Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia
Euroopassa vauhdissa oleva dominoefekti kaataa ydinvoiman alasajoa suunnitelleiden valtioiden energiapolitiikat yksi toisensa perään. Uusimmat kaatuneet palikat ovat Saksa, Belgia ja Italia. Niitä ennen Ruotsi oli ennättänyt kääntää ydinvoimapolitiikkaansa radikaalisti muutamassa vaiheessa.
Ruotsissa vuonna 1980 järjestelyn kansanäänestyksen jälkeen tavoitteena oli sulkea ydinvoimalaitokset vuoteen 2010 mennessä. Äänestyksen aikaa vasta osa laitoksista oli valmiina. Ruotsalaiset rakensivat kaikki 12 laitosta. Sulkeminen jäi kahteen Barsebäckin yksikköön. Barsebäck näkyi Kööpenhaminaan, ja sulkemispäätös johtui pitkälti tanskalaisten vastustuksesta.
Sen jälkeen askel kerrallaan Ruotsi luopui ydinvoiman sulkemisesta. Ensin piti löytää ydinvoimaa korvaavaa päästötöntä tuotantoa. Sitä ei löytynyt riittävästi, ja jo sosialidemokraattien valtakaudella lykättiin sulkeminen epämääräiseen tulevaisuuteen.
Ruotsin energiapolitiikka muuttui, kun hallitusvalta siirtyi porvarilliselle koalitiolle. Vuosina 2007–2012 toteutettava tehojen nosto kahdeksassa ydinvoimalaitoksessa tuo uutta ydinvoimatehoa lisää enemmän, mitä Barsebäckin yksiköiden sulkeminen vei. Lisäksi Ruotsissa tulevaisuudessa korvannee vanhimpia ydinvoimalaitoksia uusilla. Ruotsin teollisuus ajaa vahvasti Oskarshamn 1:n korvaamista ensimmäisenä.
Saksassa syyskuun vaalien jälkeen Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattien ja vapaiden demokraattien uusi koalitiohallitus kirjasi ohjelmaansa jatkoaikaa ydinvoimalaitoksille. Energiapolitiikan linjanmuutos on merkittävä ja antaa esimerkkiä vielä empiville maille. Tässä vaiheessa Saksa ei vielä lopullisesti luovu vuonna 2001 säädetystä ydinvoiman alasajosta, mutta ydinvoimalaitosten käyttöiän pidentäminen antaa lisäaikaa myös poliittiseen päätöksentekoon. Seuraava dominopalikka kaatunee lähivuosina. Ruotsin tapaan Saksa on ennättänyt sulkea kaksi ydinvoimalaitosta, 17 laitosta on edelleen toiminnassa.
Saksan tapaan Belgialla oli tarkoitus sulkea ydinvoimalaitoksensa. Vuonna 2002 maa päätti rajoitta ydinvoimalaitosten käyttöiän 40 vuodeksi. Mutta Belgiassakin politiikka on muuttunut. Nyt Belgian hallitus ajaa ydinvoimalaitoksille 10 vuoden jatkoaikaa.
Italia on seuraava kaatunut dominonappula. Silvio Berlusconin uusin hallitus tuo maan jälleen ydinvoiman tuottajaksi. Marraskuussa 1987 pidetyssä kansanäänestyksessä italialaiset päättävät luopua ydinvoimasta. Hallituksen tavoitteena on aloittaa ensimmäinen uuden ydinvoimalaitoksen rakennustyöt vuonna 2013. Eikä ydinvoiman rakentaminen jää siihen. Hallituksen teollisuusministeri on esittänyt jopa kymmenen ydinvoimalaitoksen rakentamista.
Ydinvoimassa on meneillään vahva nousu muuallakin Euroopassa. Iso-Britanniassa hallitus on valinnut jo 10 paikkaa, johon uusia ydinvoimalaitoksia voidaan rakentaa. Britanniassa on kaatunut myös sellainen palikka, että Gaia-teorian luojasta ja ympäristöliikkeiden ikonina vuosikymmeniä olleesta professori James Lovelockista on tullut viime vuosina ydinvoiman vahva kannattaja.
Läntisistä EU-maista Ranska on ydinvoiman eturivissä. Se rakentaa Flamanvilleen samanlaista laitosta kuin Olkiluoto 3 on. Ranskassa on muitakin uusia hankkeita.
Entisen itäblokin nykyisissä EU-maissa on lukuisia ydinvoimahankkeita, Tshekissä, Slovakiassa, Bulgariassa, Romaniassa. Suomen lähipiirissä ydinvoimahankkeita ovat Ignalinan suljettavan laitoksen korvaava Baltian maiden ja Puolan yhteishanke sekä Viron mahdollinen oma ydinvoimalaitos. Venäjä rakentaa Liettuan ja Puolan välissä olevaan Kaliningradiin kaksi ydinvoimalaitosta ja korvaa Pietarin lähellä olevan Sosnovyi Borin vanhat laitokset uusilla yksiköillä.
Itävalta on sitkeimmin kiinni kansanäänestyksen tuloksessa. Maa sulki vuoden 1978 kansanäänestyksen jälkeen lähes valmiin Zwentendorfin ydinvoimalaitoksen. Äänestystulos ei kuitenkaan estä Itävaltaa tuomasta ydinvoimalla tuotettua sähköä naapurimaista. Kovin monta euroa en laittaisi vetoa, että Itävalta pysyy ydinvoimalle kielteisenä pitkän päälle.
Tämä on sitä ydinvoimarenessanssia.
