Maailman parasta ydinvoimaa Suomessa
Suomen neljä ydinvoimalaitosta toimivat hyvin, tämä tiedetään yleisesti. Tosiasiassa laitokset toimivat niin hyvin, että meillä Suomessa on käytössä maailman parasta ydinvoimaa. Näin on, siitä on mustaa valkoisella.
Kansainvälisissä vertailuissa on aina käytettävä luotettavaa ja vertailukelpoista faktaa. Ydinvoimatilastojen osalta kovinta ja puolueettominta vertailukelpoista faktaa saa Wienissä päämajaansa pitävän kansainvälisen ydinenergiajärjestön (International Atomic Energy Agency, IAEA) nettisivuilta. Tarkemmin sanottuna IAEA:n Power Reactor Information System (PRIS) –tietokannasta.
IAEA julkaisee PRIS-tietokannassaan ajantasaista tietoa maailman ydinvoimalaitoksista. Tilastollisten määrätietojen lisäksi IAEA esittää ydinvoimalaitosten laadullisesta toiminnasta kolme mittaria: Energy Availability Factor, Unit Capability Factor ja Unplanned Capability Loss Factor. Suomeksi niitä voidaan kutsua kankealla insinöörikielellä energiakäytettävyydeksi, energiakäyttökertoimeksi ja energiaepäkäytettävyydeksi. IAEA kertoo ydinvoimalaitoksista sekä koko elinikäiset tiedot että viimeisten kolmen vuoden tiedot.
Siirrytään sitten IAEA:n PRIS-tietokantaan sivulle.
Ensimmäiseksi IAEA kertoo määrällisiä tietoja ydinvoimasta.
Juuri nyt toiminnassa on 442 laitosyksikköä – tai tarkemmin sanottuna reaktoria – yhteisteholtaan 374,9 GW(e). Laitosten gigawatteina ilmaistu sähköteho on meille tutumpina megawatteina 374 914. Ydinvoima kattaa noin 15 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Reaktoreista on 104 Yhdysvalloissa, 58 Ranskassa, 54 Japanissa, 32 Venäjällä, 21 Etelä-Koreassa ja 20 Intiassa.
Rakenteilla on 65 reaktoria kautta maailman. Viisi laitosta on pitkäaikaisessa seisokissa. 65 reaktoria on rakenteilla, yksi niistä Eurajoen Olkiluodossa. Rakennettavien listalle laitos pääsee, kun sen pohjabetoni – First Concrete – valetaan. Eriasteisessa valmistelussa on rakennettavien laitosten lisäksi kymmenittäin reaktoreja eri puolilla maailmaa. Tätä lukemaa ei kuitenkaan saa PRIS-tietokannasta.
Ydinvoimalaitosten IAEA:n lukumäärägrafiikassa Suomi on neljällä laitoksellaan jaetulla 17. sijalla. Oikeasti Suomi on jaetulla 18.sijalla, sillä Taiwanissa on toiminnassa kuusi laitosta. Kiinan kansantasavalta pitää Taiwania omana maakuntanaan. Siksi IAEA laittaa grafiikassaan Taiwanin laitokset vain alaviitteenä ”Note: In the World Total there are also 6 reactors in operation in Taiwan, China.” Se on sitä kansanvälistä politiikkaa, jota kansainvälisen organisaation on noudatettava. Suomesta katsottuna Taiwan on itsenäinen valtio.
IAEA kertoo myös monia muita määrällisiä tietoja ydinvoimasta.
PRIS-tietokannan laadullisista mittareista on ensimmäisenä ”Lifetime Energy Availability Factor”, se kertoo prosenttilukuna maakohtaisesti ydinvoimalaitosten energiakäytettävyyden laitosten koko tuotantohistorian aikana. Mitä korkeampi prosenttiluku, sitä parempi on maan laitosten käyttökerroin.
