Faktaa vai fiktiota: Suomesta hyvinvointiparatiisi lähes nollakasvulla?
Ihmisillä pitää olla unelmia, erityisesti nuorilla ihmisillä. Siksi on hienoa, että kansalaisjärjestöt ravistelevat ulostuloillaan keskustelua. Unelmia toteutettaessa ei idealismi riitä, tarvitaan myös aimo annos realismia. Maan ystävien tuore raportti ”Suomen osuus ilmastohaasteesta” tarjoaa idealismia hengästyttävän määrän, mutta realismia ei nimeksikään.
Raportti kuvaa tulevaisuuden paratiisin, jossa elämä soljuisi ”sangen miellyttävästi”. Kymmenen vuoden päästä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat yli 40 prosenttia alhaisemmat. Vuonna 2050 Suomi ei aiheuttaisi päästöjä enää ollenkaan. Materiaalinen kulutus pysyttelisi nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto ja paikalliset virkistysmahdollisuudet olisivat huomattavasti paremmin kaikkien ulottuvilla. Kansalaisilla olisi mahdollisuus matkustaa ”mukavasti minne ikinä tahtovatkin” esimerkiksi sähköjunilla, koska ratainfrastruktuuri yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä, ja vuorotiheydet ja palvelujen laatu paranisi.
Miten tämä ”sangen miellyttävä” elämä käytännössä saadaan aikaan? Maanystävien vastaus on: muuttamalla perusteellisesti tuottamisen ja kuluttamisen tapoja. Energiankulutusta vähennettäisiin todella rajusti asumisessa, teollisuudessa, palveluissa ja liikenteessä. Vuonna 2050 energiankulutus olisi enää kolmannes nykyisestä. Tarvittava varsin vähäinen sähkö tuotettaisiin tuulella, auringolla, vedellä, aalloilla ja maaenergialla. Ydinvoimaa tai fossiilisia polttoaineita ei tarvittaisi. Biomassaa käytettäisiin yhteistuotantolaitoksissa.
Toivoin, että raportti olisi kuvannut, miten yhtälö kansantalouden näkökulmasta ratkaistaan. Esimerkiksi tuotantorakenne kuitataan lausahduksella ”muut vähemmän energiaintensiiviset sektorit todennäköisesti kompensoivat metsäteollisuuden osuuden laskua kasvattamalla omaa osuuttaan BKT:stä”. Ei löytynyt myöskään hintalappua paratiisin toteuttamiselle.
Mutta jotain löytyi: vuonna 2050 BKT olisi 1,4 kertaa suurempi kuin vuonna 2008. Karkeasti arvioituna kasvu olisi siis reilusti alle 1 % vuodessa, ehkä noin 0,6 %?! Olen ymmärtänyt, että nykyisen elintason säilyttäminen edellyttäisi noin 2 prosentin vuotuista BKT:n kasvua. Millainen mahtaa olla se ”sangen miellyttävä” elämä, joka saadaan aikaan reilusti alle 1 %:n talouskasvulla? Tällä kasvulla ei ainakaan turvata esim. terveyspalveluita ”nykyistä paremmin kaikille”, ei tuplata junaverkostoa eikä makseta 2-5 miljardin euron ilmastoapua kehitysmaille.
Jos pelkästään teknisen kehityksen tuoma tuottavuuden kasvu on vuositasolla liki 2 %, niin työllisyyden pitää olla tosi alhainen, jotta BKT kasvaisi tuon reilusti alle 1 prosenttia. Koko väestö ei kuitenkaan ole eläkkeellä, joten työttömiä on sitten ilmeisen paljon. Heureka – jos ihmisillä ei ole töitä, heillä ei ole myöskään fyrkkaa, joten on pakko olla vähään tyytyväinen.
Jos suomalaisille kerrottaisiin, mitä Maan ystävien tarinan toteuttaminen ihan oikeasti tarkoittaisi, hyväksyisivätkö he sen? Vai menisikö kansa lakkoon?
Päästövähennyksiä tarvitaan. Silti on älyllisesti epärehellistä väittää, että 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 voitaisiin saavuttaa kivuttomasti. Kukkua on sekin, että 100 prosentin päästövähennys voitaisiin saavuttaa hyvinvoinnintaso säilyttäen ja ilman ydinvoimaa. Kaikkia keinoja tarvitaan: niin ydinvoimaa, biomassaa, tuulta kuin turvettakin.
Mielenkiintoinen tuo viherpipertäjien maailmankuva.
Nopeastikin vilkaistuna raportti on puhdasta haavemaailmaa. Hauska yksityiskohta on siinä, että yhdessä kohdassa sanotaan että taloista pitää tehdä paksumpia energiansäästön takia, toisessa todetaan että betonintuotanto kuluttaa runsaasti energiaa. Eikös se paksummaksi tekeminen siis kulutakaan energiaa?
Toisessa kohdassa kerrotaan miten ihanasti ihmiset kulkevat kiskoilla kaikkialle. Ei ole tainnut raportin tekijä käydä lähiötä kauempana. Vaatii jo melkoisesti viedä kiskot jokaisen maatalon ja kesämökin pihaan. Vai jätetäänkö muu Suomi tyhjäksi, pistetään kaikki ihmiset asumaan Helsinkiin? Ruoan tuotannon kanssa voi olla ongelmia, mutta kyllähän parvekkeilla voi viljellä!
Mitään kantaa ei oteta tietenkään vaihtoehtoisten energialähteiden ympäristöhaittoihin. Jokaisen tullimyllyn tai vuorovesivoimalan rakentaminen kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaa kaivosten muodossa parantumattoman arven luontoon. Vuorovesivoimalat tuhoavat rannan ekosysteemin, mutta eihän siitä tarvitse välittää kun siinä ei tuhoudu söpöjä eläimiä, vain yököttäviä rapuja ja simpukoita sun muita äklöjä otuksia.