Hyvä yhteenveto muutoksista Euroopan ydinvoimasektorista. Miten aiotaan korvata meidän Venäjältä tuotava 1450 MW “jatkuva” teho, samoin lauhdevoiman korvaukset Inkoo 1000MW ja kaikki länsirannikon lauhdelaitokset. Seurattuani myös ruotsalaisen valtion vesiputousyhtiön toimia olen kaiman kanssa samaa mieltä renesanssista.
Tänään muistelemme isiemme aikaa “luotettavan itänaapurimme” toimista voimankäytön alalla, tarvitsemme omat voimalaitoksemme.
Kaima-Pekalle lisävahvistusta: kyllä kaikkialla on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi rakentaa voimalaitokset oman maan rajon sisään. Naapurimaan sähkön varaan ei kannata liiaksi tuudittautua.
Onkos tää tieusanen ve vakooja, Stasin kätyri?
Nimen vaihtaminen voisi helpottaa uskottavuusongelmaa.
Toivottavasti tämä viimeisten vuosikymmenien jatkunut ydinvoiman ”alasajo” tulee täydellisesti dokumentoitua jälkipolville, jotta kukaan ei toista kertaa yritä vastaavaa pelkän poliittisen tahtotilan perusteella. Asioista jotain ymmärtävät ovat nytkin koko ajan tienneet tavoitteen mahdottomuuden.
Lovelock on käsittääkseni aina ollut ydinvoiman puolestapuhuja, mikä on hiertänyt hänen ja ympäristöliikkeiden välejä. Lovelock on järkkymättä ehdottanut ydinvoimaa globaaliksi ratkaisuksi ilmasto- ja energiakriisiin. Olen kieltämättä pitänyt ideaa vähän puolihulluna, mutta perehdyttyäni enemmän 4. sukupolven fissioteknologiaan alan vähitellen ymmärtää mitä Lovelock on tarkoittanut. Odotan tämän sivuston valottavan jatkossa sitäkin aihetta. Toivoisi mahdollisimman monen ymmärtävän esim. IFR:n ja MSR:n mahdollisuudet paitsi energiantuotannossa, myös uraanin louhinnan ja ydinjäteongelman ratkaisemisessa.
Tulipa mieleeni .. Kerettiläinen vastavirran strategia Suomelle?
Pelastuksena puhdas JA energia-intensiivinen talous?
Halpa sähkö ja energia toisi yrityksille vapausasteita lisää- ne voivat halvan energian avulla ottaa uusia tuotteita ja tuotantotapoja valikoimaansa, toisin kuin kilpailijansa. Siinäpä voisi olla lokoisan suojainen asemointi suomalaisille yrityksille- kaikki muut kun yrittää sopulilauman tapaan rynnätä vähäenergiseen tuotantoon ja tuotteisiin?
Puolet teollisuudestamme häipyy – mitä pitäisi tehdä katasrofin estämiseksi??
Satoja tuhansia yksityisen teollisuuden työpaikkoja siirtyy edullisempiin oloihin Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, Itä-Eurooppaan.
Se tietää massiivista lovea verokertymiin ja siis vakavaa suoneniskua yhteiskuntamme kyvylle huolehtia heikoista, lapsista, sairaista, vanhuksista sekä toisaalta korkeakouluista yms tulevaisuuden työpaikkojen kannalta välttämättömistä tulevaisuusinvestoinneista.
Hätäkellojen pitäisi soida päättäjienkin kammioissa ?
Mikä olisi tässä hätätilanteessa VARMIN konsti säilyttää – tai jopa lisätä – Suomessa teollisuutta ja sitä palvelevaa satojen tuhansien ihmisten alihankinta-verkostoa, hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa?
Noh, Suomen perinteinen hyväksihavaittu kansantalouden moottori, perusteollisuus (metsä-, metalli-, kemia-,..) on pääosin energiaintensiivistä prosessiteollisuutta, joka käyttää paljon sähköä ja energiaa yleensä.
Esim. Outokummun, Rautaruukin, monissa kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksissä tuotteiden kustannuksista 30-50% on energiakustannuksia, tehtaan palkat on niillä paljon pienempi kustannuskompponenti, luokkaa 10% jopa.
Eli jos energian hinta nousee 50%, niin MIKÄÄN palkan – eikä puun, kuljetusten- hintojen alennus ei riitä korvaamaan sitä.
Energia on sikäli reilu kilpailutekijä/ kustannuserä meidän kannalta, että se maksaa globaalisti lähes yhtä paljon joka puolella maailmaa – toisin kuin palkat, puu, logistiikka,T&K,…
Tässä voisi olla Suomen kansantalouden oljenkorsi, ainoa varma kilpailutekijä?
En usko, että Suomi pärjää enää välttämättä hyvillä insinööreillään. T&K pyritään siirtämään lähelle tuotantoa ja asiakkaita, siis itään, jossa on lisäksi halpoja insinöörejä.
Koreasta, Kiinasta, Intiasta, Brasiliasta, jne. pursuaa hyviä lahjakkuuksia joka lähtöön.
Kone, Finnair, Nokia, IT-yritykset ovat tietysti erilaisia kustannusrakenteeltaan, mutta esim IT-firmat tekee paljon töitä perusteollisuuudelle, joten jos perusteollisuus häipyy, niin pitää it-firmojen seurata perässä Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan.
Työvoimaintesiivisten IT-, suunnittelu-, insinööri-, hoito-, hallinto-, siivous-, yms firmojen kannalta olisi hienoa , jos työntekijöiden elämisen kustannukset (asuminen erityisesti) olisivat meillä oleellisesti pienenmmät, jolloinka insinööri, lentäjä, tutkijat ja it-asiantuntija pystyisi elämään täällä mukavasti, globaalilla palkkatasolla, esim noin 500-1500 e/kk.
