Tiedot

22.10.2009
08:03
Anna-Maria Länsimies

Asiasanat

Loviisa

Kategoria: Jokapäiväistä

0

Kirjamaa Loviisan ydinvoimalaitoksessa

Lok 22

Kirjallisuuden parissa jatkan merkintöjä: Ylen Kirjamaa vieraili tämän viikon jaksossa Loviisan ydinvoimalaitoksessa Risto Isomäen kanssa. Ohjelmassa käsiteltiin nyt sitä Litium 6 -teosta, jonka minä olin ohittanut syystä tai toisesta.

Litium 6:n kritiikkiosuudessa keskustelijat sortuivat mielestäni aavistuksen liikaa pohtimaan loviisalaisten suhdetta ydinvoimaa kirjan tarjoaman, omia näkökulmia vahvistavan, viitekehyksen kautta. Hyvin rakennettu fiktio kannustaakin tietysti tekemään niin.

Sama ärsyttävä ilmiö on havaittavissa Tuntemattomassa sotilaassa, joka on tässä maassa nostettu sotahistorian ja erityisesti johtamistaidon aukottomaksi auktoriteetiksi.

Jokainen tunnistaa itsessään mielellään Antti Rokan hyviä piirteitä, ehkä vähän Koskelaakin. Mutta Koskelan nuoruus ja pehmeys ja etenkin Lammion niuhotus ovatkin jo enemmän muissa tunnistettavia piirteitä.

Romaani on kuitenkin aina sepite, se tulisi muistaa.

Jakson ehtii nähdä Teemalta vielä lauantaina 24.10. klo 14 ja Areenastakin sen voi käydä katsomassa kuukauden ajan.

Isomäkeä, Remestä ja Soininvaaraa käsiteltäessä usein ihmetyttää kommentit “voisi olla ihan kuin joku kansainvälinen dekkari”. Tietääkseni meillä on ollut yhteyksiä muuhun maailmaan ja kirjallisuuteen aika kauan.

Loviisasta Kirjamaan matka jatkui Ahvenanmaalle, mutta maisemista päätelleen bussi kyllä ajeli itään Kotkan suuntaan.

Anna-Maria Länsimies Kymen ydinviestintä

Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksia

tilaa kommentit RSS-syötteenä

Tätä kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu

Ole hyvä ja kommentoi

Viimeisen kuukauden suosituimmat
Viimeisimmät kommentit
Kai Lähteenmäki kommentoi kirjoitusta Varo, nyt säteilee!:
Onhan tunnettua, että - 60-luvulla lapiin laskeutui paaljon säteilevää tavaraa NL:n ydinkokeista il…

Kai Lähteenmäki kommentoi kirjoitusta Varo, nyt säteilee!:
Hyvä kirjoitus Minttu, kiitos! Suhteellisuuden tajua kaivataankin- todella. Mehän tiedämme, että…

Teuvo Hämäläinen kommentoi kirjoitusta Mitä Suomen seuraava presidentti ajattelee ydinvoim…:
Arhinmäelle täysi tuki tässä kysymyksessä!

Kai Lähteenmäki kommentoi kirjoitusta Onko Suomi Algeriaa huonompi ilmastoasioissa?:
Saksan fundit ekomystikot yms käyttää tuota vanhaa Jesuiitta-moraalia - tarkoitus pyhittää keinot...…

Lauri Muranen kommentoi kirjoitusta Onko Suomi Algeriaa huonompi ilmastoasioissa?:
Minusta kaimani missaa kirjoituksen tärkeimmän pointin. Kysyn suoraan ja haluaisin kuulla suoran vas…
ydinkysymys

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan kotimaista energiaa.Vastustan ydinvoimaa, koska en halua ydinjätteitä kotimaahani.

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan energiaa koko ajan.Vastustan ydinvoimaa, koska haluan koko ajan vihreää energiaa.

Kannatan ydinvoimaa, koska ajattelen tulevaisuutta.Vastustan
ja pelkään ydinvoimaa, koska ajattelen menneisyyttä.

Kannatan ydinvoimaa, koska luotan teknologiaan.Vastustan ydinvoimaa, koska en täysin luota teknologiaan.

Kannatan ydinvoimaa, koska haluan Suomeen
lisää työpaikkoja.Vastustan ydinvoimaa, koska haluan Suomeen
lisää vihreitä työpaikkoja.