Raportissa tosiaan lähdetään myös siitä olettamuksesta että rikkautta riittää vaikkei mikään Sampo sitä taokaan. Luulevat rassut ilmeisesti että setelejä painamalla selvitään.
Ihanaa elää haavemaailmassa.
Nyt kun peräänkuulutat realismia, niin voinet vastata tässä tuolla toisessa blogissa esittämääni kysymykseen, johon ei ole vastausta kuulunut.
ET:n 2050-skenaariossa ydinvoiman käyttö Suomessa kasvaa 2-3-kertaiseksi ja kattaa reilun kolmanneksen sähkön tuotannosta.
Vastaava globaali kehitys tarkoittaisi ydinvoiman määrän noin kymmenkertaistumista. Tuolla kulutuksen määrällä pää tulee vetävän käteen todella nopeasti, vaikka oletettaisiin hyvin köyhien malmien käyttö.
Mikä siis on oletus tuon ET:n skenaarion pohjalla?
a) Meillä on Suomessa joku etuoikeus kuluttaa uusiutumattomia uraanivaroja enemmän kuin muilla.
b) Joku muu polttoainekierto kaupallistuu, kun riittävä määrä verovaroja tutkimukseen upotetaan ja tämä pelastaa tilanteen. Joku Gen IV- vai Thorium, mikä? Missä ovat referenssit arvioihin eri Gen IV-teknologioiden kustannuksista ja riskeistä ydinturvallisuuden suhteen? Mikä on suljetun Thorium-kierron kustannus per MWh tuotettua sähköä? Osaako joku teistä oikeasti edes jotakin näistä asioista?
Niin kauan kun ette osaa vastata kohdan b) kysymyksiin olisin kovasti hiljaa faktoista, fiktioista ja haaveilusta.
Kuoleeko Suomi vuonna 2012?
Meillä on 23 järjettömän huutavaa yhteiskunnallista ongelmaa!
Mitä uskot tapahtuvan?
1. Työttömyys 1 000 000 – 2011! Paljon vuonna 2012!?
- tosiasiallinen työttömyys nousee historialliseen huippuunsa huolimatta kiivaasta eläköitymisestä
- Vanhat työttömät, uudet tuoreet työttömät, tilastopiilotetut, työttömyyskoulutuksessa, velvoitet, työttömyyseläkeläiset, 500 päiväiset, lomautetut, pakko – opiskelevat, luopuneet, maasta muuttaneet, vajaatyöllistetyt, 5€ paskaduunit, joilla ei elä. Karenssilaiset jne.
2. Nuorisotyöttömyys
- Nyt jo oikeasti 40%! Milloin tätä vauhtia 80%
- Koulutettujen nuorten massa maastamuutto, nyt jo 10 000 vuosittain. Milloin 20 000 ENTÄ 30 000?
3. Syrjäytyneitä nuoria 100 000
- Yhden syrjäytyneen elinaikainen pelkkä veromenetyskustannus on 1 000 000 €!
- Syrjäytyneiden määrä voi kaksinkertaistua työttömyyden jne johdosta 200 000
4. Teollisuus pakenee Suomesta niin kuin ei koskaan ennen
- Maailman nopeimmin taantuva teollisuuden päämarkkina-alue Länsi-Eurooppa
- Jopa kokonaisia teollisuuden osa-alueita häviää (risteilyalukset, jne)
- Uutta Nokiaa ei ole eikä tule
- yritysverotuksen alentamisen kilpailu kiihtyy, mutta Suomi häviää Euroopassa
5. Viennin ROMAHDUS
- vahva euro, joka säilyy suhteellisen vahvana verrattuna viime laman devalvoitumiseen
- Suomen vienti perustuu raskaisiin investointihyödykkeisiin, joiden kysyntä elpyy jopa vuosien viiveellä muun kysynnän perässä => vienti pysyy alamaissa pitkään ja saatu hintataso heikkona!
6. Euroopassa valtioiden velkaongelmat eskaloituvat mahdolliseksi systeemikriisiksi
7. Kansallinen velka 500 MRD
- Valtio, kunnat, yritykset, yksityiset, korporaatiot
- korkomenot 5% korkokannalla 25 MRD vuosi, joka vaikuttaa dramaattisesti kulutuksen leikkautumiseen ja työttömyyden kasvuun.
8. Kiinan ja USAn talouskriisi
- Elvytykset on elvytetty, ja USA painii jättimäisen vajeen ja kiivaasti pahenevan velkaongelman kanssa => vetoapua ei tule mistään
- Molemmissa maissa vaara alueiden ja osavaltioiden itsenäistymisiin. Sisällis – sotiinkin.
- Sisäisiä osavaltioiden sekä kaupunkien beilautteja tulossa täysin varmasti.
- USA ssa menee nurin vielä 2000 Pankkia
9. Kuluttajien ostovoima romahtaa
- kulutusverojen, energiaverojen, veroluontoisten maksujen ja muiden verojen kiivas kiristäminen syö kansalaisten ostovoimaa
- Verotulojen romahdus ( kaikki lajit )
10. Valtionvelka >>> 100 MRD / Budjettivaje
- Korot pahimmillaan ? 5% korkokannalla 50 MRD vuodessa!
- valtion lainojen korko nousee investoijien säikähtäessä revenneitä vajeita => velanhoitokulut räjähtävät => vaje paisuu entisestään
- valtion budjettivaje nousee käsittämättömän korkeaksi saavuttaen jopa 10 % BKTsta
- 30% Budjetista katetaan velanotolla!
11. PK – Yritykset kuoleman kierteessä
- 100 000 yrittäjää eläköityy, jatkajaa ei löydy!
- Verotuksen kiristäminen tappaa kiihtyvää vauhtia heikkenevää pienyrityskantaa
6. Pakkoruotsi – 2 kielisyyden Miljardikustannukset ( 2 – 3 ) ? vuosittain
7. eläköityminen kiihtyy huippuunsa, jo nyt 1 500 000 Eläkeläistä, kohta tasan 2 000 000
Vanhustenhoito romahtaa täysin varmasti
12. ELÄKEPOMMI
- Kattamattomat eläkevastuut ovat jotain 400 MRD, pelkästään kunnissa 250 MRD.