Miksi muuten asunnot, tontit, maatalousmaa, etc maksaa meillä sairaasti – Euroopan harvaanasutuimmassa maassa ?
Siinä eräs iso este oikeille uusille työpaikoille, firmat kun saa hyviä ihmisiä töihin halvemmalla idässä.
Siis, varma keino turvata perusteollisuuden kilpailukyky on- no varmaan jo arvaatkin – vanha kunnon luotettava työhevosemme, ydinvoima!
Runsaalla halvalla, päästöttömällä ja turvallisella energialla voidaan myös huolehtia rakennusten ( ja asukkien) terveydestä huolehtimalla koneellisesti ilmanvaihdosta, kosteudenpoistosta, lämmityksestä,jne, jolloinka homeet ja alkueläimet eivät pääsee pesiytymään koteihimme , työtiloihimme ja keuhkoihimme. Sekin vaatii sähköä.
Runsaalla halvalla ja päästöttömällä sähköllä saadaan myös 2. polven bio-dieseltehtaat yms.energiaa vaativat prosessit toimimaan kannattavasti. Halpa sähkö ja energia tuo yrityksille vapausasteita lisää- ne voivat halvan energian avulla ottaa uusia tuotteita ja tuotantotapoja valikoimaansa.
Annetaan yritysten rakentaa – omilla rahoillaan ilman tukiaisia – ydinvoimaloita kymmenittäin (kuten nyt tapahtuu mm Britanniaan, Ranskaan, Japaniin, Kiinaan, Intiaan, Koreaan, Ruotsiin ja pian Saksaankin..)
http://www.world-nuclear.org/info/inf79.html
http://www.world-nuclear.org/info/inf40.html
Ydinvoiman rakentajat ovat sikäli kivoja, että ne eivät kerjää ja kuppaa kansalaisilta miljarditukiaisia, kuten tuuli, aurinko, yms. rakentajat – nuo tukiaisimiljardit kun on tietysti pois muusta käytöstä!
Kuten sairaiden ja vanhusten lääkkeistä ja hoivapalveluista, lasten ja korkekoulujen määrärahoista. Muistetaan, että miljardilla työllistetään n 30 000 hoitajaa, tutkijaa, insinööriä, tuotekehittelijää kehittämään uusia syöpälääkkeitä, ekologisia kasvipohjaisia proteiinirikkaita elintarvikkeita, tietosysteemeitä, jne, jotka oikeasti tuo uusia itsekannattavia työpaikkoja.
Mutta me ei voidakaaan maksaa 100 000 tutkijan, hoitajan, lääkärin, T&K-insinöörin palkkoja, JOS yhteiskunnan väheneviä verorahoja menee esim. 2-3 miljardia/ v Kankkulan kaivoon tukiaisiksi ja syömärahoiksi maatalousbyrokratiaan, harrasteviljelijöille tai tulevaisuudessa tuuliparoneille (= vihreiden nerokas keksintö Saksassa).
Tanska, Espanja ,Saksa ovat varoittavia esimerkkejä sokeasta huulienergiahypestä. Ne tekee käytännössä lähes kaiken (n 90% ) sähköstään likaisella hiilivoimaloilla, ruskohiilellä, maakaasulla ja myy satunnaiset tuulipiikit alihintaan naapureille… aikamoisia huijareita ne siellä…
Hieman formaalimpi perustelu löytyy seuraavista tuoreista analyyseistä:
Saksa:
” ..While employment projections in the renewable sector convey seemingly mpressive prospects for gross job growth, they typically obscure the broader implications for economic welfare by omitting any accounting of off-setting impacts. These im-pacts include, but are not limited to, job losses from crowding out of cheaper forms of conventional energy generation, indirect impacts on upstream industries, additional job losses from the drain on economic activity precipitated by higher electricity prices, private consumers’ overall loss of purchasing power due to higher electricity prices, and diverting funds from other, possibly more beneficial investment….”
network.nationalpost.com/np/blogs/fpcomment/archive/2009/10/21/germany-s-renewable-myth.aspx
http://www.rwi-essen.de
(Rheinisch-Westfälisches Institut für Wirtschaftsforschung Economic impacts from the promotion of renewable energies: The German experience Final report – October 2009) http://www.spiegel.de/international/business/0,1518,606763,00.html
Tanska: http://www.climatechangefraud.com/politics-propaganda/5494-a-mighty-danish-wind http://www.cepos.dk/fileadmin/user_upload/Arkiv/PDF/Wind_energy_-_the_case_of_Denmark.pdf
Kanada:
network.nationalpost.com/np/blogs/fpcomment/archive/2009/04/08/wind-power-is-a-complete-disaster.aspx
Uusiutuvuus-dogmista hieman.
On muistettava, että esim 10 v kuluttua voi joku maapallon 40:stä supertulivuoresta saattaa pöläyttää ilmakehään muutama tuhat km3 tuhkaa. Sellainen pimentää auringon tuhanneksi vuodeksi… Pinatubo pöläytti 1/2 km3 ja viilensi maapalloa puoli astetta vuoden ajaan..
Supertulivuoren purkautuessa ( tai ison komeetaan iskiessä) on syytä olla paljon(!) jemmassa auringosta riippumatonta energiakapasiteettia, kuten ydinvoimaa ja hiiltä… Niillä voitaisiin sitten ylläpitää kasvihuoneita ruuan tuotantoon – paksujenkin lumien keskellä.
Maatalouden rakenteesta.
