Sähkön kysyntä 2030 julkistetaan huomenna!
Terveisiä terawattituntien ja megawattien parista! Keskiviikkona julkaistaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Energiateollisuuden arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030. Pyöritimme edelliset luvut tulevasta sähkön kysynnästä esiin vasta kaksi vuotta sitten. Näiden kahden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut harvinaisen paljon, ja siksi arviota lähdettiin päivittämään jo nyt.Â
Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut entistä selkeämmin kaiken kansan tietoisuuteen ja poliitikkojen tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Asenteiden ja politiikan muutosta tukemaan on myös tullut paljon uutta tietoa siitä, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia Suomessa on energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Ja onneksi näitä mahdollisuuksia on paljon!Â
Viime aikoina myös sähkön rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on kirkastunut monille, kun keskustelu sähköautojen tuomista mahdollisuuksista on käynnistynyt tosissaan. Sähkön säästäminen on välttämätöntä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Päätavoitteena pitää kuitenkin olla energian kokonaiskulutuksen vähentäminen. Monet energian kokonaiskulutusta vähentävät teknologiat, vaikkapa nyt paljon puhutut sähköautot, lisäävät sähkön kulutusta.
Syksyn 2007 jälkeen pakkaa on myös tullut sekoittamaan talouden taantuma. Taantuman vaikutus sähkön kysyntään on tällä hetkellä suuri. Kun katsotaan vuoteen 2030, nykyisen taantuman vaikutus voi olla melkein mitä vaan vähäisestä erittäin suureen. Me emme lähde arvailemaan ihan mitä vaan, mutta siitä enemmän keskiviikkona!Â
Monet tahot esittävät nykyään arvioita tulevasta sähkön kysynnästä. Miksi? En lähde pohdiskelemaan muiden motiiveja, mutta EK:n ja ET:n tarkoitus on selvä. Kyseessä on alan yritysten ja päättäjien käyttöön laadittava arvio sähkön kysynnästä, ei ennuste. Sekä investointipäätösten, että monenlaisten energiapolitiikan päätösten pohjaksi tarvitaan näkemystä sähkön kysyntään vaikuttavista tekijöistä ja uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeesta.Â
Oleellista on, minkälaiseen näkemykseen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksestä arviot perustetaan. EK:n ja ET:n arvio perustuu oletuksiin siitä, miten hyvinvoivan, energiatehokkaan ja menestyvän Suomen sähkön kysyntä muodostuisi vuonna 2030. Sähkön vuosittaisen kysynnän perusteella arvioidaan sähkön huippukulutus ja uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve. Â
Ei ole sattumaa, että arviot sähkön kysynnästä perustuvat usein hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja suotuisaan talouden kehitykseen. Hyvinvointi ja talouden kilpailukyky edellyttävät, että sähköä on saatavilla riittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan.
Niina Honkasalo
Asiantuntija, uusiutuva energia , energiaverot ja –tuet, sähköntuotanto ja sähkömarkkinat, EU:n energiapolitiikka
Energiateollisuus ry
Välillä tulee sellaisia merkkejä, että teknologiateollisuus ja energiateollisuus ovat erimielisiä sähkönhinnasta. Teknologiateollisuuden esittämä malli ei herättänyt suurta ihastusta.
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2009-6/teknologiateollisuuden-uusi-sahkomarkkinamalli-laskisi-sahkon-hintaa-yli-kolmanneksen
Suomessa sähkön hinta on pitkään ollut Euroopan edullisimpia ostovoimaan verrattuna ja kilpailukykyvertailuissa sijoittuu vähintään 10-20 parhaimman joukkoon. Tehtaita kuitenkin suljetaan ja investoinnit valuvat ulkomaille.
