Kuinka rakastuin Miss Atomiin 24
Olen ydinvoimanoviisi. Aloitin työni energiaviestinnän parissa viime kesänä ja vaikka olinkin ollut kiinnostunut energiapolitiikasta, en voi sanoa, että tietoni olisivat olleet (eivätkä edelleenkään ole) maallikkoa kummoisemmat. Lähikontaktia ydinvoimaan olin hakenut Simpsoneista: Mister Burns oli se paha kapitalistiriistäjä, jonka rahaa tahkoavassa laitoksessa töitä teki Homer Simpson, veltto, mutta sympaattinen perheenisä. Riskien arviointi ja turvallisuuskulttuuri eivät kuuluneet Homerin sanavarastoon.
Tässä kuukausien kuluessa olen tutustunut moneen ydinvoimaosaajaan ja vieraillut ihan oikeassa ydinvoimalassakin. Olen myös vakuuttunut siitä, että ydinvoimaa tarvitaan. Mutta koko tämän ajan mieltäni on kaihertanut ajallemme tyypillinen kysymys: miten tehdä ydinvoimasta seksikästä?
Sitähän se ei ainakaan suuren yleisön silmissä vielä ole. Ehkä se johtuu siitä, että ydinvoimassa ei todellisuudessa ole sitä viehättävää vaaran elementtiä, joka saa sukat tutisemaan. Voimaloissa tehtävä työ on huolellista ja tarkkaa. Turvaseksi ei kiinnosta. Ydinvoimakriittiset puheenvuorot rakentavat perustansa uskomuksien, väärinkäsitysten ja pelkojen varaan. Niihin on helppo tarttua ja niistä on helppo innostua.
Selaillessani aikani kuluksi vanhoja amerikkalaisia ydinvoimamainoksia huomasin, että 1950-luvulta 1990-luvulle alan mainonnassa ei ole tapahtunut suuria mullistuksia. Yhdysvaltain Nuclear Energy Instituten mainosvideo ei sekään loksauta leukoja. Virkistävä poikkeus on Belgian Nuclear Forumin vuodentakainen video, joka kehottaa ajattelemaan itse:
Mutta vasta itänaapurimme avasi silmäni. Venäjällä vuosittain järjestettävä Miss Atomi -kilpailu yhdistää kauniit naiset ja ydinfysiikan. Sivuista en ymmärrä sanaakaan, mutta kauneus ei kysy kieltä eikä kulttuuria. Venäjän valtion omistaman Atomenergopromin ideoiman missikisan julkilausuttuna tavoitteena on saada alalle lisää naisia. Uskallan väittää, että kampanja vetoaa myös nuoriin miehiin.
Luonnollisesti kilpailu on herättänyt maailmalla närää; onhan se valistuneitten länsimaalaisten mielestä seksistinen ja naisia halventava. Suomessa missit on parasta jättää vastaisuudessakin Makusen hellään huomaan. (Miss Suomi Viivi Pumpanen, toivotan Sinulle onnea, menestystä ja lukuisia juontokeikkoja!) Mutta venäläinen kulttuuri on erilainen kulttuuri. Ja yhdessä asiassa kampanja on ainakin onnistunut: se on osoittanut, että ydinvoimaloissa työskentelee robottien lisäksi tavallisia ihmisiä.
Meille ei liene yllätys, että naispuoliset ydinfyysikot meikkaavat ja käyttävät rintaliivejä (korjatkaa, jos olen väärässä). Ihmiset eivät kuitenkaan ole se ensimmäinen asia, joka ydinvoimasta tulee mieleen.
Viime vuoden Miss Atomiksi valittiin muuten Ekaterina Bulgakov. Suhteemme on puhtaasti platoninen.
juu – ja selvästikin miss atomi säteilevyydessään rakastui sinuun – ja tuli ihan liki
Uskotaan – platoninen juu, jos tuo tummatukka on siskosi tai tyttäresi.
”Platoniset” suhteet suomalaisessa ydinvoimalassa eivät ole yhtä julkisia. Syystä tai syyttä.
Eli kuinka lakkasin huolehtimasta ja opin rakastamaan, öö, reaktoria? Aika pahaenteinen viittaus otsikossa…
Kuten Amanda hienosti huomasi, otsikko viittaa tietysti Kubrickin hienoon elokuvaan Tohtori Outolempi. Peter Sellarsin tähdittämällä leffalla ei onneksi ole mitään tekemistä modernin ydinvoiman kanssa.
