EPR on todennäköinen vaihtoehto myös Britanniassa, huhuista huolimatta
Suomessa liikkunut huhu siitä, että EPR ei kelpaisi briteille turvallisuuspuutteiden takia, on täyttä potaskaa.
Marraskuussa Britannian ydinturvaviranomainen julkaisi tiedotteen siitä, että yksityiskohtaiseen tarkasteluun etenevät laitosvaihtoehdot ovat EDF/Arevan EPR ja Westinghousen AP1000. Silti huhu EPR:stä on pulpahdellut esiin viime aikoina useassa yhteydessä Ylen televisiokanavilta alkaen.
Sen sijaan paikkansa pitää se, että Ranskan, Britannian ja Suomen ydinturvallisuusviranomaiset ovat vaatineet Arevalta EPR-laitostyypin automaatioon liittyviä parannuksia. Vaatimus on julkaistu suomeksi lausuntona STUKin sivuilla.
Moinen turvallisuusviranomaisten puuttuminen suunnitteluun on kuitenkin mielestäni normaalia ja suositeltavaa toimintaa, kun kyseessä on uudentyyppiset tekniset ratkaisut.
Eri maiden ydinturvaviranomaisten yhteistyö kuulostaa järkevältä lähestymistavalta, sillä yhteisen lausunnon perusteella jokainen virasto oli havainnut samantyyppisiä puutteita järjestelmissä. Yksityiskohtaisten parannusten osalta eri maiden ratkaisut poikkeavat toisistaan, ja liikkumavara pitääkin sallia kansallisen sääntelyn puitteissa.
Britanniassa lisäydinvoiman rakentaminen etenee järjestelmällisesti. Marraskuussa Britannian hallitus julkisti kymmenen laitospaikkakuntaa, joihin uudet ydinvoimalaitosyksiköt voidaan rakentaa vuoteen 2025 mennessä. Kaikki uudet laitokset sijoittuvat joko jo käytössä oleville laitospaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen. Yksi laitospaikkaehdotus, Kentissä sijaitseva Dungeness, hylättiin sijoituspaikan luontoarvojen vaarantumisen takia.
Britannian ydinvoimahanke etenee seuraavaksi yksityiskohtaisempiin turvallisuusanalyyseihin kahden jatkoon selvinneen laitostyypin osalta. Kesäkuuhun 2011 mennessä ydinturvallisuusviranomainen on luvannut lopulliset tyyppihyväksynnät Britanniaan rakennettavista laitoksista. Tyyppihyväksyntä voidaan myöntää myös ehdollisena, jolloin havaitut puutteet on korjattava ennen lopullista käyttöönottoa.
Tämän tyyppisen kirjoituksen tarkoituksena lienee pyrkiä vaikuttamaan niihin, jotka ajattelevat eri lailla kuin kirjoittaja itse. (Valmiiksi saman lailla ajatteleviinhan ei ruutia kannata tuhlata.) Lukijan vakuuttamisessa on ensimmäiseksi huolehdittava siitä, että lukija suhtautuu suopeasti ja avoimin mielin kirjoittajaa kohtaan – entisaikojen retoorikot kutsuivat tätä nimellä “benevolentia”. Suopeutta on lukijalta turha odottaa, jos teksti alkaa korostetun hyökkäävin sanankääntein. Silloinhan hyökkäys kohdistuu juuri eri lailla ajattelevaan lukijaan, siis siihen, jota kirjoittaja yrittää vakuuttaa. Vaikka potaska onkin sinänsä tarpeellinen kemiallinen yhdiste, sen käyttöä avausvirkkeessä on syytä välttää.
Parhain terveisin,
VMT
PS. Tietosisällöltään kirjoituksesi oli mielenkiintoinen.
Kiitos palautteesta, tuot esiin hyviä huomioita.
Tällä kirjoituksella en kuitenkaan pyri niinkään vaikuttamaan kenenkään mielipiteeseen vaan kirjoituksella haluan ykskantaan ja selkeästi kumota perättömän huhun.
Väite on tullut vastaan useassa yhteydessä viime aikona ja eikä se pidä paikkansa, kuten linkkien takaa voi itse käydä tarkistamassa.
On mielenkiintoista nähdä minkälaisia hintapaineita AP1000 aiheuttaa Arevalle. Westinghousehan myi ensimmäiset neljä laitosta Kiinaan hintaan 8 miljardia dollaria – siis 2 miljardia per laitos. Tehoerokin huomioonottaen hintaero on merkittävä.
EPR ei myöskään ole ainoa voimalaitostyyppi jolle viranomaiset ovat asettaneet lisävaatimuksia. Myös Westinghouse on joutunut tekemään suunnitelmiinsa muutoksia: http://westinghousenuclear.mediaroom.com/index.php?s=43&item=203
“jokainen virasto oli havainnut samantyyppisiä puutteita järjestelmissä”
Ystävällisesti huomautan, ETTEI järjestelmissä ole havaittu puutteite, sillä järjestelmiä EI vielä edes ole olemassa.
Sen sijaan automaatioSUUNNITELMISSA on havaittu puutteita.
Niitä suunnitelmia parannetaan, kunnes viranomaiset (Suomessa STUK) hyväksyy ne suunnitelmat ja antaa luvan rakentaa ne järjestelmät.
Sitten viranomainen VALVOO, että suunnitelmia noudatetaan pilkulleen ja valvoo koekäytön.
Oikea tarkennus. Kyse on suunnitelmista, kuten ystävällisesti huomautat.
“nähdä minkälaisia hintapaineita”
AP 1000 – perusratkaisut näyttävät varsin kehityskelpoisilta. Hintapaineet ?
Joidenkin tyyliin (ala) sopii ydintekniikan kehityksen vähättely. Jostain syystä samat tyypit ihastelevat tuulivoiman “valtavaa” kehitystä ja “massiivista” lisäämistä ikuisen onnen avaimena – ilmaiseen sähköön ja lämpöön.
Pitänee muistuttaa että yhdinsähkön hinta voisi moninkertaistua ja se silti aina voittaa tuulimyllyt. Loppupelissä hintaa tärkeämpi seikka on se, että sähköä yleensä on saatavissa. Pätötehoa – ei huulivoimaa.