Argumentum ad ignorantiam
Modernissa oikeusjärjestyksessä henkilö on useimmissa rikostyypeissä syytön, kunnes toisin todistetaan. Todistamisen katsotaan olevan sidoksissa tosiasioihin eli asioihin, jotka ovat riippumattomia yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnoista.
Politiikassa energiantuotantomuodot voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Ensimmäiseen kuuluvat ne, jotka ovat “rehtejä”. Rehteihin luotetaan: niitä ei juurikaan syytetä ilmastonmuutoksesta tai ihmisten elinympäristön pilaamisesta ilman kiistatonta näyttöä. Todistetutkin ongelmat – joita kaikkeen energiantuotantoon liittyy – lakaistaan maton alle.
Toiseen kategoriaan kuuluvat “epäilyttävät” energiantuotantomuodot. Näiden osalta todistustaakka on käänteinen: ne ovat syyllisiä kunnes toisin todistetaan. Esimerkiksi ydinvoima käy jatkuvaa maailmanlaajuista puolustuskamppailua, jossa atomin halkaiseminen on harhaoppia, jonka leviäminen on estettävä.
Toisin kuin voisi kuvitella, kamppailun järein arsenaali löytyy joiltakin ydinvoiman vastustajilta: mielikuvitus. Toisin kuin ydinvoiman kannattajien, joidenkin ydinvoiman vastustajien ei mielestään tarvitse välittää tosiasioihin perustuvasta todistelusta tai vastata sanomistensa seurauksista. Riittää kun lataa täyslaidallisen sitä itseään.
Annan esimerkin. Osallistuin alkuvuodesta erään ydinvoimaa vastustavan ympäristöjärjestön seminaariin, jota markkinoitiin esiintyjänä toimineen yliopistotutkijan akateemisin ansioin. Puolentoista tunnin esitelmän aikana, kymmenien kalvojen kavalkadilla ydinvoima liitettiin mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla erilaisiin ympäristö- ja terveysongelmiin. Esiintyjän uskoa itseensä ei häirinnyt se, että hän ei ollut näiden alojen tutkija tai asiantuntija.
Kalvojen loputtua eräs kuulijoista totesi, että “kovin on köykäisin perusteluin lähdetty syyttelemään”. Tarkoituksena ei esiintyjän selityksen mukaan kuitenkaan ollut ottaa kantaa puolesta tai vastaan, vaan antaa näkökulmia. Niinpä, näkökulma se yhdelläkin silmällä syntyy.
Ydinvoimahurskastelulle on olemassa sosiaalinen tilaus, koska ihmiset haluavat purkaa energian tuhlaamisesta johtuvaa syyllisyydentuntoaan. Ydinvoima on helppo vastustamisen kohde, koska se ei vaadi henkilökohtaista vastuunkantoa. Väitän silti, että kaksi kolmesta nykyisestä ydinvoiman vastustajasta on kääntynyt kannattajaksi vuonna 2030. Ei siksi, että kaikki ydinvoimaan liittyvät ongelmakohdat olisivat ratkenneet kuin taikaiskusta, vaan siksi että kestävän kehityksen, energian hinnan sekä energian saatavuuden välinen kolmio tasapainottuu nykyteknologioista parhaiten ydinvoimalla.
Ilmastonmuutoksen heilahtaminen ilmastokaaokseksi voidaan estää vain, jos keinoihin sisällytetään kaikki hiilidioksidipäästöttömät energiamuodot. Tämä edellyttää sitä, että ydinvoimalta pyyhitään pois se stigma, jonka sille on luonut tosiasiat kieltävä ja edesvastuuton äärivihreä ideologia. Greenpeacen perustajajäsen, nykyinen ex-jäsen Patrick Moore on myöntänyt tarkoituksen pyhittäneen keinot jo 1980-luvulla, kun “ympäristöjärjestöissä hylättiin tiede ja logiikka tunteiden ja sensaatiohakuisuuden tieltä”.
Suomessa on aikaisemmin osattu ratkaisuiden hetkellä ottaa lusikka kauniiseen käteen. Karu ja kylmä maa on opettanut meidät turvaamaan rationaalisuuteen ja pragmaattisuuteen, ei elämään haavemaailmoissa ja rakentelemaan pilvilinnoja. Aprikoin, onko nykyinen elintasomme siirtänyt meidät henkisesti napapiiriltä johonkin, jossa totuus on mielentila eikä asioiden tila.
“Väitän silti, että kaksi kolmesta nykyisestä ydinvoiman vastustajasta on kääntynyt kannattajaksi vuonna 2030. Ei siksi, että kaikki ydinvoimaan liittyvät ongelmakohdat olisivat ratkenneet kuin taikaiskusta, vaan siksi että kestävän kehityksen, energian hinnan sekä energian saatavuuden välinen kolmio tasapainottuu nykyteknologioista parhaiten ydinvoimalla.”