Yritin tässä samalla miettiä elokuvia, joissa olisi käsitelty ydinvoimaa, mutta en kyllä keksi sellaisia, joissa teemana olisi ollut varsinaisesti ydinvoima. Yhdessä aikaisemmassa blogipostauksessa (http://bit.ly/2Malcv) kommentoija jl nosti esiin elokuvat ”Kiina ilmiö” (1979) ja ”Atomic Twister” (2002). Kai näitä enemmänkin on?
Amanda hei !
Täydelllistä rakkauden kohdetta ei taida ollakaan. Kolmas (ehkä nejäs – viides LOL!) – ehkä kohtalokkain naissuhteeni alkoi ydinvoimalassa. Hänen exänsä oli esimieheni. No siinä mentiin 16 vuotta. Mikä onkin voimaloiden SE – ainakin tuulimyllyihin verrattuna.
Lasten parhaaksi – vastuullisesti eli lajityypillisesti.
Liittoon pitää sitoutua – lasten jättäminen juopottelevan ja väkivaltaisen ihmisen hoitoon ilman valvontaa on kuin kippari ja lentoemot hyppäisivät koneesta laskuvarjoillaan jättäen matkustajien turvaksi avonaisen viinakaapin.
Suomen ensimmäisen uraanikaivoksen kuulamyllyä huoltaessani tutustuin aivan ihanaan Ainoon Seinäjoelta. Sain 3 pv vapaata kihlajaisiani varten mutta moottoripyöräni – BSA Goldstar 500 cc – vlta Å pimahti jossain Pälkäneellä . . . no siitä alkoi toinen tarina.
Siitä suoriuduin hiilenpolttohommiin ja muihinkin – sori – epäpyhiin suhteisiin. Klamydiaa kummempaa vaivaa en saanut – pidempään alalla olleet kuolivat keuhkosyöpään. Kuten idolini konemestari Jonne.
Ollos huoleti – kun Loviisan voimalatyöntekijät suorittaa muodikkaan ulosmarssin olen käytettävissä – Villen – Pentin ja Arskan kanssa voimme ainakin estää katastrofin.
Kaiki kurkottaa rakkauden perään – ikuisesti. (Leonard Gohen)
Korjaan – po. Kaikki kurkottaa rakkauden perään – ikuisesti. (Leonard Cohen)
Miten pienellä voi pilata suurimman totuuden.
Ydinmisseistä kun puhutaan, on syytä muistaa klassinen http://www.kiddofspeed.com/
Omaha Beachin verilöyly – elokuvaa katsoessa eilen tuli mieleen kysymys; miksei Hitlerin kotkanpesään pudotettu atomipommia.
Atlantin takana kymmenettuhannet äidit, vaimot, siskot ja muut rakkaat olisivat päässeet pienemmillä uhrauksilla.
Monilta on päässyt unohtumaan miksi Suomeen ei rakennettu grafiittireaktoreita.
Kiitos! Oli todella virkistävä avaus. Sillä välin kun jatkat opintojasi ydinfysiikan parissa, toivoisin jotain yhtä kevyttä jatkoa, esimerkiksi matkakertomusta Tšernobylistä. Sinne pääsee helposti, koska 2004 oranssivallankumouksen jälkeen ei olla vaadittu edes viisumeita.
Tiedottajahan tarvitsee työssään ennen kaikkea tietoa, ei vain sen kantamisen kykyä. Tietäminen on helpompaa, kun on kokemusta ja perusteet hallussa.
Jouko A. Koskinen:”Monilta on päässyt unohtumaan miksi Suomeen ei rakennettu grafiittireaktoreita.”
Johtuisiko tämä siitä, että Suomessa ei liitytty 1966-1968 Ruotsin kuningaskunnan ydinaseohjelmaan?
Tapio O. Neva kirjoitti:
” Suomessa ei liitytty 1966-1968 Ruotsin kuningaskunnan ydinaseohjelmaan?”