Muutenkin näkisin, että kotimainen maatalous, maaseutu ja elintarviketuotanto voidaan varmimmin turvata kasvattamalla yritys/tilakokoa oleellisesti, siis modernisoimalla ja teollistamalla maatalous, me suomalaisethan olemme hyviä keksimään uutta.Miksemme me osaisi rakentaa tänne kilpailukykyistä maataloutta, osaavathan kaikki lähimaammekin Ruotsi, Tanska, Kanada, Baltit, Venäjäkin tuottaa ruokaa ilman massiivista tukiaisysteemiä?
Ydinjätteistä huolta kantava- ei syytä isoon huoleen: nykyvoimaloiden “jätteet” ( U238, U235, transuraanit) ovat seuraavien 3-4. reaktoripolvien arvokasta raaka-ainetta, joissa on vielä jäljellä n 95% uraanin energiasta. Japani, Ranska, Kiina, Intia, jne ovatkin siirtymässä noin v 2030 alkaaen näihin uuden polven nopeaneutroni-reaktoreihin. Sinänsä ydinjätteet on jo muutaman vuosikymmenen jälkeen suht pienihaittaisia, verrattuna moneen muuhun kemialliseen myrkkyyn.
Uuden polven reaktorit on sellaisia, että niissä ei ole eikä synny missään vaiheessa pommikelpoista ( yli 90% Pu239) plutoniumia.
Terrorismiriski onkin ihan muualla – kemiallisisssa ja biologisissa joukkotuhoaseissa. Sellaisia voidaaan muuuteen valmistaa alkeellisissa oloissa tiettyjen kasvien osista tai helposti saatavista kemikaaleista… 100 v vanhoilla tekniikoilla voidaan valmistaa erittäin tehokkaita taistelukaasuja (sariinia,..) , jollaisella tuhoaa miljoona ihmistä aika helposti. Siellä on ne tosiriskit.
http://www.stuk.fi
http://www.world-nuclear.org
Näiden 3-4.polven reaktrien ansiosta uraania ja toriumia riittä miljardeja vuosia, jolloinka muuten aurinkokin alkaa olla polttanut loppuun vetyvaransa, se alkaaa paisua punaiseksi jättiläiseksi ja meidän jälkeläistemme on etsittävä uusi planeettaa asumiseen…
Kai Lähteenmäki
geologi ja ympäristöfyysikko
kai.j.lahteenmaki@gmail.com
Kiitos kommentistasi. Yksi linkki lisää hyvään tekstiisi: Environmentalists For Nuclear Energy, http://www.ecolo.org/, joka verkottaa ympäristötietoista väkeä kautta maailman. Professori James Lovelock pitää omaa alisivustoaan nykyisin tässä portaalissa.
“Ydinvoiman rakentajat ovat sikäli kivoja, että ne eivät kerjää ja kuppaa kansalaisilta miljarditukiaisia,”
No miksi sitten Vattenfallenin pomo joutui lähtemään, kun oli mennyt allekirjoittamaan sopimuksen, jossa Vattenfall sitoutuu korvaamaan vahingot mahdollisesta onnettomuudesta yhtiön omistamissa ydinvoimaloissa?
kalevi – poikaseni; eiköhän se ole tasan toisinpäin. Voimaloista vastaavia piiskataan ottamaan reaktoreista kaikki irti kun uusia ei saa rakentaa.
Olisi aivan oikein että typeristä – täysin tästä maailmasta irti olevista päätöksistä vastaavat niiden tekijät.
Nyt on muuten Suomesta välitetty Ruotsiin noin 1,4 GW;n teholla sähköä linjat punasena:
http://picasaweb.google.com/joukoaksknn28/Sekalaista#5410247575737770402
Mikähän mahtaa olla Finngridin palkkio ?
Olet oikeassa, että Suomesta viedään sähköä Ruotsiin, mutta kertomasi vientiteho ei stemmaa kantaverkkoyhtiö Fingridin nettisivun ajantasaisiin tietoihin, katso kuvaa http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila.
Lisätietoa sähkön tuonnista ja viennistä saat Energiateollisuuden nettisivulta http://www.energia.fi. Viimeisten 12 kuukauden aikana (marraskuu 2008-lokakuu 2009) Ruotsiin on viety 3,7 terawattituntia, samana aikana sieltä on tuotu sähköä 1,7 terawattituntia. Suomi on ollut viimeisen vuoden noin 2 TWh:n nettoviejä Ruotsiin. Pohjoismaissa on ollut tavanomaista kuivempaa. Katso lisää Energiateollisuuden kuukausitilastosta sivulla http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto.
Ikävä kyllä asia on niin, että uutta ydinvoimaa pitää rakentaa nopeasti ja paljon, jotta lapsemme ja lapsenlapsemme eivät joutuisi kokemaan v-maista elämää ja väkivaltaista tai nälkäkuolemaa.
Jo nyt on selvää, että ilmastonmuutos toteutuu nopeammin ja rajumpana kuin on ennakoitu. Vähintään sadat miljoonat ihmiset tulevat kuolemaan, lähinnä nälkään ja tauteihin, mutta myös ravinto- ja vesisotiin.
Traagista on, että taikauskoista säteilykammoa poteneet vihreät kantavat suurinta vastuuta siitä, että hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet niin nopeasti.
Hyvää tarkoittavat mutta mitään ymmärtämättömät hölmöt.