- Eläkkeiden suurleikkauset käynnistyvät jo 2012 – 2013
13. Huoltosuhde romahtaa
- elätettävien määrä työttömyyden, eläköitymisen ja äärimmäisen kiivaan syrjäytymisen vuoksi räjähtää käsiin
- Köyhiä nyt 700 000 samoin kuin 700 000 alkoholistia.
14. Sairaanhoitokustannusten räjähtäminen moninkertaisiksi
- Ihmisen viimeisen kahden elinvuoden sairauskustannukset ovat peräti 80% elinaikakustannuksista
- Terveydenhoitojärjestelmän romahtaminen mm.henkilökuntapulaaan
- Lääkärien ja hoitajien pako ulkomaille 2 – 5 x parempien palkkojen perässä.
15. Julkisen sektorin osuus BKTsta
Nyt ehkä + 50%, joka kasvaa historialliseen huippuunsa >> 70% ?
16. Maksavan keskiluokan puolittuminen
- Eläköityminen, luopuminen oravanpyörästä, työttömyys, palkkaeroosio, jne
17. 700 000 virkamiestä ( veroelätti ) kustannukset
- Valtiolla 150 000, Kunnissa 450 000, korporaatioissa 100 000
- 16 X enemmän kuin Englannissa, 160 x enemmän kuin Sveitsissä
- Takahuoneiden byrokraattien veroelätti kustannukset
18. Työn järjettömän korkeat sivukulut, tappavat työllisyyden nopeasti ja pysyvästi!
- 3000€ kuukausipalkka x 12 x 1,8 = vuosikustannus työnantajalle + 60 000€!
19. Poliittinen päätöksenteko halvaantumistilassa
- Korruptiojärjestelmän purkaminen ja oikeudenkäynnit estävät päätöksenteon
- Sosiaalifasistisen ( SAK – SDP Pakottajasadistit ) Kansandemokraattisen Ihmiskokeilujärjestelmän lopettaminen halvaannuttaa virkamieskunnan täysin.
20. Bank Run ja Pääomien pako ulkomaille
- Varakkaat alkavat laajamittaisen omaisuuden suojaamisen ja maastaviennin verotuksen ja yhteiskunnallisen romahduksen pelossa.
21. Suomesta rikollisuus ja väkivaltayhteiskunta
- Tulonsiirtojen leikkausten ja lopettamisten myötä nuorten, alkoholisoituneiden ja toivottomien miesten laumat jengiytyvät ja käynnistävät laajamittaiset ryöstely, huume ja talousrikosten aallon.
22. IMF
- Velkaantumisen tultua tappiinsa EU lähettää paikalle IMF n hoitamaan halvaantuneen hallinnon tehtäviä ja Suomen kovakätistä saneerausta.
23. LASKELMA ELÄTETTÄVISTÄ
- Eläkeläiset 2 000 000 ( Nyt 1 500 000 ) Ktso TILASTOKESKUS
- Työttömät 1 000 000
- Virkamiehistö 700 000
- Vajaatyölliset 1 000 000 ja Toimeentulotuki asiakkaat ( Henkilöt jotka eivät elä palkallaan ja tarvitsevat toimeentulotukea )
Yhteensä 4 700 000 ( – Päällekkäiset )
24. Suomesta EU n ensimmäinen YÖVARTIJAVALTIO – 2015
Yövartijavaltiossa on toteutettuna, verotulojen romahdettua, ainoastaan väkivaltakoneisto eli poliisi, oikeuslaitos, vankilat ja armeija. Yövartijavaltio ei tarjoa kuin palvelut, joilla suojellaan valtiota. http://fi.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6vartijavaltio
25. Mitä unohdin?
http://www.uusisuomi.fi/raha/86552-karmiva-skenaario-%E2%80%9Dsuomi-voi-olla-kreikka-2020%E2%80%9D#comment-377309
VeliSynkkä
Motto: Olemmeko jo vapaassa pudotuksessa?
Jari, voisitko selventää hieman kommenttejasi. Itse en heti ymmärrä, miten ydinvoiman 2-3 kertaistuminen Suomessa johtaa ydinvoiman 10 kertaistumiseen maailmalla? Tarkoitatko, että kaikki maat täyttäisivät saman prosentuaalisen osuuden sähköntarpeestaan ydinvoimalla kuin Suomi? Vai jotain muuta?
En tiedä mitä olettamuksia ET on käyttänyt skenaarioidensa pohjalla, joten spekuloin muuten vaan
. Voisin kuvitella, että ydinvoiman suhteen nopeat syövät hitaat. Toisin sanoen, jossain vaiheessa uraanipolttoaineen hinta on sen verran korkea, että uusia voimalaitoksia ei ole kannattavaa rakentaa. Eli saavutettaisiin joku saturaatiotaso ydinvoiman suhteen.
Miksi Jari muuten jätät vastauksen tivaamisen puolitiehen uraanin etuoikeutetun käytön suhteen? Samalla tavalla voidaan (ja pitääkin?) kyseenalaistaa mikä oikeus teollisuusmailla on käyttää enemmän energiaa kuin kehitysmailla? Kenen tehtävä on perustella miten energiahuolto hoidetaan kuin kehitysmaiden sähkön (ja energian) kulutus nousee teollisuusmaiden tasolle per capita? Energiateollisuuden? Luonnonsuojelujärjetöjen?