Tapsa poikaseni – tuo asia ratkaistiin paljon aikaisemmin Omaha Beachilla kun 500 inhoamaasi jenkkiä kiipesi vuorenrinnettä natsien selustaan mahdollistaen sillanpääaseman. ”Ike” menetti ”vain” 20 000 miestä. Nuo miehet pelasivat Euroopan. Se olisi voitu myös pommittaa maan tasalle.
”Ei Amerikka ole lähettänyt tänne miljoonaa miestä katselemaan Pariisin raunioita.”
Kilpajuoksu Berliiniin sitoi Stalinin voimia eikä Loviisaan rakennettukaan Tshernotyypin reaktoria Neuvostoarmeijan sähkön- ja plutoniumintarpeeseen. Se olisi kyllä toiminut suomalaisten hoidossa. Mutta ei Stalinin lähettämien politrukkien ohjauksessa.
Tuo kommentti nyt ei paljoa kertonut muusta kuin Jouko A. Koskisen hyvästä itsetunnosta. Grafiittihidasteiset reaktorit tehtiin lähinnä ydinaseohjelmia varten.
Tapsan minäkuvaa voisi pieni historiankertaus kirkastaa hiukan. Mutta onko se minun velvollisuuteni ?
Toki se tekisi hänestä kiinnostavamman . . .
Jouko A. Koskinen – kaikella kunnioituksella – alkaa muistuttaa Uuden Suomen pylväspyhimys Pekka Siikalaa kaikessa opettavaisuudessaan ja bysanttilaisessa arvoituksellisuudessaan.
Noniin, nyt mennään taas henkilökohtaisuuksiin. Värikkäät ilmaisut ovat toki sallittuja, mutta henkilöön kohdistuvat loukkaukset eivät. Jäitä hattuun siis.
Oikeassa olet Janne, mutta täällä lienee tarkoitus keskustella ydinvoimasta. Tuo Normandian maihinnousu ja se, ettei Suomessa ole grafiittihidasteista voimalaa meni niin kauaksi aiheesta, että se on kuin Raimo Myöhäsen jääkaapin lamppu: arvatkaa, mistä tietää, palaako se, Arvuuttelu luukui 1950-luvulle siihen aikaan, kun keskikoulussa siteerattiin latinaa klassisen sivistyksen osoittamiseksi ja kun kodeissa luettiin Antero Vipusta ja arvoituksia.
Olisin kuitenkin kiinnostunut lukemaan Jouko A. Koskisen näkemyksen grafiittihdiasteisesta voimalatekniikasta, koska se liittyy Ingalina-2;.een ja Leningrad 1-4:ään eli Sosnovyj boriin, joka liittyy Suomen asioihin.
Liian yksinkertaista – Tapio !
Monet onnekkaat sattumukset itsenäisyytemme saavuttamisen ja säilyttämisen lyhyessä historiassa ovat johtaneet siihen että mainitsemasi ydinvoimalat työntävät sähköä Suomen suuntaan. 1490 MW klo 16.55:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Eivätkä sijaitse Pohjanlahden itäpuolella tuottaen lisää pommimatskua entiselle suurvallalle. Alkuperäinen reaktorisopimus Rosatomin kanssa velvoitti suomalaiset toimittamaan jätteet takaisin kuten Liettuassa Mikä tässä on vaikeaa ja OTtä?
Suomessa on vieläkin porukkaa joka laulaa Leonard Cohenia: ”Tulkoon takaisin Stalin Suuri – St Paulin katetraali ja Berliinin muuri” aivan tosissaan – vaikka hyvin ristiriitaisesti muuhun toimintaansa nähden.
Mutta kiitokset olen ansainnut, onhan nuo tapahtumat minun vallassani olleet hyvin, hyvin pieneltä osin.
”Eivätkä sijaitse Pohjanlahden itäpuolella tuottaen lisää pommimatskua entiselle suurvallalle.”
In my humble opinion, Leningrad-1, Leningrad.2, Leningrad-3 ja Leningrad-4 sijaisetvat Olkiluoto-1:n, Olkiluoto.2:n, Otaniemen, Loviisa-1:n ja Loviisa-2:n itäpuolella pituuspiirein tarkasteltuna. Kannattanee tarkisaa Google Earthista.
”Alkuperäinen reaktorisopimus Rosatomin kanssa velvoitti suomalaiset toimittamaan jätteet takaisin kuten Liettuassa Mikä tässä on vaikeaa ja OTtä?”
* Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta oli Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton jäsenvaltio elokuusta 1940. En ymmärrä, miksi Ingalina-1:n ja Ingalina-2:n ydinjäte olisi pitänyt viedä ulkomaille. Suomen osalta ydinsopimus oli luonnollinen, koska ilmeisesti uraanikin tuli Neuvostoliitosta ja Suomi sitoutui ydinsulkusopimukseen.
”Mikä tässä on vaikeaa ja OTtå?”
* No esimerkiksi Normandian maihinnousun eri lohkot, Leonard Cohen ja OT eli Occupational Therapy.
Tyypillistä hämäystä Nevalaiselta. Tiedämme kyllä että Siperia sijaitsee Pohjanlahden länsipuolella.
Joidenkin on vain vaikea sisäistää sitä että suomalaisilla oli onneksemme mahdollisuus kieltäytyä Tshernotyypin voimaloista. Eräillä muilla kansoilla sitä mahdollisuutta ei ollut.
” Tiedämme kyllä että Siperia sijaitsee Pohjanlahden länsipuolella.”
Mistä me sen tiedämme? Me ylläpidämme grafiittihidasteisia reaktoreita yllä vastuullisesti ostamalla suuremmalla kuin 1400 MW sähköteholla sähköä Sosnovyj Borista. Liettuan Ingalina-2:n sulkeminen oli turhaa ja tarpeentonta sekä johti Liettuan suurempaan riippuvaisuuteen markkinoiste eli Venäjän federaatiosta.
Saksan vihreiden politiikka on kestämätöntä ja pienten kansojen edun vastaista. Samalla linjalla ovat keskituloisia postmodernisteja tavoittelevat sosialidemokraatit.
30. joulukuuta 2009
Sähkön siirtosopimukset Venäjältä Suomeen vuodelle 2010
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on tehnyt sopimukset kolmen sähköntuojan kanssa sähkönsiirrosta Venäjältä Suomeen vuodelle 2010. Yhteyksien kaupallinen kapasiteetti on yhteensä 1300 megawattia (MW).
Fingrid Oyj:n Venäjän yhteyksillä sähköä tuovat jatkossa seuraavat yhtiöt:
Teho MW
Fortum Power and Heat Oy (Suomi) 400
RAO Nordic Oy (Suomi) 650
Scaent AB (Ruotsi) 250
Yhteensä 1300
Venäjän kantaverkkoyhtiön, Federal Grid Company (JSC ”FGC UES”) antaman selvityksen mukaisesti venäläinen sähkönmyyjä INTER RAO UES on sopinut sähköntoimituksesta Venäjältä Suomeen edellä mainittujen yhtiöiden kanssa. Fingridin siirtosopimukset sähköntuojien kanssa on tehty vuoden 2010 loppuun.
Kehitystyö Venäjän tuonnin siirtoehtojen muuttamisesta sähkömarkkinoita tehokkaammin palveleviksi on jatkunut aktiivisesti venäläisten osapuolten kanssa. Markkinaehtoisuuden edistämistä on viivästyttänyt eurooppalaisen ja venäläisen markkinarakenteen eroavaisuudet sekä toimijoiden erilaiset roolit. Uusien markkinaehtoisten tuontiperiaatteiden käyttöönotto edellyttää vielä muutoksia Venäjän sähkömarkkinasääntöihin ja sähkönmyyjän sähköntoimitussopimuksiin.
Venäjän yhteyksien siirtopalvelun englanninkielinen kuvaus voimassa olevine siirtotariffeineen on esitetty Fingridin internet-sivuilla.
Lisätietoja:
Asiakaspäällikkö Jarno Sederlund, 030 395 4251 tai 040 519 5071
Eipä ole hinnan kiroissa – optioille katetta.
Capacity fee 500 €/MW, month
Use of grid fee, input 0.30 €/MWh
Market border fee 1.10 €/MWh
ITC/Perimeter fee 0,7 €/MWh
-
Meille ei lienee yllätys, että miespuoliset tiedottajat käyttävät tyrähousuja.
[...] aiemmassa blogikirjoituksessani Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton maissa järjestettävästä Miss Atomi -kauneuskilpailusta. [...]