Kaikessa tässä ydinvoiman ylistyksen ihmeellisessä euforiassa, viitsiikö kukaan enää kiinnittää huomiota siihen seikkaan,että ydinvoimalan rakentaminen on investointi 50 vuodeksi tulevaisuuteen. Siinä valetaan ydinvoimalan betoniin suomen energiapolitiikka sukupolveksi eteenpäin. Ei ole tulevaisuuden lapsilla paljon sananvaltaa siitä, millaista energiaa he suomessa haluavat tuottaa, kun isät ovat aikoinaan investoineet rahojaan 40 miljardia kiinni ydinteknologiaan kultaisella 2010 luvulla. Ei auta vaikka 2030 olisi teknologiaa tarjolla puhtaan ja halvan aurinkoenergian tuottamiseen, japanilaiset kun investoivat 20 miljardia avaruusaurinkosähkön kehittämiseen ja onnistuivat siinä. Suomessa jauhetaan atomia kuitenkin aina 2060 luvulle asti ja senkin jälkeen on edessä uudet miljardi investoinnit aivan uuteen teknologiaan. Ydinvoima on tulevaisuuden virheinvestointi, parempi olisi laittaa ne rahat aurinkoenergian tutkimukseen ja kehitykseen, niin olisi kädessä tulevaisuudessa muutakin kuin loppuun kaluttu luu.
Pekka Tiusanen
1. Joulukuuta, 2009 16:21
Tallentamani kuva on senhetkinen tilanne.
Päiväys on kuvassa – kopio aito.
Hieman ihmettelen lukemia kyllä – siinä täytyy olla mukana HVDC -yhteyksien lisäksi
Tornionjoen ylittävät voimalinjat..
Kuvassa myös spothinta – näyttää siltä että
vientivolyymi seuraa hintaa tiukasti.
Halvalla menee – tuontihinta on tietenkin salaisuus.
ihmettelijälle lisää ihmeitä:
Tuulimyllyjen valmistuksessa on kuollut ja loukkaantunut enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin ydintekniikan käytössä Tshernobyl, Hiroshima ja Nagasaki mukaanluettuna.
Tanskassa hiilivoimaa 80% – tuulimyllyjä ei enää rakenneta kun sillä sähkön hinnaksi tulee 135 € per MWh.
Jos tuulimylly keksittäisiin nyt niin ihmettä riittäisi:
Tuuli tulee Jumalalta – ei sitä saa häiritä.
Ilmavirtausten häirintä aiheuttaa kasvishuoneilmiön.
Korkeat tornit muuttaa maapallon keskipisteen paikkaa
Tornit ovat helppoja maaleja vihollisohjuksille.
Ne voivat kaatuessaan herättää karhun talviuneltaan
Tuulivoima on riistokapitalistin paras kaveri.
Ei köyhä voi pitää vapaata aina tyynellä säällä.
Katkennut siipi voi pudota eläinten päälle.
Katkennut siipi voi tehdä maahan reiän – tulivuoren.
Lentävät hyönteiset kuolee ja raadot liimautuu siiven pintaan
Jos mahdollista niin vielä Hassumpaa on biosähkö. FAOn Keith Wiebe:
http://www.tekniikkatalous.fi/…348625.ece
Tässä ydinvoimahuumassa en malta olla avaamatta pari galluppia.
Milloin globaali tuulivoimakapasiteetti (GW) ylittää ydinvoimakapasiteetin?
Milloin globaali tuulivoimatuotanto (TWh/vuosi) ylittää ydinvoimatuotannon?
Omat veikkaukset:
2016 ja 2023
Energia-asioissa ei veikkaamalla menesty. Viisas käyttää parasta saatavilla olevaa kansainvälistä tietoa, tässä tapauksessa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pari viikkoa sitten julkistamaa World Energy Outlook 2009:ää (WEO 2009).
Sivulla http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/energiauutisia/world%20energy%20outlook%202009.html on linkki IEA:n 23 kuvan WEO 2009 -aineistoon (pdf-tiedosto). Kuvista ilmenee, että ydinvoima on IEA:n vihreää tulevaisuutta (“Green Growth”) kuvaavassa 450-skenaariossa vuonna 2030 globaalisti merkittävämpi sähköntuottantotapa kuin tuulivoima ja biomassa.
Oma veikkaukseni on tässä:
http://planeetta.wordpress.com/2009/10/19/ydin-ja-tuulivoiman-tehollinen-kapasiteetti-maailmalla/
Tuollaisessa veikkauksessa ei tosin ole mitään järkeä. Pitäisi kysyä: Kummalla pystytään nopeammin vähentämään energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä? Löydät antamastani linkistä ydin- ja tuulivoiman kasvukäyrät, joista voi päätellä jotakin.
Tuulivoima on tärkeä tuotantomuoto tulevaisuudessa.Yksinään se ei kuitenkaan riitä. Ydinvoimakaan ei yksinään riitä. Tämän pitäisi olla lähtökohta ja se pitäisi ymmärtää. En usko, että päästöttömistä tuotantomuodoista varsinaisesti tulee olemaan ylitarjontaa.
Kaj;lta; “Tuollaisessa veikkauksessa ei tosin ole mitään järkeä. Pitäisi kysyä: Kummalla pystytään nopeammin vähentämään energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä? ”
Hyvin kyseenalainen kysymyksenasetelu. CO2 hypetystä huomattavasti merkittävämpi ja jokaisen omilla silmillä ja sieraimilla todennettavat hiukkaspäästöt, rikki ja typpioksidien kasvu on torjuttavissa vain ydinvoimavaihtoehtossa.
Vain massiivinen ja huokea sähköntuotto voi vastata globaaleihin ongelmiin juomaveden, fosforin, liikenteen, väestönkasvun, aavikoitumisen ja nälkäpakolaisuuden suhteen.
http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/24/oljy-ja-totuus-nousevat-pintaan/
Kaj:llahan on jopa minua aikaisempi veikkaus. Epäilen kuitenkin että tuulivoima ei ohita ydinvoimaa vielä 2020 mennessä. Sanoisin että asennettu kapasiteetti vuonna 2020 on noin 1000 GW, mutta teknologian kehityksen johdosta tehollinen kapasiteettiarvo on noin 300 GW.
