Ranska vauhdittaa ydinvoiman renessanssia

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla.

Ilman ydinvoiman vahvaa lisäystä ei maailma saa torjuttua ilmastonmuutosta. Ydinvoiman lisääminen ei kuitenkaan vie tarvetta lisätä uusiutuvaa energiaa, molempia tarvitaan, kuten presidentti Nicholas Sarkozy totesi konferenssin avauspuheessa.

Ranskalla on vahvat odotukset ydinvoiman uudesta kasvusta joka puolella maailmaa. Ranska on valmis avittamaan vielä siviiliydinvoiman ulkopuolella olevia maita ydinvoiman hyödyntämiseen. Ranskalla on asettaa maailman ydinvoiman rakentamisen tueksi vahva ranskalaisviisikko: EDF, Areva, Alstom, GDF Suez ja Total. Nämä kaikki toimivat myös konferenssin pääsponsoreina. Kahta jälkimmäistä ei ensi silmäyksellä uskoisi ydinvoimayhtiöiksi, mutta niin vain on. Gaz De Francen ja Suezin yhdistymisessä vuonna 2006 synnytetty uusi energiajätti GDF Suez omaa enemmän ydinvoimaa kuin koko Suomi ja myös öljy-yhtiönä vahva Total on mukana ydinvoimassa.

Presidentti Sarkozy ehdotti puheessaan muun muassa, että Maailmanpankki ja muut kansainväliset rahoituslaitokset alkaisivat rahoittaa ydinvoimaprojekteja. Tämä helpottaisi erityisesti kehitysmaiden mukaantuloa. Ehdoton edellytys kuitenkin on, että maiden projektit ovat puhtaasti siviilipohjaisia ja että tulevien laitosten turvallisuusvaatimukset täyttävät länsimaiset vaateet. Polttoainekierrossa ei missään vaiheessa saa olla vaihetta, jossa jotain pääsisi kansainvälisen valvonnan ulkopuolelle.

Sarkozy korosti myös kansainvälisen ydinvoimakoulutuksen lisäämisen merkitystä. Tässäkin Ranska on vahvasti mukana. Maa kouluttaa ulkomaisia ydinvoimaopiskelijoita ja haluaa perustaa International Nuclear Energy Institute –oppilaitoksen.

Konferenssin virallisen osuuden keskeisenä osana olivat osallistujamaiden ministereiden esittämät kansalliset puheenvuorot. Suomi on ydinvoiman renessanssin tiellä maailman eturivissä ja Suomi aloitti ensimmäisenä maana maailmassa ranskalaisen EPR-reaktorin rakentamisen. Siksi oli jo etukäteen arvattavissa, että elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen pääsee esittämään Suomen puheenvuoron pian avauspuheet pitäneiden presidentti Nicolas Sarkozyn, Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson, IAEA:n pääjohtajan Yukiya Amanon ja OECD:n pääsihteerin Angel Gurrian jälkeen. Näin tapahtuikin.

Pekkarinen esitti ministereille varatun neljän minuutin statement-puheenvuoron neljäntenä ministerinä, vain kolmen muun maan ministeri puhui häntä ennen. Yhdysvaltain puheenvuoro tuli heti Pekkarisen jälkeen.

Pekkarinen esitti puheessaan hyvän katsauksen Suomen energiatilanteeseen. Ydinvoimasta hän kertoi kolmesta hallituksen käsittelyssä olevasta ydinvoimahakemuksista. Pekkarinen lupasi, että ministeriön esitys PAP-päätökseksi tulee hallitukselle huhtikuun alkupuolella. Tauolla käytäväkeskustelussa Pekkarinen vahvisti, että hän vie asian hallituksen kokoukseen torstaina 8.4. Pekkarisen ilmoitus tulevasta ydinvoimapäätöksestä herätti selvää mielenkiintoa salissa, mutta ministerien puheosuudessa ei ollut aikaa yleisökysymyksille.

Pekkarisen puheesta ei suoraan selvinnyt, kuinka monta lupaa ministeriö tulee esittämään, mutta rivien välistä saattoi aistia, että hallituksen mielestä nyt on tilaa vain yhdelle uudelle reaktorille. Pekkarinen käsitteli myös ydinvoiman turvallista käyttöä ja suomalaisen energiantuotannon monimuotoisuutta.

Kyse oli nimenomaan Ranskan järjestämästä konferenssista. Ranska oli päättänyt mitkä maat kutsuttiin ja missä järjestyksessä niiden delegaatioiden johtajat puhuivat. Muun muassa Pohjois-Korea ja Iran oli jätetty kutsulistan ulkopuolelle. Libya oli kutsuttu, mutta se ei osallistunut. Nigeria ei osallistunut maan sisäisten vaikeuksien vuoksi.

Täysistunnon ohella konferenssissa käytiin kuusi round table -keskustelua joiden aiheina olivat muun muassa ydinenergian käytön vastuullinen kehittäminen, ydinturvalain­säädännön luominen, ydinvoima-asiantuntijoiden koulutus sekä ydinvoimalaitosten rakentamisen rahoitus. Rahoitussession round tablessa oli mukana TVO:n rahoitusjohtaja Lauri Piekkari.

Ranskan valtiojohdon läsnäoloa vahvisti pääministeri François Fillon, joka piti konferenssin päätöspuheen.