Ilmastonmuutoksen torjunnan oltava kustannustehokasta
Pääministeri Vanhanen kirjoitti Keskustan blogikirjoituksessaan toissa viikolla energiapoliittisen päätöksenteon arvojärjestyksestä.
Vanhanen korostaa mielestäni täysin oikein ilmastonmuutoksen torjunnan merkitystä energiapolitiikassa. Hänen arvojärjestyksessään energian hinta on kolmannella sijalla, kakkosena olevan omavaraisuuden/energiaturvallisuuden jälkeen.
Mielestäni tämän arvojärjestyksen ja periaatteen kanssa on ristiriitaista, että pääministeri nostaa yhden keinon muita tärkeämmäksi.
Valtioneuvosto on omassa tulevaisuusselonteossaan asettanut oman erillistavoitteen uusiutuvan energian osuudelle energian kokonaiskäytöstä. Sen tulisi olla 60 % vuoteen 2050 mennessä.
Yhden keinon nostaminen muiden edelle luo päällekkäistä ohjausta ja nostaa päätavoitteen toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Jos ja kun ilmastonmuutoksen torjunta on ykköstavoite, on tavoitteen toteuttamiseksi käytettävä tehokkaasti kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotka tukevat samalla muita keskeisiä tavoitteita, eli energian toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta. On tasapuolisesti käytettävä uusiutuvia, parannettava energiatehokkuutta niin energian tuotannossa, siirrossa kuin käytössäkin, hyödynnettävä ydinvoimaa ja kehitettävä tekniikoita, jotka mahdollistavat polttoaineiden käytön ilman haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomelle energian hinta on tärkeämpi kuin yhdellekään toiselle EU:n jäsenmaalle. Ilmastomme ja sijaintimme vuoksi tarvitsemme enemmän energiaa kuin muut eurooppalaiset ja taloutemme nojaa vahvasti vientiteollisuuteen. Hyvinvointimme ja menestyksemme kannalta on keskeistä, että energian hinta on kilpailukykyistä jatkossakin.
Kustannustehokkaat ratkaisut ovat tärkeitä myös kansalaisten oman sitoutumisen kannalta. Tarpeettoman korkeat kustannukset tai epäselvyys siitä, mikä on varsinainen tavoite, voivat heikentää sitoutumista ilmastotalkoisiin ja vievät pohjaa kansalaisten ja yritysten oma-aloitteiselta toiminnalta.
Energiateollisuus on parhaillaan laatimassa omaa tulevaisuusvisiotaan. Se ulottuu vuoteen 2050, kuten valtioneuvostonkin ilmastopoliittinen selonteko. Olemme rakentaneet omaa visiotamme siten, että otamme tavoitteeksemme jopa suuremman kasvihuonekaasupäästöjen päästövähennyksen kuin valtioneuvoston linjaama 80 %. Samalla tavoittelemme nykyistä huomattavasti parempaa toimitusvarmuutta, energiaomavaraisuutta ja myös parempaa kauppatasetta. Lähtökohtanamme on myös ollut, että energian kokonaishinnan kehitys olisi mahdollisimman maltillinen ja tukisi edelleen kansalaisten ostovoiman ja hyvinvoinnin kehitystä.
Tulemme julkistamaan oman visiomme 12.11. ja toivomme, että se antaa konkreettisempaa sisältöä nykyiseen energiakeskusteluun.
Odotan mielenkiinnolla tuota mainittua visiota. Toivottavasti siinä ei naiivisti esitetä ydinvoimaa kaiken ratkaisevaksi ratkaisuksi.
Ja pohtimisen arvoista olisi myös onko hyvinvoinnin kehityksen ehtona energian käytön kasvattaminen?