Tässä perusteita:
Kiinan tuulivoiman kasvu tulee jatkumaan hyvin voimakkaana ja vuosittain asennettu kapasiteetti nousee viiden vuoden sisällä taolle 15-20 GW. Se kuitenkin tasaantuu tuohon, koska tuotanto keskityy aika lailla ja sähköverkon vahvistaminen tulee rajoittavaksi.
USA:n markkina kasvaa myös tuolle 15-20 GW tasolle viidessä vuodessa ja jakaantuu aika lailla tasaisemmin maan laajuisesti. Tässä tulee mielenkiintoinen ennuste: termisen aurinkosähkön kaupallinen läpimurto syrjäyttää tuulivoimaa alueella Southwestin alueella. Suurimmiksi tuottajiksi nousevat keskilännen osavaltiot. UHVDC DC-DC linkkejä ei rakenneta vielä 2020 vaan 735 kV verkkoa laajennetaan.
Hyvin suuri osa tuulivoiman kasvusta tulee tapahtumaan maissa, joissa tuotetaan sähköä maakaasulla tai öljyllä – syynä tuleva öljyn hinnan nousu.
Pekalle (Tiusanen): IEAn tuulivoimaennusteihin (10 vuoden päähän) voi aina laittaa kertoimen kolme. Toistaiseksi tämä on keskimäärin ollut toteutuneen kehityksen ja IEA:n ennusteen suhde. Asian voi tarkistaa IEAn vanhemmista dokumenteista. Että se siitä parhaasta saatavilla olevasta tiedosta.
Katsoin linkin läpi. Sen mukaan referenssiskenaariossa kasvu olisi 1300 TWh-a eli vuodessa lisäys vastaisi 20-25 GW kapasiteettina (2500 h huipunkäyttöaika). Viime vuonna markkinan koko oli 27 GW, tänä vuonna yli 30 GW. Eli IEA ennustaa tuulivoimamarkkinan romahtamista verrattuna siihen mitä kaikki muut ennustavat. On aina helppoa piiloutua jonkun auktoriteetin taakse, mutta omaakin päätä saa käyttää.
Minä siis en ole ydinvoiman vastustaja (teknologiana) enkä pidä toimivien ja (riittävän) turvallisien reaktorien sulkemista järkevänä. Tämä kotimainen irrationaalinen kouhkaus ydinvoiman globaalista merkityksestä vaan johtaa harhaan päättäjiä. Lienee tarkoituskin.
“vaan johtaa harhaan päättäjiä. Lienee tarkoituskin.”
Siltähän se vaikuttaa – tuulivoima on Kiinassa yhtä marginaalinen tekijä kuin Saksassa ja Tanskassa. Vähäisempi itseasiassa.
Se ei ole vähentänyt fossiilien polttoa vaan lisännyt sitä. Suomen tuulista saatavana myös
ajantasaista – tuuliparonien manipuloinnin ulottumattomissa olevaa tietoa:
http://fcaa.foreca.com/
Vai onko kyseessä ihan aito ketjureaktio?
aito ketjureaktio?
Tulevaisuuden reaktioiden ennustaminen on ylivoimainen tehtävä – kuten hyvin tiedämme jo varhaishistoriasta.
Vain lähihistorian HYVÄKSYMINEN on vielä vaikeampaa. Kuten voidaan havaita jatkuvasta uudelleenkirjoittamisen tarpeesta.
Yksi kohtalokas uudelleekirjoitus tarvitaan peittämään selkeästi tavantahvollekin aukeava asia; jos Euroopassa olisi tuulimyllyihin uhratut pääomat käytetty ydinenargiaan, olisi degarbonisaatio 100 %tapahtunut.
Pekan alustus on jo aiheuttanut ketjureaktion, mikä on hyvä asia, jossa on tullut lisäargumentointia. Etsoe:n ennuste tulevalle talvelle osoittaa Suomessa olevan 1200 MW tehovajauksen. Se täytetään tuonnilla ja varavoimalla, spothinta noussee pulatuntien aikana jopa lähelle 100€/MWh huippua. Hinta-alueena kuulumme kyllä Bergenistä pohjoiseen ja itään samaan hintajärjestelmään. Jos huipputunnin aikana tulee myrsky Atlantilta, yli 25m/s, niin nähdään taasen 1000MW tehopudotus tuulisähkön osalta Pohjolassa. Monipuolinen tuotantorakenne on tärkeää ja massapuun sekä tukin käyttö bioenergian tuotannossa on kaikkein huolestuttavinta.
Jari,
Mulla ei ole mitään tuulivoimaa vastaan sinänsä – kunhan se on kohtuuhintaista, siis hyvissä tuulioloissa, käyttöaste yli 25-30%, rakennettu maalle tai matalassa jäättömässä meressä, jolloin rakennus ja ylläpitökustannukset pysyy kohtuullisena…
Mites on ne Winvindin 200m myllyt , onnistuuko kohtuukustannuksin ?
Tuulettoman ajan varavoimana pitää olla tietysti päästötöntä vesivoimaa tai ydinvoimalla tehtyä varavoimaa.
Ei siis fossiilivoimaa kuten Tanskassa ja Saksassa pääosin kallista ja ilmaston kannalta tehotonta.
Kiinassa on isot vesivoimavarannot (satoja GW?), joka mahdollistaa vastaavan tuulivoimakapasiteetin. Tuulioloista Kiinassa en tiedä, vaikkaepäilen ettei siellä autiomaissa tuulee riittävästi?