Kannatan ydinvoimaa, koska se on edullista.Vastustan ydinvoimaa, koska se on kallista.

Kannatan ydinvoimaa, koska hiilidioksidi-
päästöt huolettavat minua.Vastustan ydinvoimaa, koska radioaktiiviset jätteet huolettavat minua.

Näytä seuraava

Suomalaiset ydinvoimalaitokset takaavat meille omaa tarpeellista sähköntuotantokapasiteettia. Isot ydinvoimaprojektit edellyttävät erityisosaamista, jota ei ole tarvittu länsimaissa pariinkymmeneen vuoteen. Suomessa on huolehdittu hyvin ydinvoimalaitosten edellyttämästä teknisestä osaamisesta ja tutkimuksesta. Suomessa on tällä hetkellä maailman paras ydinturvallisuusosaaminen.

Toisaalta osa ydinvoimalahankkeissa suunnittelusta ja teknologiasta tulevat väistämättä ulkomailta. Myös uraania jalostetaan aina ulkomailla, vaikka siirryttäisiinkin Suomessa louhitun uraanin käyttöön.
Osa ihmisistä pelkää, että liiallinen ydinvoiman tuotanto johtaisi siihen, että Suomesta viedään ulkomaille ydinsähköä ja jätteet jäävät Suomeen.

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, jotka laajentuvat jatkuvasti enemmän Eurooppaan. Jo nyt meille tuodaan ydinvoimalla tuotettua sähköä naapurimaista. Toimimmeko itse silloin vapaamatkustajina?

Toisaalta ydinvoimalupaa hakeneiden yhtiöiden mielestä ydinvoimalle riittää kotimaistakin kysyntää tarpeeksi. Suomen laki kieltää käytetyn ydinjätteen maahantuonnin tai maasta viennin.
Kuinka paljon tuulivoimaloita ja aurinkokennoja pitäisi olla, jotta saisimme riittävästi sähköä tarpeisiimme? Entä kuinka paljon aurinkoisia päiviä ja tuulta tarvittaisiin, jotta sähköntuotanto olisi jatkuvaa? Jotkut ovat sitä mieltä, että uusiutuviin energiamuotoihin tulee satsata, mutta niitä voidaan käyttää ydinvoiman rinnalla. Toiset taas eivät ole valmiita edes tällaiseen kompromissiin.
Ydinvoimaan liittyy monenlaisia kauhukuvia: ydinonnettomuudet, pienimmätkin ydinterrorismin uhat, aseelliset sovellukset, ydintekniikan hallitsematon leviäminen, puhumattakaan radioaktiivisten jätteiden varastoinnista. Toiset kuitenkin asettavat kielteiset asiat mittasuhteeseen ja ajattelevat ensin ydinvoiman lukuisia etuja. Oletko itse miettinyt näitä kysymyksiä perin pohjin?
Ydinvoiman tärkeimpiä valtteja on se, että voimme tuottaa energiaa ilman suuria hiilidioksidipäästöjä. Ydinteknologia avaa kuitenkin myös muita hyviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa käyttää sähköä esimerkiksi sähköautojen voimanlähteenä tai vaikkapa meriveden suodattamiseen juomakelpoiseksi. Ydinjätteille suomalainen peruskallio, joka on ollut vakaa miljoonia vuosia, on hyvä sijoituspaikka.

Osan mielestä taas ydinteknologiaan liittyy liikaa riskejä ja sen haitat ovat tulleet todistetuiksi monesti viime aikoina.
Kun puhutaan ydinenergiasta, monet näkevät ensimmäiseksi radioaktiivisen pilven leijumassa uhkaavasti heidän kotinsa yllä. Tshernobylin onnettomuus ei hevin unohdu. Toisaalta ydinvoimalaitosten tekniikka, turvallisuusvaatimukset ja kansainvälinen yhteistyö ovat parantuneet merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, eikä ydinvoimaa tuoteta länsimaissa samalla tekniikalla kuin Tshernobylissä. Suomessa on tuotettu ydinenergiaa jo yli 30 vuotta eikä suuria onnettomuuksia ole sattunut. Voimaloiden turvajärjestelyt mitoitetaan niin, ettei laitoksen ulkopuolelle pahimmassakaan onnettomuudessa pääse säteilyä ihmisen taustasäteilystä saamaa vuosiannosta enempää.
Suuret teknologian harppaukset ovat aina vieneet ihmiskuntaa eteenpäin. Ydinenergia kuuluu kiistämättä tällaisiin keksintöihin. Määrätietoisen tieteellisen tutkimuksen ja kokeiden ansiosta ydinvoiman turvallisuus on nykyään huippuluokkaa.