Viimeisenä olen sitä mieltä, että Energiateollisuus saa mollata toisten suunnitelmia haaveilusta ja fiktiosta ihan vapaasti. Samoin kuin sinä Jari (ja muut henkilöt/järjestöt/yhteisöt) saat mollata Energiateollisuuden visiot myös
.
ter:lle
Kymmenkertaistuminen tarkoittaa nimenomaan globaalisti samaa ydinvoiman prosentuaalista käyttöä (40%). Oletuksena on ET:n skenaarion mukainen sähkön kulutuksen voimakas kasvu, kun sähkö korvaa sekä liikenteessä että lämmityksessä fossiilisia. Tämä on mielestäni ihan hyvä kehityskulku, kunhan tuo sähkö tuotetaan kestävällä tavalla.
Vuonna 2050 olisi globaali sähkön tuotanto 60 PWh, josta ydinvoima noin 25 PWh. Nykyinen globaali sähkön tuotanto on 20 PWh.
Globaali oikeudenmukaisuus on tässä hyvä kysymys. Sanoisin niin että kun kyse on rajallisista resursseista (uraani, fossiiliset) on kysymys huomattavasti oleellisempi kuin auringon ja tuulen kohdalla. Olettaen että joku raaka-aine ei tule rajoittavaksi aurinkokennoissa tai tuulivoimaloissa.
Siten myös globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta tulisi Suomessa siirtyä käyttämään enemmän uusiutuvia (lue: tuulivoimaa) ja jättää ydinvoimalle sille kuuluva, hitaasti kuihtuva rooli.
En olisi ajamassa pikavauhtia ydinvoimaa alas, mutta realistinen ja avoin keskustelu ydinvoiman todellisista mahdollisuuksista nykyteknologialla ja polttoainekierrolla on käymättä. Ehkä sitä ei haluta käydä? Tieto lisää tuskaa?
Hei!
Tilapäinen jäähynne Ydinreaktioita.fi-blogiin on päättynyt. Voitte taas halutessanne kommentoida blogikirjoituksia.
Muistuttaisin vielä, että kaikki henkilöön kohdistuvat loukkaukset, herjaukset sekä muuten asiattomat kommentit poistetaan ilman muokkausta. Kaikki asialliset kommentit julkaistaan – olivatpa ne sitten ydinvoiman puolesta, sitä vastaan tai jotain siltä väliltä.
Ydinreaktioita.fi ylläpidon puolesta,
Janne Haonperä
Tiedottaja
Energiateollisuus ry
Fredrikinkatu 51-53 B
PL 100, 00101 Helsinki
Puh. (09) 5305 2115, 050 339 3466
janne.haonpera@energia.fi
http://www.energia.fi
http://www.ydinreaktioita.fi
Kiitos kaikin mokomin!
“Asiallinen kirjoittelu” edellyttäisi myös asiallista luettavaa. Siihen en tarvitse blogianne – Suomi24 Vastaajan venkoilua ja suoranaista valehtelua voin lukea halutessani kaikilta asiaa hiukankin sivuavilta saiteilta.
-Antonius.
Katsotaan, läpäiseekö tämä juttu sensuurin?
Nopeaneuronireaktoreihin panostettiin paljon jo 50-70-luvuilla,mutta uraanin runsaus ja halpa hinta vei motiivin panostaa näihin hieman kalliimpiin ja vaativampiin laitoksiin.
Uraania kyllä piisaa.
Cigar Lake-malmi Kanadassa sisältää 100 miljoonaa tonnia 20 % uraanimalmia !
Talvivaaran U saadaan 10 -20 ppm malmista- sellaista U-pitoisuutta on keskimäärin koko maamme graniittinen kallioperä – 50 km syvyyteen asti.
Kun uudet reaktorit tarvii vain noin yhden tonnin luonnonuraania (U238) tai Toriumia tuottamaan 1000MW koko vuoden, niin tarvittaessa voimme tulla toimeen porakaivojemme U-poistolaitteisiin jäävällä uraanilla. Sellaiseen kun jää noin puolen kilon verran uraania joka vuosi keskimäärin.
Tai kun murskaamme graniittia hiekoitukseen, voisimme halvalla liuottaa siitä myös uraanin? Graniittikuutiossa on meillä saatoja grammoja uraania…
uraania on helposti hyödynnettävissä10 potenssiin 12 tonnia, nopeaaneutronireaktori käy tonnilla vuoden tehden n 10TWH sähkö sillä.
Korkeammat käyttölämpötilat nopeaneutronireaktoreissa asettaa uusia vaatimuksia materiaaleille.
Suomi on pahaksi onneksi pudonnut hieman kärryiltä noissa Gen IV ydinenergiasioissa, vaikka meillä onkin muutama lahjakas tutkija alalla.
Mutta maailmalla osaajia kyllä taas piisaa.
Etelä-Koreassa, Japanissa, Kiinassa, Intiassa, Ranskassa,.. on satoja proffia näiden uutten voimaloitten kimpussa.
Kouluja käyneinä ihmisinä osaatte varmaan lukea myös englaninkielistä asiatekstiä uusista reaktoreista?
USA, Ranska, Japani, E-Korea, Venäjä, Kiina , Intia,…
panostaa nyt vahvasti SFR, PBMR, BRESt, BN-600,..
Kiina mm ostaa BN-, laitoksia ja HTR-laitoksia, perästä kuuluu pian…Kiina alkaa tehdä sarjatyönä noita AP100o reaktoreita, kustannukset saaattaa palata sinne 70-luvun alun tasolle n 200 taalaa kW?
Ala perusasioiden opiskelu esim täältä:
http://www.world-nuclear.org/info/inf77.html
http://www.world-nuclear.org/info/inf98.html
…Fast neutron reactors are a technological step beyond conventional power reactors.
They offer the prospect of vastly more efficient use of uranium resources and the ability to burn actinides which are otherwise the long-lived component of high-level nuclear wastes.
Some 390 reactor-years experience has been gained in operating them…
Maan Ystävien syytä tutstua Saksan, espanjan ja Tanskan kokemuksiin uusiutuvista?
