Ruotsin energiapolitiikassa tapahtui eilen merkittävä käänne. Valtiopäivät äänesti hallituksen esityksestä ydinvoiman rakentamisen sallimisesta. Valtiopäivät asettuivat niukasti äänin 174-172 tukemaan hallituksen esittämää politiikkaa.
Ruotsissahan päätettiin vuonna 1980 kansanäänestyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin päätös ehdollistettiin sille, että tilalle saadaan korvaavaa sähköntuotantoa. Nyt, juuri vuonna 2010, valtiopäivät kumosi nämä päätökset ja muuttivat maan energiapolitiikkaa merkittävällä tavalla. Nähtäväksi tosin jää, miten Ruotsin tulevissa vaaleissa käy ja miten päätös pitää, koska oppositio on ilmoittanut vastustavansa uutta energiapolitiikkaa.
Ruotsin uusi energiapolitiikka sallii sen, että nykyiset laitosyksiköt voi korvata uusilla yksiköillä. Päätös koskee vain yksikköjen määrää ja sijaintia. Niiden on oltava nykyisillä laitospaikoilla ja lukumäärä saa olla yhteensä enintään 10. Uutta ydinvoimakapasiteettia voi tulla merkittävästi lisää, koska uudet laitokset voivat olla teholtaan paljon nykyistä suurempia.
Ruotsissa ydinvoimaloiden poliittinen käsittely on jonkin verran erilainen kuin Suomessa. Heillä ei ole vastaavaa periaatepäätösmenettelyä kuin meillä. Suomessa jokaisesta reaktorista ja muustakin ydinlaitoksesta tehdään erillinen poliittinen päätös eduskunnassa. Tämä menettely puuttuu Ruotsissa. Kevyesti voi jopa todeta, että Ruotsi teki periaatepäätöksen 10 uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta, kun Suomessa tavoitellaan vaatimattomasti kahta.
Yhtään projektia uuden laitoksen rakentamiseksi ei tietääkseni ole vielä julkistettu, mutta ydinvoimayhtiöt ovat jo pitkään toivoneet politiikan muutosta. Yhtiöille on hyvin tärkeää tietää, mikä on mahdollista ja mikä ei, kun ikääntyviin laitoksiin tehdään investointeja ja pohditaan energiantuotannon jatkoa. Rakentaminen ajoittuu Svensk Energin arvioiden mukaan noin vuoden 2025 tienoille ja siitä eteenpäin, jolloin nykyinen laitoskanta tulee käyttöikänsä päähän.
Suomen oman lisärakentamisen osalta Ruotsin ajoitus on hyvä. Ehdimme ensin, mikä on meille kilpailuetu. Emme joudu taistelemaan ruotsalaisten ja muiden eurooppalaisten kanssa niukoista ydinvoimalaitosten toimitusmarkkinoista 2020-luvun loppupuolella, jolloin myös monissa muissa maissa rakentaminen on kaikella todennäköisyydellä merkittävää.