Tässä olisikin mielenkiintoinen päästötön suomalainen mahdollisuus:
yhdistää ydinvoima ja tuulivoima:
ydinvoima generoi tuulisena off-peak aikana vedestä vetyä ja happea erillisiin säiliöihin , joita sitten poltetaan tehokkaasti ja päästöttömästi tuulettomana aikana?
Korkean lämpötilan reaktorit ..( HTR, PBMR, ..) sopisi tuohon tarpeeseen hyvin.
Saksalaista alkuperää olevan PBMR tekniikan saisi ehkä nyt halvalla, kun Eskomilla on vaikeuksia. EON, TVO, Fortum ja toisaalta Neste Oil saisivat hyvän sähkön ja vedyn tekijän.
Myös venäläisiltä saisi vielä halvalla hyviä kehitelmiä, kuten nopeat reaktorit,BREST.
Ja insinööreille riittäisi töitä.
http://www.world-nuclear.org/info/inf70.html
http://www.world-nuclear.org/info/inf77.html
Tuo off-peak-aikoina energian tuottaminen kuulostaa mielenkiinotoiselta, mutta vaatiiko tämä sitten jatkuvaa reaktorin sammuttamista ja käynnistämisä?
Suomi tarvitsee kaikkia sähkön tuotantomuotoja, myös tuontia. Ensi talvena kunnon pakkaspäivänä tuontisähköllä katettava tuotantokyvyn ja kulutuksen välinen aukko on 1 300 megawattia, hieman vähemmän kuin Olkiluotoon nousevan OL3:n tuleva teho. Yllättävät sähkön tuotannossa tai tuonnissa sattuvat ongelmat voivat mutkistaa tilannetta, kuten kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi 26.11. (http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi).
jouko a koskinen kirjoitti:
“jos Euroopassa olisi tuulimyllyihin uhratut pääomat käytetty ydinenargiaan, olisi degarbonisaatio 100 %tapahtunut.”
Tokkopa ihan sentään? Löytyykö tuolle lähdettä?
Veli Mikael,
Nykyisiä LWR reaktoreita kannattanee ajaa aina täysillä, eli kun sähkön kulutus on vähäistä, voisi niillä tehdä vetyä ja happea varastoon. Tai pumpata vettä korkealle esim. Vaaruvuoren altaaseen Jyväskylän lähelle?
Hukkalämmön voisi hyödyntää esim kasvihuoneissa.
Uudet III+ reaktorit, kuten Arevan EPR ovat helpommin säädettävissä, esim 5%/ minuutti, sellainen saaattaisi olla jo riittävä tuulivoiman kanssa?
Venäläiset kehitti Alfa sukellusveneisiinsä lyijy-vismutti-jäähdytteisen nopeaneutroni reaktorin, jota oli myös aika nopea säätää, siitä ollaan tekemässä myös lännessä variantteja nykytekniikalla, mm. Hyperion USAssa tekee siltä pohjalta pienitehoisia kasettivoimaloita mm. kaivosten ja armeijaan tarpeisiin.
Kaj Luukko kirjoitti:
3. Joulukuuta, 2009 8:13
jouko a koskinen kirjoitti:
”jos Euroopassa olisi tuulimyllyihin uhratut pääomat käytetty ydinenargiaan, olisi degarbonisaatio 100 %tapahtunut.”
Tokkopa ihan sentään? Löytyykö tuolle lähdettä?”"”
Päättelyni on liian yksinkertainen tuuliparoneille:
Olettaen että tuulivoiman osuus on noin 10% , uusiutuva polttaminen 10% – loput 80% hiilellä ja ydintekniikalla, tarvitaan hiilen korvaamiseen noin 40% vastaava pääomasijoitus.
Sen tuottamiseen tuulella tarvitaan tietty sijoitus. Koska tuulienegian vaatima pääoma on vähintään kymmenkertainen ydinsähköön verrattuna ja ylläpitokulu 2-3 kertainen -voidaan ydinsähköllä siis hiilestä luopua.
Säästetyllä rahasummalla kaiki hiiliparonit voidaan kierrättää Kuun ympäri ja lähettää torninrakentajat loppuiäkeen Aurinkolomalle.
jouko a koskinen:
“Koska tuulienegian vaatima pääoma on vähintään kymmenkertainen ydinsähköön verrattuna….”
Olen luullut, että se on vain 2-3 kertainen: http://planeetta.wordpress.com/2009/02/01/olkiluodon-tappiot-syy-luopua-uusista-reaktorihankkeista/
Kaj Luukko älä unohda lähdekritiikkiä:
http://planeetta.wordpress.com/2009/02/01/olkiluodon-tappiot-syy-luopua-uusista-reaktorihankkeista/
Toisekseen, kun tuuliparoonit haluaa unohtaa kokonaan sivukulut; sähköverkon ja varavoiman uudet vaatimukset. Joiden pääomantarve vaihtelee: Varsinasen toteemin hinta 2 – 8 x – vesivoima – kaasuturbiini.
Vain nämä ovat riittävän ajettavia nopeissa kuorman/tuotannon vaihteluissa.
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:L9likuLnwW8J:www.ee.lut.fi/stats/estat_logger.php%3FID%3D182+sarjakondensaattori+muuntaja&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShSqHpjHdhv0CZuPh5jv1Axn_-m5MDX2gonibsNLallemOvXUolTxEAdgY2jQufDpBm-5tFZd2ajbbmdhdrrfTZNLkG_6pyxEmQz-A8MKogLPUCm7DsCmuEQCznqiTUrRHyXsbK&sig=AHIEtbQqs4SJIiZTeEuO_-HZGgkyEvXtQA
Ydin-, hake-, hiililauhdevoimaa voidaan ajaa
osittainen hätäjäähdytys päällä, jolloin kuorman nopeasti noustessa on valmius välittömään tehonnostoon vähentämällä ohitusta. Täysin hölmöä touhua.
