Pakkaskausi toi esille ydinvoiman lisäämistarpeen
Joulukuun ja tammikuun alun pakkaskaudella sähkön hinta nousi Nord Poolin Suomen ja Ruotsin hinta-alueilla huipputunteina jopa yli 1000 euroon megawattitunnilta. Joulukuun keskihinnaksi Suomessa muodostui 48 €/MWh.
Huipputunteina sähkötehoa tarvittiin Suomessa yli 14 000 MW, josta nykyisillä ydin-voimalaitoksilla tuotettiin runsaat 2700 MW. Lähes kaikki muutkin voimalaitokset olivat käytössä. Fossiilista lauhdutustuotantoa tarvittiin noin 2000 MW, ja lisäksi sähköä tuotiin täysillä Venäjältä ja Virosta yhteensä noin 1800 MW.
Sähköä vietiin ajoittain hieman Ruotsiin, koska siellä tilanne oli vielä kireämpi siirtoverkon pullonkaulojen sekä eräiden ydinvoimayksiköiden korjaus- ja modernisointiseisokkien johdosta. Ruotsiin tuotiin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettua sähköä myös Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi Ruotsissa käynnistettiin tehoreserviksi varattuja öljykäyttöisiä lauhdutusvoimalaitoksia. Myös yksi Suomen öljylauhdutuslaitoksista käynnistettiin perjantaina 8. tammikuuta lisäsähkön toimittamiseksi Ruotsiin.
Ydinvoiman lisääminen on paras keino turvata kotimaisen tuotannon riittävyys.
Sähkön käyttö jäi taloustaantuman johdosta vuonna 2009 Suomessa selvästi edellisiä vuosia pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös teollisuuden oman prosessivoiman tuotanto pieneni, joten sekä ydinvoiman että fossiilisen lauhdutusvoiman tuotantoa tarvittiin tuontisähkön ohella. Taloustilanteen parantuessa sähkön käyttö tulee kasvamaan teollisuuden käyttöasteiden noustessa ja sähkön korvatessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä mm. liikenteen uusissa käyttökohteissa.
Nykyiset hiili-, turve- ja öljyvoimalaitokset on rakennettu pääosin 1970- ja 1980-luvuilla. Sekä käyttöikänsä että kiristyvien ympäristömääräysten johdosta niitä ei 2020-luvulla enää voida käyttää perusvoiman tuotantoon, ja osa laitoksista saatetaan sulkea kokonaan. Tuulivoiman lisäämistavoitteista huolimatta perusvoiman tuotantoon tarvitaan siten uutta ydinvoimaa. Fossiilisiin polttoaineisiin turvautuminen ei ilmastosyistä ole mahdollista ainakaan ilman hiilidioksidin talteenottoa.
Sähkön tuonti muodostaa vaihtoehdon kotimaiselle tuotannolle, mutta sähkön tuotantokustannukset ovat kallistumassa sekä Venäjällä että Baltiassa. Suuri osa Venäjän sähköntuotannosta tapahtuu vanhoissa kaasuvoimalaitoksissa huonolla hyötysuhteella. Kaasun hintasäännöstelyä asteittain purettaessa sähköntuotannon rajakustannukset nousevat, vaikka hiilidioksidipäästöille ei Venäjällä vielä olekaan asetettu hintaa. Baltiassa Ignalinan ydinvoimalaitos puolestaan suljettiin lopullisesti vuoden 2009 lopussa, mikä on jo jonkin verran vähentänyt sähkön tuontia Virosta Suomeen. Suomeen rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset ovat siten maamme kannalta paras ratkaisu.
Fossiiliset polttoaineet sopivat sähkön ja kaukolämmön huipputuotantoon. Nykyisin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto perustuu Suomessa pääosin fossiili-siin polttoaineisiin hiileen, maakaasuun ja turpeeseen. Huipputilanteissa käytetään öljykäyttöisiä huippulämpökeskuksia, joilla ei voida tuottaa sähköä, vaikka sähkön tarve on yleensä suurimmillaan samanaikaisesti kaukolämmön tarpeen kanssa. Kaukolämmön perustuotannossa tullaan monissa kaupungeissa käyttämään yhä enemmän puu- ja jätepolttoaineita. Myös jätevesien lämpöä hyödynnetään lämpöpumpputekniikan avulla. Jos myös ydinvoimaa käytettäisiin kaukolämmön perustuotantoon, nykyiset hiili- ja kaasuvoimalaitokset voisivat kattaa kaukolämmön huipputarpeen ohella koko Suomen sähkönkäytön huipputarpeita.
Greenpeace ja vihreät voisivat nyt ihan demota kuinka he selviävät 0-tuulivoimalla ja 0-aurinkoenergialla.
Lisäksi he voisivat laskea (jos eivät selviä) kuinka paljon tuplanenergiaratkaisuja pitää rakentaa, jotta edes muut selviävät.
Espoo 26.1.2010 klo 18.30 : – 19,2 Celsiusta tuulen lisäksi.
Onko korjausseisokit kannattavampaa pitää kulutus-
huippujen sattuessa,kuin kesäaikana ?
