Tähtäin vuoteen 2030
Sähkön tarpeen kasvusta tulevaisuudessa on keskusteltu vilkkaasti ja jopa terawattitunnin tarkkuudella viime kuukausina. Tässä keskustelussa tähtäin on usein ollut vain 10 vuoden päässä, vuodessa 2020. Ydinvoimapäätöksiä perusteltaessa pitäisi mielestäni rohkeasti katsoa vuoteen 2030 ja huomioida erityisesti, että kahden seuraavan vuosikymmenen aikana sähköntuotantokapasiteettia poistuu maastamme ainakin 5000 MW verran, sähkön tuontia unohtamatta.
Uuden kapasiteetin tarve johtuu siis poistuvasta tuotantokapasiteetista, kasvavasta kysynnästä ja tarpeesta korvata fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia hiilidioksidipäästöttömällä tuotannolla. Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto arvioivat, että Suomessa tarvitaan kansallisen omavaraisuuden näkökulmasta uutta sähkötuotantokapasiteettia 7000 – 8000 MW vuoteen 2030 mennessä.
Huoltovarmuusnäkökulmasta uuden ydinvoimatuotannon rakentaminen on perusteltua, koska se vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta kuten sähköstä, öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta. Energian säästötoimenpiteillä ja panostuksilla uusiutuviin energialähteisiin ei yksin pystytä huolehtimaan sähköenergian saannin turvaamisesta edulliseen ja ennustettavaan hintaan tulevaisuudessa. Energiahuollon turvaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaan uutta hiilidioksidipäästötöntä perusvoimaa, jota ydinvoiman lisärakentaminen edustaa.
“Sähkön tarpeen kasvusta tulevaisuudessa on keskusteltu vilkkaasti”
Tämä on tosiaan huvittavaa, koska kyse ei ole varsinaisesta tarpeesta, puhumattakaan että kyse olisi perustarpeesta.
Kyse on halusta, ja eräiden kohdalla selvästi himosta…
Mutta se, mitä sanot keskusteltavasta aikajänteestä on totta.
Lyhyen tähtäimen suunnitelmissa voidaan katsoa vuoteen 2030, mutta lyhyen tähtäimen suunnitelmia ei ole mitään järkeä ryhtyä laatimaan ensimmäisenä. Ensin on syytä miettiä mitä tahdotaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja sen jälkeen sovittaa lyhyen tähtäimen suunnitelmat tähän kehykseen.
Nykyisten voimaloiden viimeiset ydinjätteet loppusijoitetaan joskus vuonna 2100-2150, eli sinne asti lastenlastenlastenlastenlastemme kädet on jo osittain sidottu lyhytnäköisellä energiapolitiikallamme. Viimeistään nyt olisi aika ryhtyä katsomaan asioita myös keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä.
Huoltovarmuus. Teollisuuden tarve. Ydinvoimamiehet kulkevat kuin pienet lapset hokemassa mantrojansa.
Ja politiikot ovat päättäneet, että myyjät ovat oikeassa. Mitä väli sillä on – kuten Pekka Raukko kirjoittaa – kuinka jätteen sijoitetaan ja kuinka monta sukupolvea maksaa pekkaroinnista?
Vihreiden (lue: entisten taistolaisten ja heidän oppilaittensa) ei tietenkään tarvitse katsoa sähköntarvetta millään aikajänteellä, koska heidän mielestään Suomessa ei teollisuutta tarvita tulevaisuudessa ja jos vahingossa tarvittaisiin, sähköä tulee töpselistä ja sinne se tulee Venäjältä.
Lenin oli viisas mies ja yksi hänen perusopeistaan oli valtakunnan sähköistäminen. Sillä oli helppo hallita. Jos jokin kaupunki tai alue alkoi kapinoida, tarvitsi vain avata katkaisija. Pimeys ja kylmyys opettaa sopeutumaan nopeasti vallanpitäjän vaatimuksiin. Putin on monien mielestä omaksunut entisten vallanpitäjien menetelmät.
Oheisessa uunituoreessa artikkelissani käsittelen monipuolisesti ja perusteellisesti sähkön kulutuksen kasvua ja erilaisia tapoja tuottaa energiaa:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/20/erittain-tarkeita-paatoksia/
Niin se vaan on, että ydinvoima on ympäristöystävällistä ja halpaa – lisärakentamisen estämisessä ei ole mitään järkeä Suomen ja suomalaisten kannalta.