Itse uskon enemmän 2. polven biodieseliin, siitä voi syntyä itsekannattavaa toimintaa, tuetaan se lentoon – muttei ei syöttötariffeja kiitos…
Meille tulee lähivuosina kova pula verorahoista kun väestö vanhenee ja nykyteollisuus alihankkijoineen siirtyy edullisempiin oloihin.
Sadattuhannet yksityisen puolen työntekijät joutuu etsimään töitä kilometritehtaalta.
Se tietää pahaa lovea verokertymiin ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjaan.
Meillä olisi nykytilanteessa syytä kyllä syynätä tarkkaan minne verorahamme menevät.
Verovaroja nimittäin tarvitaan kipeästi tarpeellisempiin kohteisiinkin- sairaita, vanhuksia,lapsia, työttömiä piisaa lähivuosina- paljon!
Hienoa olisi, jos että meille saataisiin myös näitä oikeita itsensäkustantavia työpaikkoja – siis semmoisia jotka eivät ruinaa joka vuosi miljarditukiaisia, kuten maatalous ja monet uusiutuvat energiamuodot, ( Saksa, Tanska, Espanja, kts linkit alla)
Luulen, että maatalouden tukiaisten ja uusiutuvien tukien lisäksi erityisesti kuntien ja valtion työprosesseja pitäisi kehittää ja miettiä työtittelien tärkeysjärjestyksiä.
Varmaankin sijoittamalla palkkarahat tärkeimpiin töihin ( terveys-, hoito-, opetus, vanhustuki, tulevaisuusinvestoinnit T&K-työhön,..) saataisiin aikaan enemmän ja tarpeellisempia palveluita kuin nykyisillä työpaikkajaoilla, vai mitä?
Kaivostoiminta olisi periaatteessa meidän harvoja varmoja teollisiaa alojamme – malmeja kun ei voi siirtää halpamaihin onneksemme.
Olen huolestuneena seurannut kaivosfirmojen puheita siitä, että malminetsintä ja kaivostoiminta on tulossa mahdottomaksi Suomessa.
Etsintäluvat ovat kalliita ja hirmuisen byrokratian takana…Suomen kiinnostavuus malminetsintäkohteena ja kaivosmaana voi romuttua.
Ryssimmekö tämänkin mahdollisuutemme?
Kepu junailee onnekkaille maanomistaja-HannuHanhille miljoonakorvauksia ja tyhmänvihreät ekomystikot haluaa suojella kiusaksi juuri sen kaivoksen tuikitavallisen suonläntäreen..
Suomessakin pitäisi kiinnittää näihin poliitikka-prosessien avoimuuteen, läpinäkyvyyteen.
Jotta Yleinen Etu olisi tärkeämpää kuin kapeat siltarummut tai liito-oravan papanat..
Muuten meille tulee noutaja…
http://www.rwi-essen.de
Rheinisch-Westfälisches Institut für Wirtschaft s forschung
Economic impacts from the promotion of renewable energies:
The German experience
Final report October 2009
Tanska: googlaa
http://www.cepos.dk Wind_energy_-_the_case_of_Denmark.pdf
Espanja, googlaa:
Gabriel Calzada Alvarez, PhD,
Study of the effects on employment of public aid to renewable energy sources,
Universidad Rey Juan Carlos
March 2009
http://www.scientificamerican.com/articlecfm?id=fixing-the-broken-policy-process
Realismi ja idealismi ovat hauskoja termejä.
Luonnontieteellisestä näkökulmasta jo nykyinen ihmiskunnan keskimääräinen kulutustaso on liian korkea, eikä ole realistista ajatella että tällä tiellä voitaisi jatkaa kovinkaan pitkään.
Taloustieteellisestä näkökulmasta vain juoksemalla joka vuosi 2% nopeammin kuin edellisenä vuonna, voimme pysyä edes paikoillamme. Ainoa realistinen vaihtoehto pysyä jatkossakin juoksumatolla on siis parantaa kuin sika juoksuaan joka vuosi ja kuluttaa luonnonvaroja kiihtyvällä nopeudella.
Realismi on siis katsojan silmässä.
Riitan “silmän pilke” sivuuttaa idealismin avulla luonnontieteelliset reunaehdot, mutta on tämän väistöliikkeen jälkeen taloustieteen oppien näkökulmasta looginen ja realistinen. Itse en sitä kuitenkaan kutsuisi realistiseksi, sillä sen perusta on täydellisesti tyhjän päällä.
Maan ystävien ajatusten perusta on vakaalla pohjalla, mutta ratkaisut sen jälkeen taloustieteen oppien näkökulmasta idealistisia tai jopa kerettiläisiä.
Itse ajattelen niin, että on parempi lähteä luonnontieteellisesti vakaalta pohjalta ja pyrkiä muuttamaan talouden toimintamekanismeja, kuin unohtaa luonnontiede, ja toimia kuin maailma olisi yhtä tiettyä taloustieteellistä teoriaa toteuttava peli.
http://www.kohtuusvaarassa.com/
Miksi ihmetellä, miten voimme säilyttää nykyisen elintasomme? Vähänkin järkeään käyttävä, itselleen rehellinen kansalainen ymmärtää, ettei talouskasvu ole enää mahdollista. Olemme nimittäin matkalla päin betoni seinää nykyisellä kulutustasolla.
Tämän oivaltaminen ei ole viherpiipertämistä, vaan tosiasioiden myöntämistä.
Ainoa vaihtoehto on opetella uudenlainen elämäntapa: kohtuullisesti kaikkea. Ruokaa, tavaraa, työtä. Kuluttaminen ja talouskasvun perässä juoksu ovat sivistyksen alatasoja. Seuraava askel on edessämme. Ottakaamme se rohkeasti.
Jari, me emme ole esittäneet, että maailmassa ydinvoiman tuotannon pitää kymmenkertaistua. Se on oma johtopäätöksesi.