Onko kytkös sähkön hinnan ja kilpailukyvyn välillä murtunut? Mihin hintaan teollisuuden pitäisi saada sähkönsä, jotta tuotanto pysyy Suomessa? Alan tappioita ei kateta poistamalla noin 100 milj. sähkövero. Vaikka teollisuus saisi sähkönsä puoli-ilmaiseksi, kannattaako täällä valmistaa bulkkituotteita rahdattavaksi toiselle puolelle planeettaa, kun barrelin hinta on jo nyt 80 dollaria tynnyriltä? Ylittyykö seuraavassa noususuhdanteessa 147 dollaria?
Voisti myös arvioida, että pyrkiikö EK tekemään itseään toteuttavan ennusteen? Eli kun riittävästi vakuutetaan, että kulutus nousee, siihen luottavia investointipäätöksiäkin syntyy lisää….ja ne myös paremmin hyväksytään…ja kulutus nousee..
Myönnän, että vedin tuon ajatuksen ihan hihasta ilman tarkempaa pohtimista.
On totta, että Energiateollisuus ei kannata Teknologiateollisuuden esittämää hintamallia. En ole nähnyt mallista vielä toimivaa versiota, joka ei aiheuttaisi ongelmia päästökaupan toimintaan ja sopisi nykyiseen ja tulevaan sähkömarkkinaympäristöön. Päästökaupan tarkoitushan on parantaa päästöttömien vaihtoehtojen kilpailukykyä lisäämällä hiilidioksidipäästöjä tuottavan energiantuotannon ja teollisuuden kustannuksia. Lisäksi sähkömarkkinat ovat laajenemassa koko EU:n laajuisiksi. Koko EU:n pitäisi kannattaa Teknologiateollisuuden mallia, jotta se voitaisiin toteuttaa.
Mitä tulee teollisuuden kilpailukykyyn, siihen vaikuttaa tietysti moni muukin asia kuin sähkön hinta. Meillä on korkeat työvoimakustannukset jne. Sähkön hinta on silti tärkeä tekijä teollisuuden kilpailukyvyssä. Mutta hintakysymystä ei voida ratkaista Teknologiateollisuuden mallilla vaan rakentamalla uutta tuotantokapasiteettia. Uuden tuotantokapasiteetin tarpeesta olemme Teknologiateollisuuden kanssa samaa mieltä… ja siitä, että tarvitaan kansainvälinen ilmastosopimus, joka estää hiilivuotoa
Suomen aiheuttama kapasiteetin lisäys, vaikka olisikin 1-5 ydinvoimalaa tulevaisuudessa, on vähäinen verrattuna Euroopan laajuisiin sähkömarkkinoihin.
Miten ne riittäisivät pitämään NordPoolin yhä halvan sähkön saarekkeena?
Ja mitä tulee hiilivuotoasiaan, niin ainakaan vielä se ei ole ollut ongelma.
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2008/paastovahennykset_eivat_ole.html
Joka tapauksessa vaatimuksesta uuden sopimuksen laajemmasta sitovuudesta vallitsee yksimielisyys.
Antti Van Wonterghem kirjoitti: “Suomen aiheuttama kapasiteetin lisäys, vaikka olisikin 1-5 ydinvoimalaa tulevaisuudessa, on vähäinen verrattuna Euroopan laajuisiin sähkömarkkinoihin.
Miten ne riittäisivät pitämään NordPoolin yhä halvan sähkön saarekkeena?”
Eivät riitäkään – vääntö 1 – 3 kpl on utopistinen haave. Mikäli Suomi halutaan pitää vihreänä turistikeitaana ja samalla ylläpitää nykyisenkaltainen “hyvin”vointi, tarvitaan kymmenkunta AP 1000 – luokan voimalaa ja lisäksi “uusiutuvia” .
Saksalaisten suunnitelma aurinkosähkön tuomisesta Saharasta on täysin epärealistinen ja vähintään tuplaisi sähkön hinnan. Silti tuulettomina öinä valot sammuu.
Puolenkymmentä gigawattiluokan HVDC – kaapelia Välimeren ja Alppien ali/yli maksaa hiukan: Päätelaitteineen noin miljoona euroa metriltä per gigawatti. Ja tämä on edullisin tapa siirtää energiaa.