Jo blogin otsikko viittaa, että Suomella on tässä maailman paras prosenttiluku. Meidän neljä laitostamme yltävät uusimmassa PRIS-tilastossa 91,1 prosenttiin. Kakkosena on Romania (2 laitosta) 88,9 prosenttia ja kolmantena Sveitsi 86,7 prosenttia (5 laitosta). Koko maailman keskiarvo on 77,1 prosenttia.
Toisena PRIS:n laatumittarina on ”Lifetime Unit Capability Factor”, joka kuvaa maan ydinvoimalaitosten elinikäistä energiakäyttökerrointa, kuinka suuren osa ajasta laitokset ovat olleet tuotannossa. Tässäkin suomalaislaitosten keskiarvo (91,6 %) on maailman korkein. Sveitsi on toisena (87,6 %) ja Etelä-Korea kolmantena (87,4 %, 20 laitosta). ). Koko maailman keskiarvo on 78,2 prosenttia.
Kolmantena PRIS-laatumittarina on ”Lifetime Unplanned Capability Loss Factor”, joka kuvaa energiaepäkäytettävyyttä, miten suuren osan elinajastaan ydinvoimalaitokset ovat olleet suunnittelematta pois tuotannosta. Nyt mitä pienempi luku, sitä parempi tulos.
Tässä tilastossa Etelä-Korean 20 laitosta ovat 1,2 prosentillaan lievästi parempia kuin Suomen laitosten 1,7 prosenttia. Lisäksi välissä on vielä Bulgaria 1,5 prosenttia sekä Slovakia ja Sveitsi 1,6 prosenttia. ). Koko maailman keskiarvo on 6,4 prosenttia.
Samat kolme mittaria julkaistaan myös kolmen viimeisen (2007–2009) vuoden osalta vuosittaisina tietoina ja näiden kolmen vuoden keskiarvona. Suomen laitosten Energy Availability Factor ja Unit Capability Factor ovat olleet kolmena viime vuonna maailman parhaat. Unplanned Capability Loss Factor –mittarissa Suomi on lähellä parhaimpia maita.
Näin IAEA:n tilastot antavat äänin 2-1 maailman parhaan arvosanan Suomen ydinvoimalaitoksille.
MOT
PS Miksi suomalaisydinvoimalaitokset toimivat hyvin? Samanlaisia laitoksia on muuallakin. Tähän voi laittaa hieman kansallista itsekehua: olemme tunnollisia, luotettavia, rehellisiä, osaavia. Teemme mitä lupaamme. Kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa Suomen koulujärjestelmä on todettu maailman parhaaksi. Täytyyhän PISAn tulosten näkyä jossakin.
Varmasti näilläkin asioilla on merkitystä, mutta myös monella muulla. Esimerkiksi Suomessa harjoitetulla energiapolitiikalla, joka on sallinut ydinvoiman rakentamisen ja laajentamisen, Suomen suurella energian- ja sähköntuontiriippuvuudella, teollisuuden sähkövaltaisuudella, asiantuntevalla viranomaistoiminnalla, jne. Mutta se on sitten toisen jutun aihe. Nautiskellaan nyt Suomen hyvästä menestymisestä ydinvoimassa.
Hyvä Suomi!
Vielä parempi kun seuraava hallitus antaa luvat kahdelle uudelle hankkeelle – Fortumin Loviisan korvausinvestointi, sekä täysin uudelle toimijalle rakentamaan uusi voimala jonnekin Vaasan seudulle.
Se on se tämä PISA -taso ollut korkea jo aikaisemmin. Ei Suomessa tornit kallistele.
Ja jos joku vastavalmistunut insinöörinjolppi hurahtaa luulemaan itsestään vähän
liikaa, niin kyllä kokenet asentajat/mekanikot palauttaa kevyesti maapinnalle.
Asiallinen kirjoitus.
“Lisäksi välissä on vielä …”
Selittelyn makua. Eikö voinut suoraan sanoa, että Suomi on viides tuloksella 1,7 prosenttia.