Eri mailla on erilaisia energiaratkaisuja, samoin energian kulutus ja energiainfra ovat rakenteeltaan erilaisia eri maissa. Suomen tuotantoa ekstrapoloimalla ei voi arvioida maailman energiatulevaisuutta. Tai ainakaan me emme rohkene sitä tehdä.
Kyse ei nähdäkseni ole oikeudenmukaisuudesta, vaan valinnoista. Olemme visioineet tulevaisuudesta, jossa Suomi menestyisi.
Visiossamme emme ole olettaneet, että neljännen sukupolven ydinvoimalat olisivat vielä meillä käytössä, mutta ne ovat todennäköisesti tuolloin kaupallisesti saatavissa. Näin ollen sivuutan kommenttisi faktoista ja fiktioista. Ei meillä tarvitse olla koko maailma selitettynä. Ne ratkaisut, joita meidän visiossamme on, on nähdäkseni mahdollista varsin hyvin arvottaa, jos tällä aikavälillä nyt mikään skenariointi katsotaan mahdolliseksi.
Se, että jotkut tekevät skenaarioita, jotka ovat sisäisesti joka kohdassa ristiriitaisia, antaa nähdäkseni oikeutuksen nostaa näitä ristiriitaisuuksia esille.
Niin, ei meillä tietenkään ole kaikkien tekniikan kehityshaarojen erityisasiantuntemusta. Se tieto on tutkimuslaitoksilla.
Esität myös sellaisia kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastausta. Neljännen sukupolven teknisiä vaihtoehtoja on tällä hetkellä kuusi erilaista ja niissä on omat haasteensa ja varmasti myös kustannuskysymyksensä.
Toriumin käytön kehitys riippuu oleellisesti uraanin hinnasta. Jos hinta pysyy edullisena, torium tuskin kehittyy vauhdilla. Jos taas uraanin hinta nousee, kuten sinun skenaariossasi, niin toriumiin panostaminen vauhdittuu.
Tekniikan kehittymisen – ml. turvallisuuden – osalta näkökulmia on esitetty julkaisussamme Ydinvoima ja innovaatiot, joka löytyy http://www.energia.fi/julkaisut -sivulta. Neljänneestä sukupolvesta jutun on kirjoittanut VTT:n Jaakko Leppänen ja Toriumista Fortumin Jani Halinen.
Toisen blogin kommentissa peräänkuulutit skenaariota, jossa ydinvoiman tilalla on tuulivoimaa. Ja kysyt, että uskallammeko sellaisen tehdä. Minusta ei ole kysymys mistään uskaltamisesta. Jos tekisimme tuulivoimaa yli 50 % Suomen sähköntuotannosta -skenaarion, joutuisimme tekemään niin paljon oletuksia, että hyöty skenaariosta ei olisi kaksinen.
Varmaan ilmastonäkökulmasta tilanne olisi sama kuin nykyskenaariossamme. Ei parempi eikä huonompi. Järjestelmän hallinnan ja toimivuuden edellytysten sekä kustannusten osalta oletuksia olisi vaikea tehdä.
En ylipäätään näe, miksi juuri ydinvoima pitäisi tuulivoimalla korvata. En haluaisi demonisoida mitään tuotantomuotoa.
Skenaarioita voisi tehdä loputtomiin. Omassa prosessissamme teimme erilaisia tulevaisuuskuvia hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Ei yksin teknologian kehityksen näkökulmasta. Niiden pohjalta laadimme oman tahtotilan, vision. Se täyttää ne tavoitteet, joita itse visiolle asetimme. Mm. monipuolisesta, toimitusvarmasta ja kilpailukykyisestä energiasta.
Visiomme tuotantojakauma ei varmasti ole se, mikä vuonna 2050 toteutuu. Vision arvo on siinä, että olemme voineet osoittaa, että energiatulevaisuuden kannalta keskeiset kysymykset ovat ratkaistavissa siten, että hyvinvoinnin jatkuminen on mahdollista. Se edellyttää paljon asioita laajemminkin yhteiskunnassa, mutta meidän ei ole tarvinnut mennä sellaisiin ratkaisuihin, joita ei olisi näköpiirissä teknisesti tai jotka edellytäisivät ihmisiltä sellaisia muutoksia, joita ei voitaisi demokratiassa toteuttaa.
On vain hyvä, jos meidän enerigajakaumallemme löytyy kilpailukykyisiä haastajia. Onhan meidänkin visiossamme jätetty hyvin paljon pelivaraa sille, mitä polttoaineita käytämme ja varsin suuret hajonnat eri tuotantomuodoille. Emme kuvittele arvaavamme kunkin polttoaineen käyttöä tai tuotantotekniikan tarkkaa volyymiä vuonna 2050.
Kiitos Jukka vastauksesta.
Ensin pitää todeta että en suoraan tehnyt ET:n skenaariosta johtopäätöstä että globaali ydinvoima kasvaisi kymmenkertaiseksi tai että näin esittäisitte.
Totesin että jos muu maailma lisäisi ydinvoiman käytön samalle prosentuaaliselle tasolle, niin se vastaisi kymmenkertaistumista. Tällöin on pakko olettaa vaihtoehto b), koska nykyinen polttoainekierto ei toimisi.
Esitin myös vaihtoehdon a), jossa Suomella on erioikeus käyttää ydinvoimaa ja uraania, jolloin muu maailma käyttää sitä suhteessa vähemmän. Tällöin b) ei ole tarpeen.
Nyt taidatte olettaa molemmat, jos tulkitsen vastausta oikein.
Tässä on muuten mielenkiintoista se että yhteen visioon/skenaarioon kelpaa teknologiat, jota ei ole olemassa tai joiden teknillistaloudellisuudesta kannattavuudesta ei ole käsien heiluttelua parempaa tietoa, tuskin sitäkään. Oleellista tässä on teknillistaloudellinen kannattavuus. Siitä Leppänen&Halinen eivät ole sanaista arkkuaan avanneet. Kas, kun tutkijat mielellään pohjaavat lausuntonsa faktoihin.