Toisaalta täydellisinkin teknologia on epätäydellisen ihmisen hallinnassa. Toiset pelkäävätkin, että jotakin hallitsematonta tapahtuu ja ydinvoimala voi jopa räjähtää, jos joku nukahtaa valvomossa. Kuitenkin myös laitosten sisäisiin katastrofeihin on varauduttu, eikä tällaisessa tilanteessa ulkopuolelle tulisi päästöjä kuin ihmisen taustasäteilystä saaman vuosiannoksen verran.
Täydellistä teknologiaa ei ole olemassa. Teollisuudessa on aina riskinsä, oli sitten kyse kemianteollisuudesta, metalliteollisuudesta tai ydinenergiasta. Toiset eivät luota teknologiaan ja pitävät ydinvoimaa kuin ladattuna pommina, joka on valmis räjähtämään, jos inhimillisiä virheitä tapahtuu valvonnassa.
Toiset taas ovat sitä mieltä, että riskit ovat hinta, joka meidän on maksettava, jos haluamme hyötyä teknologian kehityksestä. Ydinvoiman turvallisuus on nykyisin huippuluokkaa ja katastrofitilanteisiin on varauduttu.
Ydinvoima edistäisi työllisyyttä Suomessa ja parantaisi teollisuuden kilpailukykyä. Tulevaisuudessa ydinvoimaan investoidaan maailmalla paljon, ja meillä on mahdollisuus viedä osaamistamme, koska olemme länsimaista ensimmäisinä rakentamassa nykyaikaisia laitoksia. Suomalaista ydinvoimaosaamista viedään jo nyt ulkomaille.

Toiset ovat sitä mieltä, että uusiutuvat energialähteet ovat ydinvoimaa työllistävämpi ratkaisu ja Suomen pitäisi keskittyä vihreiden työpaikkojen luomiseen.
Osa ihmisistä haluaisi luoda Suomeen lisää vihreitä työpaikkoja uusiutuvien energiamuotojen kautta. Ajatellaan myös, että uusiutuvat energiamuodot olisivat meille vientivaltti, jos ydinvoiman osuus maailman energiatuotannossa vähenisi.

Toiset taas näkevät suomalaisessa ydinvoimaosaamisessa tulevaisuuden mahdollisuuden. Osaamisemme on jo nyt huippuluokkaa, ja sille riittää kysyntää, kun ydinvoiman käyttö maailmalla väistämättä lisääntyy.
Fossiiliset polttoaineet käyvät yhä harvinaisemmiksi, ja niillä tuotetun energian hinta voi riistäytyä käsistä. Ydinenergian hinta sen sijaan pysyy vakaana, vaikka uraanin hinta heittelisikin.

Tämä johtuu siitä, että ydinvoimalaitoksen tuotantokustannuksista vain pieni osa syntyy polttoaineesta. Suurin osa kustannuksista syntyy ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, turvallisuusjärjestelmistä sekä ydinjätehuollon järjestelyistä.

Ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä, joten ydinsähkö ei edellytä päästöoikeuksien hankintaa. Säästö näkyy myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Ydinvoimalan rakentaminen maksaa miljardeja euroja. Toisaalta sähkön tuotanto on edullisempaa ja kustannusten osalta ennustettavampaa kuin fossiililla polttoaineilla tuotettu sähkö. Ydinvoimassa maksavat mittavat turvallisuusjärjestelyt sekä radioaktiivisten jätteiden käsittely ja loppusijoitus.

Toisaalta ydinenergian tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä, joten säästö on merkittävä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Hiilidioksidipäästöt vauhdittavat ilmastonmuutosta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa sähköntuotannossa erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa. Ydinvoimalaitoksista ei synny hiilidioksidipäästöjä.