Tuulivoiman säätö- ja varavoiman tarpeesta on kymmeniä vertaisarvioituja tiedeartikkeleita ja tutkimuslaitosten raportteja. Kehoitan tutustumaan.
Niin, ja mitä tapahtuukaan kun 1600 MW yksikkö irtoaa verkosta sekunnin murto-osassa…
Ai niin, eihän sillä ole väliä kun ongelman hoitaa Fingrid ja kustannukset jaetaan kaikkien kesken.
Jari Ihonen kirjoitti:
“Ai niin, eihän sillä ole väliä kun ongelman hoitaa Fingrid ja kustannukset jaetaan kaikkien kesken.”"
Senpävuoksi Pyhäjoelle ja Simoon pitääkin rakentaa 4 – 6 kpl AP 1000 -reaktoreita turvaamaan suomalaisen huipputeräksen vientiä – sähköautoliikennettä ja kasvihuoneiden ympärivuotista käyttöä.
On ekologisesti järkevää tehdä romuautoista kestävää korimateriaalia sähköautoihin, No maksaa toki – mutta Jarin pojalleen jättämä s-auto on tienannut hintansa moneen kertaan myös luonnon kannalta. Mikäli sen moottori ei pyörikään huulivoimalla.
Kerran 100 (?) vuodessa voimalassa tapahtuva verkosta putoaminen korjautuu kun muut voimalat lisäävät tehoaan hyödyntäen tuulivoimaa varten verkkoon rakennettua säätöautomatiikkaa.
Ei tarvitse pudottaa kuormaa sammuttamalla sähköt kasvihuoneista ja valokaariuuneista. On totta että tätä ei voi tapahtua tuulisähkön ostajille koska sitä ei tulla käyttämään kasvihuoneissa, eikä sillä saada valokaariuunia edes poskenlämpöiseksi.
“Kerran 100 (?) vuodessa voimalassa tapahtuva verkosta putoaminen korjautuu”
Jos tämä on tiedon tason niin en enää ihmettele tuota ydinvoiman lobbausta. Terve muistutus siitä mitä tapahtuu kun isoja yksiköitä (ei välttämättä ydinvoimaloita!) tippuu verkosta :
http://www.iea.org/work/2004/transmission/larsson.pdf
Nuken trippaus (hätäirroitus valtakunnan verkosta) on aivan normaali tapahtuma. Hyvillä laitoksilla tämä tapahtuu luokkaa kerran vuodessa tai jopa harvemmin. Uusilla laitoksilla ja epäluotettavilla laitoksilla huomattavasti useammin.
Ongelma muodostuu, jos sen 15 minuutin aikana, kun järjestelmä pitäisi palauttaa N-1 tilaan, trippaa toinen laitos tai siirtolinja. Tällöin käy kuin Ruotsissa 2003.
Nyt kun aletaan joskus ajaa OL3:n 1600 MW:n laitosta ylös, niin ensimmäisen parin-kolmen vuoden aikana häräirroituksia tapahtunee usampi kymmenen. Kaikki ei toki täydestä tehosta.
Miten Suomen sähköjärjestelmä kestää tuon? Onko tähän varauduttu oikein? Periaatteessa on varauduttu 1600 MW:n tippumiseen. Jos noita tippumisia kuitenkin tapahtuu kymmenen vuodessa, niin todennäköisyys hyvin ikäville seuraamuksille kasvaa aika lailla.
Voimme myös palauttaa mieleen, miksi meillä on rakenteilla yksi 1600 MW yksikkö, eikä kahta 800 MW ?
Politiikka on olllut sellainen, että kun rakentamislupa kerran hirveän väännön jälkeen irtoaa, sitten rakennetaan niin suuri yksikkö kuin on mahdollista, vaikka joku muu ratkaisi voisi teknisesti olla parempi.
Tässä on hyvä tarkentaa että 1600 MW:n laitoksen irtoamiseen varautuminen ei aiheuta mitään kovin merkittäviä kustannuksia suhteessa tuotetun sähkön arvoon.
Ongelma on ennemmin se voidaanko noista kustannuksista ja ongelmista puhua avoimesti ja siten ottaa ne laajemman yleisön tarkastelun kohteeksi. Oma epäilys on että tätä(kään) ongelmaa ei oikein ymmärrä oikein kuin hyvin harva henkilö. Ja mitä vähemmän noita henkiöitä on sitä suuremmaksi käy riski että tehdään todennäköisyyslaskuissa ja vikaantumisketjujen arvioinneissa sellaisia inhimillisiä virheitä että puoli Suomea on pimeänä.
Periaatteessa siis on (todennäköisesti) kannattavampaa tehdä yksi 1600 MW yksikkö kuin kaksi 800 MW yksikköä – edellyttäen että ymmärretään varautua oikein seuraamuksiin. Siis siihen että 1600 MW:n todellinen kapasiteettiarvo on surkea ja siihen että 1600 MW:n yksikön irtoilu käyttöönottovaiheen aikana aiheuttaa huomattavia lisäriskejä sähköjärjestelmälle.
[...] perään kääntäneet energiapolitiikkansa jälleen ydinvoimaa suosivaan suuntaan, lue lisää Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia. Euroopassa ydinvoimalle kielteisen energiapoliittisen linjan ovat muuttaneet Ruotsi, Saksa, Italia [...]
[...] tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla [...]