Juhani Hyvärinen mainitsee blogissaan, että häntä kiinnosti minun näkemykseni ydinvoimasta ja ydinjätteistä, kun vierailin Suomessa – mutta silti hän ei koskaan käynyt luennoillani, ei järjestänyt tapaamista kanssani eikä ottanut minuun yhteyttä palattuani Kanadaan. Olisi ollut niin helppo tavata. Minulla oli esimerkiksi ystävällinen ja hyödyllinen tilaisuus viranomaisten kanssa Fortumin voimalassa Loviisassa.

Ilmeisestikään Mr. Hyvärinen ei ole halunnut seurata jo lukiossa opetettua menettelytapaa, jonka mukaan ensin tarkistetaan faktat luotettavista lähteistä ja vasta sitten esitetään väitteitä julkisuudessa.

Mr. Hyvärinen on selvästi saanut väärää tietoa, koska hänen mukaansa kysyin moneen kertaan, onko Suomessa tutkittu kysymystä ydinjätteistä. En tehnyt tuota kysymystä yhtä ainoaa kertaa. Tiedän erinomaisen hyvin Suomen ilmoittaneen muulle maailmalle, että Olkiluodon kallioperässä on sellainen loppusijoituspaikka, joka on valmis vastaanottamaan ydinjätettä ja säilömään sen siellä pysyvästi ja turvallisesti ikuisuuksiin.

Mutta varmaankin Mr. Hyvärinen tietää, ettei ole käytössä mitään tieteellistä metodologiaa, jonka avulla voitaisiin todistaa, että tiettyyn paikkaan säilötty radioaktiivinen jäte myös pysyisi siellä seuraavat miljoona vuotta. Tutkijat, jotka niin väittävät, ovat hylänneet tieteen jonkin sellaisen lähes uskonnollisen näkemyksen vuoksi, että luonto – suuri kierrättäjä – ei koskaan onnistu hajottamaan tuota jätettä takaisin ympäristöön.

Suuri nobelisti, ruotsalainen fyysikko Hannes Alfven, kirjoitti juuri tästä ongelmasta 1972. Hänen sanansa pätevät yhä tänään: “Ei voida väittää, että ongelma on ratkaistu vain viittaamalla niihin kaikkiin yrityksiin, joita on tehty sen ratkaisemiseksi.”

Ehkäpä Mr. Hyvärinen voisi selittää, miksi Yhdysvallat on kahdeksan kertaa yrittänyt järjestää korkea-aktiivisille ydinjätteille loppuvarastoa kallioperästä ja kahdeksan kertaa epäonnistunut näissä yrityksissään? Ehkäpä Mr. Hyvärinen voisi myös selittää, miksi Saksassa on nyt myönnetty, että oli paha erehdys hyväksyä Assenin suolaesiintymä korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituspaikaksi?

Tiedän varsin hyvin, että suomalaiset insinöörit ovat saaneet suuria aikaan ja että heidän tasonsa on poikkeuksellisen korkea, mutta onko Suomi tosiaan ainoa maa maailmassa, joka ei voi erehtyä korkea-aktiivisen radioaktiivisen jätteen nk. “käsittelyssä”? Jos
suomalaiset asiantuntijat eivät edes voi tarkasti ennustaa Olkiluodossa rakennettavan uuden reaktorin kustannuksia tai valmistumisajankohtaa, kuinka kummassa he pystyvät näkemään vuosimiljoonan takaiseen tulevaisuuteen?

Helmikuun 14. päivänä ruotsalainen aikakauslehti Ny Teknik raportoi, että Ruotsin ydinjäteneuvosto (Kärnavfallsrådet) ei nykyään suosittele lopullista korkea-aktiivisen ydinjätteen varastointia vaan esittää, että tämän jätteen pitäisi olla saavutettavissa. Ovatko suomalaiset insinöörit kiinnittäneet huomiota tähän raporttiin? Toivon, että ovat.

Voiko Fennovoima antaa meille edes yhden esimerkin sellaisesta tapauksesta, jossa ihmiskunta olisi onnistuneesti ratkaissut pysyvästi myrkyllisen materiaalin käsittelyn? Ei, sitä se ei voi.