“Huoltovarmuus.”
Tämä on mantra, joka ei edes pidä paikkaansa. Kolmesta syystä.
Ensinnäkin OL3 luo tarpeen lisätä häiriöreserviä. Osan hankkii Fingrid joka maksattaa sen sähkön käyttäjillä ja osa saadaan naapuriapuna, joka puolestaan vähentää kaupallista siirtokapasiteettia 300 MW Ruotsista Suomeen. Nuo häiriöreservit ja siirtokapasiteetit olisivat muutoin käytössä huippukulutuksen aikana.
Toiseksi 1600 MW:n yksittäinen yksikkö voi olla poissa myös korkeahkon kulutuksen aikaan. Mitä suuremmista yksiköistä järjestelmä koostuu, sitä haavoittuvampi se on ja sitä isompi “reserve margin” (tehoreservi) tarvitaan. Aivan perusjuttu sähköntuotantojärjestelmiä mallinnettaessa. Tässä en ota edes mukaan sitä ikävää vaihtoehtoa että 1600 MW:n voimalat olisivat kaikki samaa tyyppiä, jolloin turvallisuusvian ilmetessä olisivat kaikki alhaaalla ja Suomi polvillaan.
Kolmanneksi tuo polttoaineen varastoinnin mahdollisuus. Ydinvoiman huoltovarmuutta perustellaan sillä että polttoainetta voidaan varastoida usean vuoden tarpeisiin. Tästä (ilmeisesti) on saatu se epälooginen johtopäätös että ydinvoima olisi kotimaista energiaa. Nietu. Ydinvoima on tuontienergiaa eli tuontienergialla korvataan tuontienergiaa.
Tällä hetkellä ei taideta varastoida kovinkaan pitkän ajan polttoaineita Suomessa? Monenko vuoden tarpeet Fortumilla on varastossa, Mattias?
Jos sellainen globaali kriisi on näköpiirissä, jossa tuollaista varastointia tarvitaan, niin eiköhän jokainen muu maa halua myös varastoida itselleen sen usean vuoden tarpeet. Tällöin ydinvoima jää käyttöön vain maihin joilla on polttoaineketjun kaikki osat itsellään. Suomi jää soittelemaan toista viulua.
Huoltovarmuuden näkökulmasta 1600 MW:n yksiköistä koostuva ydinvoima ei siis tarjoa kovinkaan paljoa.
Kotimaiseen polttoaineeseen (ml. turve rajallisesti) perustuva korkean rakennusasteen kaukolämpö-CHP sekä tuulivoima luovat huoltovarmuutta.
Vuonna 2030 ihmetellään keitä olivat ne hölmöläiset jotka lobbasivat ja päättivät Suomen kansallisen edun vastaisista ydinvoimapäätöksistä vuonna 2010. Eli pidetään vaan 2030 mielessä.
“Ydinvoiman huoltovarmuutta perustellaan sillä että polttoainetta voidaan varastoida usean vuoden tarpeisiin.”
Ei ole minkäänlaista estettä varastoida ydinvoimaloiden polttoainetta monen vuoden tarve kunkin ydinvoimalan yhteyteen.
Sellainen ehto voidaan myös asettaa ydinvoimalan rakennusluvalle.
Polttoainekustannus on noin 15% ydinvoimalan käyttökustannuksesta, joten ei ole myöskään taloudellista estettä varastointiin.
Kun se varastointi toteutetaan, niin ydinvoimaloilla on aivan erinomainen huoltovarmuus.
Ydinvoimaloiden polttoaine voidaan myös haluttaessa valmistaa Suomessa kotimaisesta uraanista.
“Tästä (ilmeisesti) on saatu se epälooginen johtopäätös että ydinvoima olisi kotimaista energiaa. Nietu.”
Haluttaessa ydinvoimasta saadaan kotimaista energiaa.
Ennemmin tai myöhemmin Suomessa tulee olemaan niin paljon käytettyä ydinpolttoainetta, että sen jälleenkäsittely ydinvoimaloiden polttoaineeksi on kannattavaa.
Suomen maaperässä on myös riittävästi uraania siihen, että halutessamme voimme käyttää ydinvoimaloitamme kotimaisella polttoaineella.
Myöskään tuulivoima, biovoima ja vastaavat hömpötykset EIVÄT ole kotimaista energiaa kun koko ketju otetaan huomioon.