Aika rohkeaa, kun ottaa huomioon että vain 6 prosenttia kaikesta energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Fossiiliset vastaavat 85 prosenttia. Miten taataan uraanivarojen riittävyys, jos ydinvoimalla on tarkoitus korvata laajassa mittakaavassa fossiilisia polttoaineita? Miten käy uraanin hinnan ja säilyykö ydinsähkö halpana? Riittääkö aika ja resurssit hyötyreaktorin ja fuusion läpimurtoon tai edes perinteisten fissiovoimaloiden rakentamiseen, kun ottaa huomioon vaadittavan aikataulun päästöjen vähentämiseen, jotta lämpeneminen saadaan hillittyä alle kahden asteen?
Nykytasolla edullista uraania riittää puoleksi vuosisadaksi.
http://www.gtk.fi/luonnonvarat/malmit/uraani/maailmanuraani.html
Pöyry olettaa kapasiteetiksi 600 GW vuoteen mennessä 2030. Nykyinen on 370 GW.
Kirjoittaja (Salminen) on kai hyvin lukenut ja oppinut, mutta kaikessa tyhmyydessäni puuttuisin muutamaan lausahdukseesi. Katson sen oikeudekseni, koska edustamasi yhtiö on röyhkeästi tukeutunut kotiseudulleni ja riistämässä meiltä valitsemaamme elämäntapaa.
”Toisin kuin ydinvoiman kannattajien, joidenkin ydinvoiman vastustajien ei mielestään tarvitse välittää tosiasioihin perustuvasta todistelusta tai vastata sanomistensa seurauksista.” … ”Ydinvoima on helppo vastustamisen kohde, koska se ei vaadi henkilökohtaista vastuunkantoa.”
Väitteestäsi huolimatta me jotka vastustamme edustamanne yhtiön ydinvoimahanketta olemme joutuneet kaivamaa esille hirveän määrän tietoa, asiantuntijoita tueksemme ja jopa joutuneet vastakkain teidän korkeasti koulutettujen ”palkkasotureidenne kanssa”. Joudumme jatkossa vastuuseen myös siitä, että sen jälkeen kun te olette täältä häipyneet, meillä alkaa suuri työ elämäämme uudelleen rakentamisessa ja vaurioiden korjaamisessa, niiden vahinkojen, jotka te ivaasiollanne saitte aikaan.
Koska me (ainakin lähes) kaikki olemme tuntevia ihmisiä, ei tunteita voi ei saa siirtää sivuun rationaalisessa ajattelussa. Fennovoiman ydinvoimalahankkeet ajavat harvojen etua ja samalla ovat tuhoamassa toisten elämää, jopa kolmella eri paikkakunnalla. Sillä sitä te olette tekemässä, vaikka niinkin etäältä, kuin jostain Salmisaresta, näyttää olevan todella vaikea sitä havaita.
Niinpä – neiti Maijala!
Puhdasta töpselisähköä vihreän teen keitossa ei voi korvata mitenkään. Jos se tulee idän ihmemaan romuvoimaloista, jotka alkujaan on suunniteltu tuottamaan atomipommien vaatimaa puhdasta plutoniumia, niin neidin eettinen närkästys on enemmän kuin osuvaa.
Onhan sähkö siten vain halpa sivutuote, asetehtaat eivät tietenkään omaa muuta moraalia kuin vihollisen teurastaminen nopeasti ja halvalla. Kunhan omat tappiot ovat siedettäviä. Sietoraja heidän tahollaan on toki hieman ehkä korkeammalla – katso vaikka elokuvaa “Raatteen tiellä”.
Appiukkoni oli kk-ampuja – kertoi miten ilkeältä päälleryntäävien niittäminen tuntui Kannaksella kun kuuli vangeilta tuon “rohkeuden” todellisen motiivin.
Hienoa että nuoret naiset kantavat huolta asetehtailusta – eivätkä halua sitä tukea kulutustottumuksillaan. Ainakaan totalitaristisen rajanaapurin tehtaita.
Jos hiilivoimalaan ladataan kerralla 2 vuoden polttoaineet, ja tehon sijasta säädetään kasvutekijää, niin takaan että käänteinen todistustaakka tulee koskemaan myös heitä.
Todistutaakka ?
Höpsistä – kenen taakka ?
“Tagien” suttaaminen – Taidetta.
Polttopullojen heittely – Ymmärretävää.
Eilintärkeiden toimintojen sabotointi – pakollsta.
Kouluampumiset – Ylemmyyden esiaste.
Itsemurhaiskut – Ylemmyyden huippu.
Evolutiivista aaltoliikettä. Seurauksena “järjestyksen” palauttaminen. Fasismi – vaihteeksi vihreätakkinen. MOT.