Tiedot

  • 12.01.2010
  • 19:20
  • Nina Koivula
51

Kylmää ja lämmintä

Tam 12

Kengän alla narskuu, ei litise. Miten ihanaa onkaan ihan tavallisen työpäivän jälkeen lähteä koko perheen voimin ulkokentälle luistelemaan ja palata posket punaisena kotiin lämpimälle kaakaolle! Luistinten terät ovat tosin yhtä ruosteessa kuin taitoni, mutta viis tyylipisteistä.

Pimeiden ja mustien talvien jälkeen hohtavat hanget ovat tervetulleita. Liikenneongelmista huolimatta suhteellisen harvan kuulee moittivan säätä. Suomalaiset odottavat juna- ja lentoliikenteen varautuvan lumentuloon ja pakkasiin muuten kuin perumalla vuoroja. Ei kai Suomessa talvea voi pitää poikkeuksellisena olosuhteena? Taidamme tuntea peräti ylpeyttä kylmyyteen liittyvästä osaamisestamme. Olemme arktinen laji.

Kunnon talvesta voi nauttia, kun ei tarvitse olla huolissaan omasta ja läheisten selviytymisestä. On tärkeää, että lämmitys pelaa. Rajoitukset ruuanlaitossa, valaistuksessa tai vaikka meille niin rakkaassa saunomisessa tuntuisivat ikäviltä.

Fingridin nettisivuilta selviää, että tammikuussa nämä mukavuudet ovat olleet tuontisähkön varassa. Sen saaminen ei kuitenkaan välttämättä aina ole taattua. Teollisuus on puolestaan joutunut sähkön hinnannousun vuoksi leikkaamaan tuotantoaan. Ajoittain on jouduttu ottamaan käyttöön hiiltä ja öljyä polttoaineena käyttävää tehoreserviä.

Minä toivon, että lunta, jäätä ja sähköä riittää myös tulevina talvina kaikille suomalaisille. Lisää päästötöntä, kotimaista sähköä tarvitaan ehdottomasti, ja siksi puurran ne tavalliset työpäiväni uuden ydinvoimalaitoshankkeen parissa Fennovoimassa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sähkön säästäminen on järkevää silloin kun se on mahdollista, mutta sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan − myös erikoisolosuhteessa nimeltä talvi.

Nina Koivula Nina Koivula Henkilöstöjohtaja Fennovoima Oy

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksia

tilaa kommentit RSS-syötteenä

Tähän kirjoitukseen on 51 kommenttia

  1.  Jari Ihonen kirjoitti:

    “Mikähän olisi esimerkiksi kolmen uuden ydinvoimalan vaikutus sähkön hintaan ja uusia käyttökohteita epätoivoisesti etsivään markkinointiin? ”

    Riippuu siirtokapasiteetin kehityksestä ja osin siitä mihin Ruotsin tuulivoima ( noin 10-12 GW vuonna 2020) tulee sijoittumaan. Miten Ruotsin tuleva jako hinta-alueisiin tulee vaikuttamaan tähän on avoin asia, samoin Baltian kehitys.

    Kolmas voimala tulisi jo todennäköisesti pudottamaan rajusti Suomen aluehintaa.

    Juhani muuten. Millaisen kuvan mielestäsi saa henkilöstä joka jatkuvasti toistaa samoja asioita ja vielä huutaa ne?

Ole hyvä ja kommentoi

*

* nämä ovat pakollisia kenttiä