Sen sijaan toisessa skenaariossa (50% tuulivoimaa) olisi kaikki teknologia jo nyt saatavilla ja järjestelmän sekä kustannuksia että hallittavuutta voi jo mallintaa. Näin on jo tehty ja tehdään Irlannissa, Tanskassa, Espanjassa ja pian monessa muussakin maassa, jossa tuulivoiman osuus nousee seuraavan 10-20 vuoden sisällä yli 30%:n.
Suomen 50% -tuulivoimaskenaarion voisi pohtia läpi, keskustella vaihtoehdoista asiallisesti ja ehkä jokainen, minä myös, oppisin jotakin. Se että tätä keskustelua ei edes haluta avata kertoo hyvin paljon. Kyse on uskalluksesta – juuri siitä.
Se että tuleeko meidän pyrkiä tuohon skenaarioon, vai olisiko vuonna 2050 vielä järkevää käyttää ydinvoimaa hieman, on kokonaan toinen asia ja riippuu teknologian kehityksestä. Oleellista on se että tuohon tuulivoima 50% -vaihtoehtoon on teknologiat jo nyt saatavilla ja kysymys on enemmän kustannuksista ja niiden kehittymisestä.
Olenko Jukka muuten joskus demonisoinut ydinvoimaa? Löydätkö tältä palstalta tai muualta yhdenkin tällaisen kirjoituksen? Et suoraan väittänyt että olisin demonsoinut, mutta haluan sanoa selkeäsi itseni irti sellaisesta.
Se mitä kritisoin ydinvoimassa ei ole teknologia vaan jostain kumman lähteestä kumpuava haaveilu ja haluttomuus keskustella ydinvoiman vaihtoehdoista, niiden kustannuksista sekä pidemmän ajan kestävästä kehityksestä. Haaveillaan Gen IV -teknologiasta, haaveillaan ydinvoimaloille ylisuuria kapasiteettiarvoja, haaveillaan ydinvoiman kotimaisuudesta, haaveillaan sen työllistävyydestä, haaveillaan thoriumista, haaveillaan fuusiosta.
Jotenkin tuntuu että tuo haaveilu on ydinlobbareille välttämätöntä, jotta voisivat oikeuttaa moraalisesti ydinvoiman lisärakentamisen Suomeen.
Niin, ja koska olen nyt tuleva kansanedustajaehdokas, niin tämäkin puhe on (savosta kotoisin) olevan poliitikon puhetta. Osaatte suhtautua oikein
faktaa on se, että talouskasvu ei ole Suomessa enää aikoihin parantaunut elämisen laatua tai lisännyt onnellisuutta.
fiktiota on se, että tämä negatiivinen kehitys eli henkinen taantuma korjaantuisi lisäydinvoimalla.
kulutuksen vähentäminen on ainoa kestävä tie, ja se tarkoittaa myös energian kulutuksen vähentämistä. Voidaan aloittaa rakennuksista, niiden energiankulutus voidaan puolittaa muutamassa vuosikymmenessä.
KYSYMYS joka pulpahtelee ajoittain ilmaan eri erimedioissa;
MIKSEMME TILAA – TEE 20 kpl. ISOA YDINVOIMALAA JA MYY SÄHKÖT EUROOPPAAN?
VeliSynkkä
Energian tuoton ongelmia voitaisiin lähteä ratkomaan purkamalla koskiensuojelulaki. Suomessa löytyy innovaatioita veden valvastamiseksi energiatuotantoon ympäristöön kajoamatta.
Mutta mikä on esteenä. Yksi este on Pekkarinen, joka suojelee Fortumia virkansa puolesta – hän ei halua kilpailua markkinoille.
On sanottu että Pekkarinen on Suomen kallein virkamies. Niin onkin, mutta samalla energiatuotannon kehityksen suurin este.
Eikö olisi paras vaihtoehto myydä Fortum venäläisille – he ymmärtävät enemmän energia-alasta kuin pekkarispuoluelaiset.
He voisivat muuttaa valtion saamilla voittovaroilla vaikka Nigeriaan kehittämään kehitystä Afrikan edellytyksillä – siellä se kehityksen edistymisen hidas vaihti olisi hedän eläkepolun varrella sopivaa puurrettavaa: projekteja voisi luoda tuhatvuotisiksi – työllistäisivät sillä itsensä ja puoluetoverinsa sukunsa loputtomiin. Samalla saataisiin kehityksen esteet raivattua Suomesta lopullisesti !
Jari,
. Olet oikeassa ettei Suomella ole mitään erityisoikeutta käyttää ydinvoimaa ennen muita, olettaen, että ”muut” täyttävät erityisesti voimalan käyttöön ja polttoaineen käsittelyyn vaadittavat kriteerit. Kuvailemasi kaltainen ”Suomityhjiöajattelu” on tietysti epärealistista, enkä usko, että kukaan uusista laitosinvestoinneista päättävä ajattelee niin, vaan ottaa koko globaalin tulevaisuuskuvan huomioon. WNA arvioi, että ydinvoiman käyttö vähintään viisinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä http://bit.ly/aNgNH3. Heidän esittämä skenaario aiheuttaa luonnollisesti hinnannousupaineita uraanille, mutta kysynnän ja tarjonnan lait kyllä pitävät huolen siitä, että ”tuoretta” uraania riittää ainakin vuosisadan loppuun asti. Uraanin, kuten mikä tahansa ”kaivettavan” resurssin (esim. öljy/mineraalit) hinnannousu lisää uusien varojen etsintää ja ”ehtyneiden” lähteiden hyödyntämispotentiaalia. Ja koska polttoaineen hinta on vain hyvin pieni tekijä ydinvoiman kustannuksissa, yhtiöt ovat varmasti valmiita sietämään paljonkin nykyistä korkeampia hintoja.
