennen pitkää. Kun tietoa ja faktaa laittaa riittävästi peliin, niin vastapuoli ottaa solvaukset käyttöön. Olisiko mahdollista kuitenkin jättää väliin? En usko että modet tulevat sallimaan.
Mittarin korkeus mainitsemassasi kartassa kertoo sen sijainnin merenpintaan nähden, ei vallitsevaan maastoon nähden. Ottamalla mittarin korkeuden ja sen sijainnin voit nähdä että kaikki säähavaintomittarit ovat muutaman metrin, enintään noin 10 metrin korkeudessa. Sen vuoksi näistä lukemista on tuulisuuden ennustaminen 80-100 metrin korkeuteen hyvin hankalaa.
Tuulitietoja saa muuten fmi.fi:sta, esim Kemi, Ajos
http://fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=&station=2862¶m=21&map=1&place=Kemi
Justiinsa niin – etpäs uskalla edes katsoa antamiani linkkejä – hiukan rehellisyyttää eikä lisää olettamuksia.
Inversiosta vielä. Tuulivoiman kohdalla, kun tuotantoa mallinnetaan, on kyseessä tietenkin pintainversio eli lämpötilan nousu alkaa heti maan pinnalta lähtien.
En saanut linkkiä auki mutta epäilen että lentosäästä puhuttaessa kyseessä on yläinversio eli tulppainversio.
Keskustelu alkaa tosiaan taas ajautumaan henkilökohtaisuuksiin. Jäitä hattuun ja faktaa pöytään mielummin.
Sori vaan – jonkun pitäisi vastata tuuliparoneille heidän omilla aseillaan ;( !
Mielestäni tunnen tuulesta joitakin alkeistotuuksia – ei ihan mikä tahansa mene läpi kun käy siellä inversiokerroksessa avo-ohjaamoisella lentimellä haistelemassa. Ilman lämpiäminen tuntuu nenässä ja gepsi näyttää nopeudet ja vario korkeudet. Tuulensuunta voi muuttua 180 astetta: http://koti.mbnet.fi/ka2/ilmassa.jpg
Tarkempaan lentosäätiedotukseen tarvitaan tunnus ja salasana. Ne saa lentoasemalta – kuten linkinkin avaussivulla sanotaan. Tiedotteesta on luettavissa vallitseva tilanne sekä ennuste; TAF 9 tuntia ja TAF 24 tuntia eteenpäin. http://fcaa.foreca.com/
Niin vielä: http://fcaa.foreca.com/ -tiedotteessa tuulennopeudet ja suunnat eri korkeudessa lentopintoina.
Tästä koko maailman lentopaikkojen sää aivan vapaasti: http://en.allmetsat.com/metar-taf/norway-sweden-finland.php?icao=EFHK
“Chance units” linkistä lukuohjeet suomeksi.