Kun kerran sellaisia esimerkkejä ei ole eikä myöskään mitään tieteellistä määrittelyä sanalle “käsittely”, yhdyn California Energy Resources and Conservation-komitean näkemykseen: “Liioiteltu optimismi ydinjätteiden turvallisen käsittelyn mahdollisuuksista, on saanut ydinvoiman kannattajat ohittamaan tieteellisen todistusaineiston tämän käsittelyn salakareista. Tässä meillä on asian ydin — että tieteellistä evidenssiä on punnittava insinöörien euforiaa vasten.”

Olisin mitä tyytyväisin, jos saisin keskustella Mr. Hyvärisen kanssa tästä ja muista ydinvoimaan liittyvistä aiheista. Hän voi kaikin mokomin soittaa tai kirjoittaa minulle. Sähköpostiosoitteeni on ccnr [ät] web.ca.

(Suomennos Leena Krohn)

Mitä tulee Edwardsin vierailun uutisointiin, media keskittyi näköjään enemmän henkilöön kuin luentojen sisältöön. Edwards on taitava luennoija ja sisältöpuoli kunnossa. Nelituntinen luento oli huolellisesti jaoteltu sopivankokoisiin osa-alueisiin, joissa tuotiin kansantajuisesti esille ydinfysiikan perustiedot ja niiden soveltaminen uraanikaivostoiminnassa, ydinvoimaloissa sekä jätteiden loppusijoituksessa.

Ennen Simon luentoa veimme Edwardsin Karsikkoon, missä käytiin läpi ne hankkeen ongelmat joihin Edwards ei ollut netistä löytänyt tietoa. Suomenkielinen lähdeaineisto ei ole merkityksellistä kansainvälisessä tiedeyhteisössä.

Kokouspaikalla Simolaiset esittivät Edwarsille huolensa päätösprosessin epädemokraattisuudesta, mikä näyttää nousseen mediassa kohtuullisen hyvin esille. On aivan oikein, että jos demokraattisen valintaprosessin ulkopuolelta palkatut virkamiehet tekevät työnantajansa (valtuustot) tahdon vastaisia kähmintöjä, nämä myös riepotellaan julkisuudessa,

Miksihän muualla maailmassa ei ole edes suunniteltu voimalan rakentamista näin arktiselle alueelle, missä pakkanen, ahtojäät ja matala vesi yhdessä vaarantavat reaktorin lauhdutuksen ja hätäjäähdytysjärjestelmät.

Ruotsinpyhtää ei ole enää vaihtoehtona Fennovoiman voimalan sijoituspaikaksi, koska lopulta tarvitsemme vain yhden paikan tätä hanketta varten. Meillä oli alun perin mukana melkein 40 sijoituspaikkaa, joita olemme vaiheittain karsineet laajojen selvitysten perusteella. Nyt olemme päätyneet kahteen hyvään paikkaan pohjoisessa. Ydinvoimalapaikkakunta Pohjois-Suomessa hajauttaa sähköntuotantoa ja parantaa maan huoltovarmuutta. Säteilyturvakeskus (STUK) antoi viime lokakuussa lausunnon, jossa se vahvisti Pyhäjoen ja Simon sopivuuden ydinvoimalan sijoituspaikoiksi.

Samoin STUK hyväksyy Fennovoiman suunnitelmat ydinjätehuollosta. Jätehuoltoon on Suomessa valmis menetelmä ja mahdollinen paikkakin. Nykyinen järjestely Fortumin ja TVOn kesken on sovittu aikana, jolloin Suomessa oli vain kaksi ydinvoimayhtiötä. Eduskunta on aikanaan päättänyt, että kaikki Suomessa tuotetut ydinjätteet haudataan yhteen paikkaan. Nyt ollaan päättämässä siitä, kenellä Suomessa on oikeus hyötyä edullisesta ja toimitusvarmasta sähköstä.