Luotettavuus kasataan perusasioista – jos voimalan yleisövessan hanat tiputtelee, todennäköisesti tiputtelee reaktorissakin.
Aivan oikein näin on.
Olivathan Japaninkin ydinvoimalaitokset maailman turvallisimpia niinkauan kuin tämä mitä nyt on sylissä tapahtui.
Loviisan ydinvoimalitokset ovat rakennettu vuosina 1977 ja 1980.
Ovatko ne ydinvoimalaitosten syöttöputket siellä tehty ikuisesti ruostumattomana pysyvistä aineista ja ne ovat tietysti niin kauan turvallisia kun ensikerran pomahtaa.
Jos saastepilvet menevät meidän vahingoksemme Pietariin ja se joudutaan evakuoimaan joutuu Suomi Pekkarisen mukaan korvaamaan naapurimaalle aiheutetut vahingot.
En vaan saa mitenkään mahtumaan päähäni miksi pitää vielä saksalaisten pankkien rahalla ja 2,5%korolla rakentaa suomeen lisää ydinvoimaa kuten Olkiluoto III on.
Ja vielä sellaisen yhtiön osaamistaidolla joka ei ole koskaan ennen ydinvoimaloita rakentanut.Ja vielä sellaista uuden tyyppistä ydinvoimalaa jota ei missään päin muualla mailmalla ole.
Olkiluoto III tulee olemaan Suomen suurin susi ja saksalaiset pankit saavat velkarahoilleen korkoa maailman tappiin.Tätä rahojen ulkomaille syöttämistä myöskin ydinvoimaa kannattavat politiikkomme kannattavat.
Uskokoon ken haluua teollisuuden mantraa siitä että Suomen ydinvoimalat ovat maailman turvallisimmat.
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. samaa koskee erilaisten tutkimusten tekijöitä.
Kummastuttaa tuo PISA-korrelointi, jos kerran Bulgarian ja Romanian ydinvoimalat ovat melkein yhtä hyviä. Tällaisen kirjoituksen perusteella voisin melkein uskoa, että puheenjohtaja Mao uiskenteli päivittäin 60 kilometriä pitääkseen peruskuntoa yllä jne…
Eikös Tshernobyl ja Japanin ydinvoimalat olleet myöskin millisekuntia ennen karastroofeja maailman huippua.
Minkään tekniikan turvallisuutta ei pidä mitata mennneisyyden menestyksellä vaan tulevaisuuden vaaroilla.
Ei pörssikurssien kehityksessäkään aikaisempi osakkeiden jatkuva yhtenäinen arvonkasvu ole takeena siitä etteikö osakkeiden arvon romahdus voisi tapahtua jo seuraavalla sekunnilla kun joku nappaa uudet luvut tietokoneellaan jossain maailman pörssikeskuksista.
Minkään tekniikan turvallisuutta ei pidä mitata mennneisyyden menestyksellä vaan tulevaisuuden vaaroilla.
Ei pörssikurssien kehityksessäkään aikaisempi osakkeiden jatkuva yhtenäinen arvonkasvu ole takeena siitä etteikö osakkeiden arvon romahdus voisi tapahtua jo seuraavalla sekunnilla kun joku nappaa uudet luvut tietokoneellaan jossain maailman pörssikeskuksista.
Aurinkopaneelin nimen pitäisi muuttaa valopaneeliksi.
Olin äskettäin Etelä-Saksassa Baierissa Wit z`Moosham (www wirth-z-moosham.de)
nimisessä pienessä Hotellissa Haag- Mosham nimisellä paikkakunnalla yövieraana ja juttelin hotellin
nuoren johtajan kanssa aurinkopaneeleista joita hänen rakennustensa katoilla oli lähes joka paikassa.
Hän korjasi minua heti ja sanoi paneelien olevan valopaneeleja.
Hän oli hyvin tyytyväinen siihen, että Saksa siirtyy pois ydinvoiman käytöstä.
Hän oli ostanut aurinkopaneeleja 200 000 €uron edestä ja tuotti niillä sähköä 80 000kWh vuodessa.