Rajattu määrä radioaktiivisia jätteitä on joidenkin mielestä pienempi paha kuin hallitsemattomat hiilidioksidipäästöt. Osa on kuitenkin sitä mieltä, että ojasta ei pidä mennä allikkoon ja on parempi välttää radioaktiivisia jätteitä panostamalla uusiutuviin energiamuotoihin.
On totta, että ydinteollisuus tuottaa radioaktiivisia jätteitä, jotka eivät hajoa vuosikausiin. Tällä hetkellä ei myöskään tunneta keinoa, jolla niistä päästäisiin kokonaan eroon. Jätteet loppusijoitetaan aikanaan peruskallioon, eikä mikään ole täysin varmaa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Voimmeko jättää seuraaville sukupolville tällaisen perinnön?

Toisaalta radioaktiivisia jätteitä ei synny suurta määrää ja niiden varastointiin ja loppusijoitukseen on kehitetty luotettavat menetelmät. Suomalainen peruskallio on ollut vakaa miljoonia vuosia ja jätteen radioaktiivisuudesta on muutaman kymmenen vuoden välivarastoinnin jälkeen jäljellä enää tuhannesosaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamisissa hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöissä piilee radioaktiivisia jätteitä paljon suurempi riski terveydelle ja hyvinvoinnille.
Tiesitkö tämän ydinvoimasta?

Maailman nykyinen energiantuotanto perustuu noin 80-prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, hiilen ja maakaasun polttamiseen.

Loppusijoitustilan lämpötila on korkeimmillaan noin sadan vuoden kuluttua; silloin lämpöä on kuin haaleassa saunassa, 65 astetta.

Tunnetut kohtuullisin kustannuksin louhittavat uraanivarat riittävät nykykäytöllä reilusti yli puoleksi vuosisadaksi. Lisäksi arvioidut lisävarat ovat moninkertaiset tunnettuihin varoihin verrattuna.

Ydinvoima on Suomen merkittävin yksittäinen sähköntuotantomuoto. Se kattaa sähkön hankinnasta lähes neljänneksen.

Suomi tuo ydinvoimalla tuotettua sähköä ulkomailta.

Säteilyturvakeskus kerää ydinvoimalaitosten ympäristöstä vuosittain noin 300 näytettä, joista tutkitaan alueella esiintyviä radioaktiivisia aineita.

Transmutaation avulla pystytään muuttamaan ydinjäte vaarattomaksi aikaisempaa nopeammin. Tällä hetkellä transmutaatio ei kuitenkaan vielä ole kaupallisessa käytössä.

Vuodessa käytetyn polttoaineen aktiivisuus on vähentynyt sadasosaan siitä, mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen.

Ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat alhaiset verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Sähkön hinta määräytyy sähkömarkkinoilla.

Suurin osa maailman uraanista tuotetaan Kanadassa ja Australiassa. Muita paljon uraania tuottavia maita on Kazakstan, Niger, Venäjä, Namibia, Uzbekistan ja Yhdysvallat. Yhdessä ne tuottavat yli 90 % maailman uraanista.

Maailman uraaninkulutus on yhteensä noin 65 000 tonnia vuodessa.

Käyttämätön ydinpolttoaine on vain lievästi radioaktiivista.

Maailmassa on 438 ydinreaktoria ja rakenteilla 58. Yhteensä 2 719 terawattituntia eli 14 prosenttia koko maailman sähköntuotannosta tuotetaan ydinvoimalla.

Suomessa on tuotettu ydinvoimaa vuodesta 1977, kun Loviisassa käynnistettiin Suomen ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala.

Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 4 milllisievertiä, josta ydinvoiman osuus on noin 0,0002 millisievertiä.

Yksi röntgentutkimuksesta saatu keskimääräinen säteilyannos vastaa noin 2 000 vuoden asumista ydinvoimalaitoksen vieressä, jos ei huomioida taustasäteilyn vaikutusta kokonaissäteilyannokseen.

15 % Suomen käyttämästä sähköstä tuotiin vuonna 2008 maamme rajojen ulkopuolelta. Tästä merkittävä osa on ulkomaista ydinvoimaa.

Keskikokoisessa kevytvesireaktorissa uraanipolttoaineesta muuttuu energiaksi alle kilogramma vuodessa. Lisäksi osa polttoaineesta muuttuu uraanin fissiotuotteiksi ja plutoniumiksi.

Suomen kylmä merivesi parantaa ydinvoimaloiden termodynaamista hyötysuhdetta ja sitä kautta sähköntuotantokykyä.

Ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä radioaktiivinen jäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa. Ydinjäteen tuonti ja vienti maan rajojen yli on kiellytty.