Vesivoima voitaneen katsoa kotimaiseksi energiaksi, vaikka vesisadepilvet voivatkin joskus tulla Suomeen muualta.
“Sellainen ehto voidaan myös asettaa ydinvoimalan rakennusluvalle.”
Kiitos ideasta.
Jos pääsen eduskuntaan niin voin ajaa mielihyvin tällaista ehtoa rakennusluvan saamiseksi. Pari muutakin ehtoa voi olla tulossa. Niistä lisää kun aletaan oikeasti kampanjoida.
“Haluttaessa ydinvoimasta saadaan kotimaista energiaa.”
Eli myönnät että ydinvoima ei ole kotimaista. Saat pisteet rehellisyydestäsi.
Polttoaineen valmistuksessa on isotooppirikastus se osa, jonka saaminen Suomeen ei varmaan helpolla onnistu.
Parempi vaan ratkaisuna tuo ehdotettu usean vuoden polttoainevarasto. Jos isompi kriisi puhkeaa, niin siinä ajassa ehditään tuottaa tuhatmäärin tuulivoimaloita ja ottaa turvesoita myös riittävä määrä käyttöön.
“Polttoaineen valmistuksessa on isotooppirikastus se osa, jonka saaminen Suomeen ei varmaan helpolla onnistu.”
Suomessa saadaan ihan varmasti rikastaa polttoainetta ydinvoimaloita varten, jos niin halutaan – tietysti IAEA:n täydessä valvonnassa.
Se ei ole kuitenkaan vielä ajankohtaista. On helppoa ja halpaa varastoida se usean vuoden kulutus ydinpolttoainetta jokaisen ydinvoimalamme yhteyteen.
Kun taas puretaan suuri määrä ydinaseita, niin siitä ydinaseuraanista laimentamalla saadaan hyvää ja halpaa polttoainetta ydinvoimaloihin pitkäksi aikaa.
Joskos lukisitte vaikka Citibankin analyysit ydinvoiman kannattavuudesta, niin loppuisi se läpätys “edullisesta” ydinsähköstä.
Koska ydinvoimateollisuus alkaa vastata kaikista kustannuksistaan ennen kaikkea riskeistään, jotka on sosialisoitu veronmaksajille…
“Koska ydinvoimateollisuus alkaa vastata kaikista kustannuksistaan ennen kaikkea riskeistään, jotka on sosialisoitu veronmaksajille”
Heti kun saadaan sopivat lait säädettyä. Valmistelussa ehdotukset on jo…
Onko noin 760 miljoonaa euroa “täysi vastuu” kunnon ydinvoimalaonnettomuudesta? Ja onko 30 vuoden vastuu ydinjätteistä (jotka ovat 100.000 vuotta vaarallisen radioaktiivisia) “täysi vastuu”?
Miksi (institutionaalisia) osakkeenomistajia ei pistetä vastuuseen? Jos kerran ydinvoima on niin turvallista, niin eikö nämä mankala-firmat voisi vastata omaisuudellaan riskeistä?
Hah, hah . Ja viimeiset noin 40 vuotta on porskutettu aivan veronmaksajien riskillä ja piilotuilla…. Oletko lukenut Citibankin talousanalyysit?
Ydinvoima on läpisubventoitua, koska se osa sotateollisuutta ja/ tai valtionyhtiöiden bisnestä, kuten Areva. EU on Euratomin kautta syytänyt miljardeja ydinvoimateollisuudelle, teollisuus- vienti- rahoitus yms. tukijaisia paukkuu koko ajan ydinvoimaprojekteille.
EU tukee enemmän ydinvoimaa kuin kaikkia uusiutuvia energianlähteitä yhteensä. Ja on tukenut jo yli 40 vuotta (EEC/EY).
Joka tapauksessa kaikki ylimenevä, ja jos vakuutukset eivät oikein päde, niin tulevat viime kädessä veronmaksajien piikkiin. Iso ydinvoimalavoimalaonnettomuus maksaa miljardeja, jopa satoja miljardeja.
Ei hiilivoimaloidenkaan riskejä ole sosialisoitu veronmaksajille, miksi ydinvoiman on?
ps. mahtaako OL3 koskaan edes valmistua? Ja jos valmistuu, niin pitäisiköhän koko Lounais-Suomi evakuoida..?
En tarkoittanut eduskunnan naurettavaa 760 M€ ehdotusta vastuista, vaan omia ehdotuksiani. Tulevat lähempänä vaaleja sivuilleni.