Saman määrän hän osti sähköä verkosta.
Valoenergialla tuotetusta sähköstä hän sai 43 centtiä /kwh = vuodessa 34 400€uroa.
ja verkosta ostamastaan sähköstä hän maksoi 22 centtiä/kwh = vuodessa 17 600€uroa
Voittoa tästä sähkönmyynnistä tuli 26 800€ vuodessa.
“10 vuodessa on paneelien hinta kuoletettu ja sitten kaikki on puhdasta voittoa seuraavat kymmenen vuotta”.
Valopaneelien tuottama sähkö meni yhden mittarin kautta suoraan verkkoon ja taloon ostettu sähkö
tuli toisen mittarin kautta taloon niinkuin tähänkin asti.
Verkkoon myydystä sähköstä paikallinen sähköyhtiö tilitti maksun joka neljäs kuukausi eli kolme kertaa vuodessa.
Mutta kuinkas talvella kun tulee lunta tällä seudulla samalla tavalla kuin Suomessakin?
“Noitten valopaneelien päältä lumi tulee itsestään alas ja sähkön tuottoon ei tarvita auringonpaistetta.
Riittää kun on valoa. Nimitys aurinkopaneeli on näitten sähköä tuottavien paneelien osalta väärä.
Niitten oikea nimi pitäisi olla valopaneeli.
Itse asiassa saamme talvikuukausina enemmän sähköä paneeleista kuin kesällä sillä paneelien tuottokyky on kylmällä
säällä parempi kuin lämpimillä paneeleilla”.
Kylässä missä tämä pieni hotelli on ei yksikään talo maksa sähköstään mitään vaan saa itse asiassa energiansa ilmaiseksi ja hiilijalanjälki on nolla.
Jokaisen talon katolla oli noita paneeleita.
Saksassa tuo omakotitalojenkin saama syötötariffihinta on 43 centtiä kWh ja sitä saa kahdenkymmenen vuoden ajan.
Lopuksi hotellin omistaja totesi:
“Kyllä te Suomessakin saatte saman määrän sähköä näillä valopaneeleilla vuodessa kuin täällä
keskieroopassa koska teillä on niin pitkään sitä valoista aikaa kesällä.
Miksette myy sitä valoisten kesäöitten valoa tänne keskierooppaan sähkönä.
Miksi oikeastaan teette Suomeen saksalaisten pankkien rahoittamana ydinvoimaa?” hän lopuksi ihmetteli.
Erkki Henrikki Rintala
Oliko Japanin ydinvoimalat vielä mikrosekunti ennen tuota kohtalokasta onnettomuutta samassa sarjassa kuin suomalaisten turvallisiksi määritellyt ydinvoimalat?
Olivat ne turvallisia kaikki kriteeriot mukaanluettuina.
Tshernobylikin oli samaa sarjaa kuin Loviisan venäläisrakenteiset ydinvoimalat. Se varmuus loppuu sitten yhdessä mikrosekunnissa.
Ovat maailman huippua menneisyyden ahneuden varjossa mutta jos otetaan mukaan tulevaisuuden vaarat niin ne pitäisi jo sulkea niinkuin Euroopan mahtavin teollisuusvaltio Saksakin tekee.
Japanin onnettomuuden kustannuksiksi arvellaan nyt 500 miljardia €uroa kun inhimillisiä menetyksiä ei oteta huomioon.
Paljostako on suomalaiset ydinvoimalat vakuutettuja onnettomuuksien varalle?
Vakuutusyhtiöiden ehdoissa lukee ettei korvauksia makseta vastuuvakuutuksissa ydinvahinkojen kohdatessa eikä myöskään radioaktiivisen säteilyn perimälle aiheutetuista sairauksista.
En voi ymmärtää miksi suomalaiset poliitikot ajavat Suomeen lisää ydinvoimaa kuin käärmettä pulloon. Saavatko he siitä lisäliksaa tai Lapin honkamökkejä?