Demokratia tarkoittaa sitä, että enemmistö päättää miten asiat hoidetaan. Suomessa tätä toteutetaan edustuksellisena kunnallis- ja eduskuntavaaleissa, joissa kansalaiset valitsevat parhaaksi arvioimansa päättäjän hoitamaan asioitaan. Pyhäjoen ja Simon kunnanvaltuustot ovat antaneet Fennovoimalle myönteiset lausunnot 2/3 enemmistöllä. Alkuvuodesta Pyhäjoella ja Simossa tehtyjen mielipidemittausten perusteella yli 60 prosenttia kuntien asukkaista tukee Fennovoiman hanketta. Asukkaiden enemmistö siis haluaa Fennovoiman kotiseudulleen, vaikkei siitä suurta elämää pidäkään.

Lisätietoja löydätte nettisivuiltamme osoitteesta http://www.fennovoima.fi.
Mukavaa kevättä toivottaen,
Juhani

Kaikki polttaminen saastuttaa. Polttaminen, eli kaukolämpö aiheuttaa valtavan määrän turhia kuolemia vuosittain:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/?scope=local&s=polttaminen&x=25&y=7

Rakennettakoon hyvin runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla. On siirryttävä laajamittaisesti kaukolämmöstä sähkölämmitykseen.

Kaukolämpö on erinomainen tapa lämmittää!
Lähes joka toinen suomalainen, 2,61 miljoonaa ihmistä, asuukin sen takia kaukolämpötalossa.

Kaukolämmön siirtohäviöt Suomessa ovat kohtuulliset, keskimäärin noin 9 %. Häviöt voisivat olla toki pienemmätkin. Siihen suuntaan ollaan menossa, sillä energialähteiden hintojen kohotessa, kaukolämpöjohtojen eristyspaksuuksia nostetaan.

Kaukolämmön pumppaamiseen kuluu sähköenergiaa noin 0,5 % toimitetun lämpöenergian määrästä, pidän tätä varsin kohtuullisena. Tätäkin voidaan toki tehostaa, viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan ainakin 20 %:n tehostamispotentiaali on olemassa.

Kaukolämpöputkien vaurioita toki tapahtuu silloin tällöin, mutta kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin vain kaksi tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on siten 99,98 prosenttia.

Turun putkirikko sai mediassa runsaasti huomiota. Se on totta, että rikkoutuneella putkella oli hetkellinen vaikutus koko Turun kaukolämpöjärjestelmään. Se sen sijaan jäi vähemmälle huomiolle, että valtaosa turkulaisista ei millään tavalla huomannut vauriota omassa lämmityksessään tai edes lämpimän käyttöveden saannissaan. Kaukolämpövesi näet saadaan varsin nopeasti kulkemaan vaihtoehtoista reittiä verkon silmukoinnin takia. Lisäksi rakennuksiin sitoutunut lämpöenergia toimii käytännön lämpöakkuna.

Viranomaisten puheet evakuoinneista laajassa mittakaavassa olivat täydellisiä ylilyöntejä. Toki voi olla, että jollakin verkon hännillä olevalla, mahdollisesti pientaloasiakkaalla talo kylmeni siihen malliin, että muualle siirtyminenkin kävi mielessä.

Järkevintä on lämmittää taajamissa kaukolämmöllä ja haja-asutusalueilla sähköllä.

Paljon lisätietoa kaukolämmöstä löytyy sivulta http://www.energia.fi/fi/kaukolampo

Olen lyhentänyt joitakin lainauksiasi. Kuten aiemmin Laurin kanssa ehdotimme, viitatessasi johonkin nettilähteeseen, voit aivan hyvin käyttää pelkkää linkkiä. Koko tekstiä ei tarvitse liittää tekstin jatkeeksi. Kiinnostuneet lukijat osaavat varmasti itse tarkistaa faktat klikkaamalla linkkiä.

Janne

Kaukolämmön siirtohäviöt ovat suuret.

Energiaa kuluu myös kakolämmön pumppaamiseen sekä kaukolämpöverkostossa, että kiinteistön omassa verkossa.

