Miten Ruotsin energiapolitiikan käy syyskuun valtiopäivävaaleissa?
Ruotsissa järjestään maan energiapoliittiseen linjaan paljon vaikuttavat valtiopäivävaalit sunnuntaina 19.9. Lopputulos voi merkitä Ruotsin vanhenevien ydinvoimalaitosten korvaamista aikaisempaa suuremmilla tai ydinvoimakapasiteetin asteittaista alasajoa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, sähkön hinta nousee ja päästöt kasvavat; ei vain Ruotsissa vaan koko Pohjolassa. Se ei lupaa hyvää suomalaisillekaan sähkönkäyttäjille.
Jos nykyinen Ruotsia johtava porvariallianssi häviää syyskuun vaaleissa ja uusi punavihreä hallitus tulee valtaan, Ruotsin energiapolitiikassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmenee Svenskt Näringslivin, Ruotsin EK:n, Pöyryllä teettämän ENERGIPOLITISKA VAL I ETT KALLT KLIMAT -raportin mukaan. Pöyry selvitti raportissa viime talven sähkömarkkinoita ja visioi kahta seuraavaa vuosikymmentä.
Mielipidemittausten mukaan on mahdollista, että sosialidemokraattien, vasemmistopuoleen ja vihreiden koalitio voittaa nyt hallituksessa olevan porvaripuolueiden allianssin.
Ruotsin punavihreät ovat ilmoittaneet muun muassa, että he aikovat kaataa valtiopäivien tänä kesänä hyväksymän lain, joka sallisi vanhenevien 10 ydinvoimalaitoksen korvaamisen uusilla. Laitosten lukumäärää ei lisättäisi, mutta uudet laitokset olisivat nykyisiä suurempia ja siten Ruotsin ydinvoimakapasiteetti kasvaisi. Samalla myös hiilidioksiditon sähköntuotanto kasvaisi merkittävästi.
Pöyryn raportissa on kaksi skenaariota vuoteen 2030, nykyisen porvarihallituksen energiapolitiikkaa noudattava Alliansscenariot ja vaalien jälkeen mahdollisesti valtaantulevan vasemmiston ja vihreiden ajamaa energialinjaa kuvaava Det rödgröna scenariot.
Allianssiskenaariossa sertifikaattijärjestelmää kehitetään niin, että uusiutuvan energian lisäys vuoteen 2020 on 25 TWh. Ydinvoimalaitosten uudistamista ja tehonnostoja jatketaan sekä valmistaudutaan siihen, että Ruotsin vanhin ydinvoimalaitos, Oskarshamn 1, suljetaan ennen vuotta 2030 ja korvataan uudella.
Punavihreässä skenaariossa tuetaan enemmän uusiutuvaa energiaa ja samanaikaisesti ajetaan ydinvoimaa alas niin, että vain kolme uusinta laitosta, Oskarshamn 3, Forsmark 3 ja Ringhals 4 toimivat. Punavihreässä skenaariossa vuonna 2030 vain 45 prosenttia Ruotsin nykyisestä ydinvoimakapasiteetista olisi jäljellä.
Pöyryn raportti päätyy skenaarioiden vertailuissa siihen, että punavihreä skenaario merkitsee sähkönkäyttäjille 19 prosenttia kalliimpaa sähköä kuin allianssiskenaario, ero on 4,6 miljardia kruunua. Punavihreässä skenaariossa myös sähkön hintaheilahtelut ovat allianssivaihtoehtoa selvästi suuremmat. Jos sähkön hinta nousee Ruotsissa, niin se vaikuttaa myös suomalaisiin.
Punavihreässä skenaariossa Pohjoismaiden hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa 3,9 miljoonaa tonnia suuremmat kuin allianssiskenaariossa.
Ruotsin sosialidemokraatit ovat tähän mennessä noudattaneet kovista puheistaan huolimatta aika pragmaattista energiapolitiikkaa. Vuoden 1980 kansanäänestyksen tulos diskuteerattiin asteittain historiaan. Vain Barsebäckin kaksi yksikköä suljettiin ja nekin siksi, että laitokset näkyivät Kööpenhaminaan.
Nyt sosialidemokraattien paluu hallitukseen edellyttää vasemmistopuoleen ja vihreiden ottamista mukaan, ja siitä sosialidemokraatit saavat maksaa kovaa hintaa. Elleivät sitten jatkossakin osoita kykyään diskuteerata kyllästymiseen asti ja edetä energiapolitiikassa edelleen pragmaattisesti kuten aikaisemmilla hallituskerroilla. Sunnuntai-iltana 19.9. moni suomalainenkin seuraa Ruotsin vaalilaskentaa jännittyneenä.
Kävi nyt Ruotsissa miten tahansa, jo mahdollisuus näihin takinkääntöihin muutaman vuoden välein todistaa, että työkalut pitkäjänteisten energiastrategioiden toteuttamiseksi puuttuvat tyystin. Talouteemme piintynyt kvartaaliajattelu ei energiainfrtastruktuuriin sovellu. Kvartaali on 25 vuotta, mikä sekin on lyhyehkö aika alalla, jossa investointien pitoaika voi olla 60 vuotta. Kaikki mahdollisuudet hiilettömään energiantuotantoon ovat olemassa, olleet jo kauan, mutta poliittinen tempoilu tekee määrätietoiset hankkeet mahdottomiksi. Nykyinen politiikka ei tule tätä energia- eikä ilmasto-ongelmaa koskaan ratkaisemaan, se tekee joku muu. Toivottavasti.
Kiitos Kaj kommentistasi.
Ruotsin energiapolitiikkaa on hämmennetty kansanäänestyksellä sekä hallitusten ja valtiopäivien päätöksillä sekä ajoittain vasemmisto- ja porvarihallitusten vaihdoilla. Kaikesta tästä huolimatta maan energialinjaus on ollut kohtuullisen pysyvä.
Kaikki Ruotsin ydinvoimaohjelmassa olleet 12 laitosta rakennettiin, vaikka kansanäänestyksen aikaan ydinvoimaohjelma oli vasta puolivälissä. Ruotsalaislaitosten vuodeksi 2010 suunniteltu sulkemisaikakin painettiin villaisella, koska hallituksille selvisi, ettei Ruotsi kykene korvaamaan ydinvoimaa uusiutuvilla energioilla. Kolme vuotta sitten ruotsalaiset aloittivat mittavat ydinvoimalaitosten tehojennostot.
Käy Ruotsin syyskuisissa valtiopäivävaaleissa miten vaan, niin veikkaan, että ruotsalaiset jatkavat energiadiskuteeraamista eikä ydinvoimalaitosten ennenaikaisesta sulkemisesta tule mitään.
Sitä paitsi ruotsalaisvihreät jossain vaiheessa joutuvat tunnustamaan realiteetit. Hiilidioksidipäästöjen mittaviin vähennyksiin ei päästä ilman ydinvoimaa. Ovathan vihreät edelleen hallituksessa meilläkin, vaikka se teki esityksen kahdesta uudesta periaatepäätöksestä ja eduskunta vielä ylivoimaisella enemmistöllä vahvisti periaateluvat.