Onneksi olkoon päätöksestäsi lähteä vaaleihin mukaan, lienee turha kysyä minkä puolueen jäsenenä vaikutat
Pidemmällä aikavälillä tähän on saatava ratkaisu ja tätä mainitsemasi Halinen ja Leppänen tutkivat. He keskittyvät julkaisussa nimenomaan teknologiaan, ei niinkään kustannuksiin koska niiden käsittely ei ollut tuon nimenomaisen läpyskän tarkoitus. Esimerkiksi Torium-polttoainekierron taloudellisuudesta Halinen sanoi (sähköpostissa) ”Lopputulos on siis se, että suunnitelluissa heterogeenisissä polttoaineratkaisuissa (fissiili siemenmateriaali ja fertiilli toriumvaippa erillään) polttoainekierron kokonaiskustannukset torium- ja uraanikierroissa ovat samaa luokkaa. TKK:lla on myös vastikään valmistunut diplomityö asiasta (Giedraityte: Thorium Fuel Cycle Economics). Tulos on vastaava.” Viitattu lopputulos on siis tämän http://bit.ly/cblW1F tutkimuksen päätelmiä. En usko, että tulevaisuuden ydinvoiman tutkimuksessa ollaan haihattelemassa. Kyseenalaistaa tietysti aina saa ja pitää!
Energiantuotantoon sijoittamisessa et mielestäni näe metsää puilta. Nykyiset ydinvoimayhtiöt ovat kiinnostuneet joko voitosta tai halvasta osakkailleen tuotetusta sähköstä (joiden tuotteista voitto tulee) ei niinkään ydinvoimasta. Meidän kantamme on, että jos yhtiöllä on halua ja resursseja rakentaa turvallinen laitos ja hyväksyä siihen liittyvät taloudelliset riskit tämän tavoitteen saavuttamiseksi, se heille suotakoon. Jos he voisivat saavuttaa saman tavoitteen tuulivoimalla, kyllä he siihen sijoittaisivat. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole erityisen kannattavaa ilman tukiaisia. Pointtini on se, että valtio (tai vaikka EU) järjestää raamit joissa uuteen tuotantoon sijoitetaan (päästökauppa, tariffit), mutta päätös on viimekädessä yhtiöillä jotka investoinneistaan riskit kantavat. Toki skenaarioita voi tehdä vaikka minkälaisia, ja 50% tuulipenetraation vaikutusta järjestelmään voi pitää siedettävänä, mutta jos se ei ole kannattavaa on se nykyisessä tilanteessa (johon voit tietty yrittää vaikuttaa mahdollisessa uudessa työpaikassasi) varsin hyödytöntä.
Jotkut pointtisi ovat kuitenkin erittäin hyviä, ja olen saanut paljon ajattelemisen aihetta. Kiitos aktiivisesta ja rakentavasta otteestasi keskusteluun!
Pur,
Ottamatta kantaa kuinka onnellisuutta tai hyvinvointia tulisi mitata, olen kohtalaisen varma, että hyvinvoinnin pienenemisellä olisi negatiivinen vaikutus edellämainittuun?
Toivottavasti vastaukseen ei päässyt liikaa lapsuksia pitkän työpäivän päätteeksi!
- Lauri
“Ja koska polttoaineen hinta on vain hyvin pieni tekijä ydinvoiman kustannuksissa, yhtiöt ovat varmasti valmiita sietämään paljonkin nykyistä korkeampia hintoja.”
Eli, jos kysyntä ylittää tarjonnan niin hinta nousee kunnes ydinvoima on jollakin aluella marginaalituotannon asemassa. Olisiko jokin syy miksi näin ei kävisi?
Uraania ei voi juurikaan korvata ja sillä ei ole muuta käyttöä nykyisin. Todellista kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ei uraanille ole vielä koettu, koska 70- ja 80-luvuilla suuri osa meni ydinaseisiin ja nykyään tuo aseuraani kattaa merkittävän osan uraanin tarpeesta.
Tuulivoiman tukiaisista puhuttaessa on syytä muistaa että ydinvoima on kehitetty julkisen tuen turvin ja kaupallistettu pääosin suljetuilla sähkömarkkinoilla. Koko ydinenergia-alan (fissio, fuusio, jäte ym.) OECD-maiden julkinen tuki vuodesta 1974 alkaen on 290 Mrd €, kun sen suhteuttaa bruttokansantuotteeseen. Tuo IEA:n datasta laskettavissa oleva luku ei siis sisällä ennen vuotta 1974 annettua tukea tai ei-OECD -maiden tukea. Siitä puuttuu myös muutama vuosi mm. Ranskan osalta. Ottaen nuo huomioon on ydinenergiaan laitettu julkista tukea nykyrahassa jotain 500-1000 Mrd € väliltä.
50% tuulipenetraatiota halusin tarkastella vuoteen 2050. Toisin kuin Gen IV- tai thorium -vaihtoehdoissa, meidän ei tarvitse olettaa teknologisia läpimurtoja tai toivoa että laskelmat uusien polttoainekiertojen taloudellisuudesta pitävät, vaan nykyisien teknologioiden kustannusoptimointi riittää. Tämän vuoksi tuo keskustelu olisi hyvä käydä.
Koska Jukka ei ollut kiinnostunut keskustelemaan tuulivoima 50% -skenaariosta, haastan tässä sinut siihen. Mitkä ovat mielestäsi keskeiset ongelmat että tuo skenaario ei olisi myös Suomessa mahdollinen?
Pohjatiedoiksi kannattaa lukea: http://www.energinet.dk/NR/rdonlyres/3097FD4E-F82A-43D0-BBD9-8BF07C349474/0/Windpowermagazine.pdf Huom: koko on 14 MB.
[...] ei ole olemassa (kommentoiden tutkimusta, jonka mukaan tarvittava teknologia on olemassa), ja Larnimaan mukaan skenaarion perusuraa matalampi vuotuinen bruttokansantuotteen kasvu tarkoittaisi muun muassa [...]