Tutustu Hyvä tietää -esitesarjaan
Muita ydinvoima-aiheisia blogeja
- Atomic Insights Blog Rod Adamsin ydinvoimamyönteinen blogi seuraa ydinvoimapolitiikkaa kaikkialla maailmassa.
- Idaho Samizdat: Nuke Notes Tämä blogi käsittelee poliittisia ja taloudellisia uutisia ydinvoiman ympäriltä.
- This Week in Nuclear Ydinvoima-aiheiden tarkastelua tieteen, faktojen ja tosielämän kokemusten valossa.
Energiauutisia muilta sivustoilta
World Nuclear News
- EU advised to take stock of decommissioning contributions 8. helmikuuta, 2012
Uusi Suomi
- Suomen ex-pomolta sanoja Venäjän ydinvoimasta - TE: ”Ei kuulosta hyvältä” 4. helmikuuta, 2012
NucNet – The Nuclear communications network
- Turkey Planning Construction Of Black Sea Nuclear Plant 6. helmikuuta, 2012
Muualla verkossa
- Brave New Climate Professori Barry Brook bloggaa ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimasta.
- CO2-raportti CO2-raportti on vuonna 2008 perustettu verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti. CO2-raportti julkaisee myös koko Suomen kattavaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa.
- Energiateollisuus Sähkö- ja kaukolämpöalan elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
- Energiateollisuus ry:n blogi Energiateollisuus ry:n blogi
- Fennovoima Fennovoima tuo kilpailua sähkömarkkinoille.
- FinNuclear FinNuclear-hankkeella tavoitellaan maailmanlaajuisen ydinenergiarenessanssin taloudellista hyödyntämistä kotimaisissa yrityksissä.
- Foratom The European Atomic Forum (FORATOM) is the Brussels-based trade association for the nuclear energy industry in Europe.
- Fortum ja ydinvoima Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä energiayhtiö.
- IAEA Maailman ydinvoima-alan yhteistyön keskus.
- IEA Energia-alan kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka neuvoo jäsenmaitaan energiapolitiikassa.
- IPCC – Intergovernmental Panel on Climate Change Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, vuonna 1988 perustettu asiantuntijoiden työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä.
- MTV3.fi — Ydinvoima MTV3:n verkkotoimitus seuraa ydinvoimakeskustelua omalla teemasivullaan.
- Nuclear.ru Venäläinen ydinvoimateollisuutta käsittelevä uutisportaali.
- OECD Nuclear energy Agency (NEA) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ydinenergiajärjestö, joka palvelee OECD:n jäsenmaita tieteellisenä ja alan kehitystä tukevana asiantuntijajärjestönä.
- Posiva Posiva vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, siihen liittyvistä tutkimuksista ja muista asiantuntijatehtävistä.
- Säteilyturvakeskus Turvallisuutta valvova viranomainen, tutkimuslaitos ja asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta-ajatus on ihmisten suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
- Suomen Atomiteknillinen Seura ATS on tieteellinen seura, jonka toiminta kattaa laajasti koko ydintekniikan alan.
- TEM – Ydinenergia Työ- ja elinkeinoministeriön ydinvoimatietoa, mm. kaikkien uutta ydinvoimalupaa hakeneiden yhtiöiden ympäristövaikutusten arvioinnit.
- Teollisuuden Voima Oyj – TVO:n verkkolehti Ydin TVO tuottaa edullista energiaa turvallisesti ja luotettavasti suomalaiselle teollisuudelle ja suomalaisille kotitalouksille.
- Tilastokeskus – energiatilastot
- Wikipedia – Ydinvoima Suomenkielisen Wikipedian ydinvoima-aiheinen artikkeli, sisältää mm. tyypillisimmät väitteet ydinvoiman puolesta ja vastaan.
- WWF Maailmanlaajuisesti toimiva, ydinvoimaan kriittisesti suhtautuva luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi.
- Ydinasiaa Ydinasiaa on peruspaketti säteilystä ja ydinsähköstä peruskoulun ja lukion luonnontieteiden opetuksen tueksi.
- Ydinvoima historiaan! Usean ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvan kansalaisjärjestön yhteiset nettisivut.
- YLE.fi — Ydinvoimaa YLE seuraa ydinvoimalaprojektien etenemistä teemasivuilla. Sisällöntuotannossa ovat mukana Ylen toimitukset Kemissä, Oulussa ja Porissa, sekä YLE Uutiset.