Puket rikkoutuvat helposti ja vahingot ovat laaja-alaisia. Esimerkiksi Turussa vastikään 150 000 ihmistä jäi vaille lämpöä ja yleensä samalla vaille lämmintä vetä, kun YKSI putki rikkoutui. Viranomaiset valmistautuivat jo evakuoimaan ihmisiä, etteivät palellu:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/31/kaukolampo-on-erittain-haavoittuvaa/

Kaukolämmön investointikustannuskin on suuri.

On järkevämpää lämmittää sähköllä ja tuottaa sähkö ydinvoimalla sekä vesivoimalla.

Se, että lämmintä vettä lasketaan vesistöön ei ol mikään todellinen haitta. Jos se jotakuta harmittaa, niin voisihan ydinvoimalan lähelle perustaa vaikka sampifarmin tuottamaan sammenlihaa ja kaviaaria.

=> Minusta on otettava huomioon, että kun laudelämmitetään Perämerta, muuta Pohjanlahtea ja Suomenlahtea, ei välttämättä luonto lämmöstä tuhoudu, vaan rikastuu. En usko, että moni pitää sulaa merivettä, sellaista kun se kesällä on, talvellakaan pahana asiana.

=> Olisi tietenkin järkevämpää käyttää tuokin lämpö kaukolämmöksi kuin lämmittää meriä. Ihmettelen, miksi ydinvoimloiden lähelle ei saada tehtaita, jotka tarvitsisivat prosessilämmön.

Tämä n. 2,5 vuotias osakeyhtiö yrittää niin kovasti esiintyä jonkinalisena auktoriteettina, vaikka eväät riittävät tuskin katu-uskottavuuden ylläpipoon.
- Tällä menolla yhtiö tekee karhunpalveluksen itselleen, ja hyvä niin. Amatöörimäisyyden, kokemattomuuden ja kiireen mukanaan tuoman hutiloinnin paistessa läpi “organisaation” ja julkiset esiintymiset, yleisötilaisuudet, ei kukaan uskalla ryhtyä tähän kelkkaan.

Muutenkaan yritykseesä ei ole omaa riittävän tasokasta, sellaisen kehittyneempää teollisen rakentamisen kokemusta, että selllaiseen vedoten saisi uskottavuutta, puhumattakaan auktoriteettiasemasta.
Laivoja hitsaamalla ei opita rakentamaan hallinnassa pysyvää “turvallista” ydinreaktoria.
- Elämme de facto, tekniikan ja innovaatioiden hyödyntämisen plagionnin kulttuurissa, kuten venäläiset.

Yrityksen sivstoja selatessa tulee mieleen Gazpromin kotisivut. Yrityksessä ei ole omaa ympäristövastuuosastoa, eikä omaa ympäristönsuojeluohjelmaa. Vain ympäristöjohtaja, hänkö vastaa kaikesta?
(17.11.2008. Olen ollut nyt kaksi viikkoa Fennovoiman ympäristöjohtajana. Pääsin heti mukaan käytännön työhön viimeistelemään ympäristövaikutusten arviointiselostusta)

- Ulkopuolisella konsultilla teetetty YVA on yrityksen mielestä: “Fennovoima on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lain vaatimalla tavalla.”
- Ehkä, mutta kaikki tieto on vain konsultilla.
- Konsultti on henkilö joka kysyy sinulta paljonko kellosi on ja vie sen mennessään.
_
Yrityksen kieli: Suomi
Rinnakkaistoiminimi Fennovoima Ltd
Fennovoima Ab, Aputoiminimi Fennovirta
Fennoenergia , 11.07.2007
Y-tunnus: 2125678-5
Voimassaolevat rekisteröinnit
Rekisteri Tila Alkupvm
Kaupparekisteri Rekisterissä 11.07.2007
Verohallinnon perustiedot Rekisterissä 08.08.2007
Ennakkoperintärekisteri Rekisterissä 22.08.2007
Arvonlisäverovelvollisuus Liiketoiminnasta alv-velvollinen 01.08.2007
Työnantajarekisteri Rekisterissä 23.08.2007
Ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolo:
Tapahtuma Pvm
Seuraava tarkistuspäivä 28.02.2010