Pekka: “Fossiilisiin polttoaineisiin turvautuminen ei ilmastosyistä ole mahdollista ainakaan ilman hiilidioksidin talteenottoa.”
“paskat” siitä hiilidioksidista – se kuuluu normaaliin kiertoon luonnossa.
Se on ONGELMA, että poltettaessa syntyy pienhiukkasia ja kaikenlaisia myrkkyjä, jotka EIVÄT kuulu luontoon ja aiheuttavat sairauksia sekä turhia kuolemia.
Se ei koske ainoastaan kivihiiltä, palavaa kiveä, ruskohiiltä ja öljyä, vaan myös haketta, turvetta, pellettejä ja halkoja.
Ydinvoimaa on kertakaikkiaan pakko rakentaa lisää, jotta voidaan vähentää oleellisesti ympäristön saastuttamista.
Höpsistä. Pakkaset osoittavat, että joka kämpässä tulisi olla tulisija ja eteisessä pokasaha.
Teollisuuden sähkön tarve ei kasva pakkasella prosentuaalisesti juuri lainkaan, koska sähkö kuluu prosessiin, ei lämmitykseen. Rakennuspuolella energian tarve taas vähenee kiristyvien lämmöneristysnormien myötä. Kuluttajille tärkeintä on vapautua keskitetyistä energiantuotantojärjestelmistä, koska niissä hinnoittelu ei perustu tuotantokustannuksiin, vaan voittojen maksimointiin – kämpän kylmenemistä käytetään kiristykseen.
Niinpä – parantunut rakennustapa ja lämpöeristeet pienentävät energiantarpeen minimiinsä joten ei kannata muutamaa pakkasviikkoa/kuukautta varten rakennella kallita pienlaitoksia. Kun mökki tulee enimmän aikaa toimeen viihde-eletroniikan hukkalämmöllä on suora sähkölämmitys ainoa järkevä ratkaisu.
Myös ekologinen jos sähköä ei tuoteta fossiileilla – vaikka se tapahtuisikin tuulimyllykulissin takana.
Jos joku haluaa korvata kotihengettäriensä viihteentarpeen Kauniiden ja Rohkeiden sijasta avotulella – se hänelle suotakoon.
Ydinsähköllä saa myös nuorisolle valaistuja hiihtolatuja / laskettelukeskuksia. Assalle valot ja lisää poliiseja. Ei taida nykynuoriso pitkään tuijotella takkatuleen.
Siis lisää sähköä, valoa – lämpöä ja rakkautta kansalle.
‘En ole vasemmistoa en oikeistoa
minut löytää iltaisin kotoa’
Leonard Cohen
Pur: “Rakennuspuolella energian tarve taas vähenee kiristyvien lämmöneristysnormien myötä. Kuluttajille tärkeintä on vapautua keskitetyistä energiantuotantojärjestelmistä, koska niissä hinnoittelu ei perustu tuotantokustannuksiin, vaan voittojen maksimointiin – kämpän kylmenemistä käytetään kiristykseen.”
Höpön pöppöä- kuinka kauan kestää että asuntokanta vaihtuu? Kuinka paljon Suomessa rakennetaan vuodessa? Aika vähän raknennuskantaa verrattuna. Rakennuskanta ei uusiudu edes 100 vuodessa. Talot rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin eivätkä katoa minnekään. Helsinigissä on yli sata vuotta vanhoja taloja joiden lämmöneristys ei ole muuttumassa. Tulevaisuuden eristysnormit eivät vaikuta vanhaan rakennuskantaan.
Keskitetyn energiantuotannon hyöty on suuruuden ekonomia ja ympäristöystävällisyys. Pientalon takasta ja lämpökattilasta tulee suurimmat pienhiukkaspäästöt.
asian tuntija kirjoitti:
Keskitetyn energiantuotannon hyöty on suuruuden ekonomia ja ympäristöystävällisyys. Pientalon takasta ja lämpökattilasta tulee suurimmat pienhiukkaspäästöt.”"
Kipuraja lienee 50MWn paikkeilla – silloin on jo kannattavaa tehdä kunnollinen automaattinen laitos sähkösuotimin. Kaasunpesuri tienaa hintansa parantuneena hyötysuhteena.
asian tuntijalle: uudisrakentamisen volyymi on n. 1% rakennuskannasta, ja sekin on osaltaan lisäystä, ei korvaavaa. 100 vuotta ei siis todellakaan riitä asuntokannan uudistumiseen. Nyt on kumminkin niin, että yli sata vuotta vanhoilla taloilla ei voi ydinsähköä perustella, koska niitä taloja on lämmitetty aina, eikä ydinsähköä ole siihen tarvittu.
Energian lisäkulutus menee siis uudisrakentamiseen, ja kiristyvät normit tarkoittavat ihan saletisti sitä, että energian tarve ei kasva likimainkaan samassa suhteessa kuin rakennuskanta. Lisäksi on odotettavissa energiansäästönormien tiukentumista myös vanhojen rakennusten osalta. On huomattavasti älykkäämpää säästää lämmitysenergiaa kuin tuottaa sitä lisää, koska lisätuotto ei paranna asuntojen olosuhteita millään tavalla, vaan uudet ydinvoimalat pyörivät lämmittäen ulkoilmaa. Tämähän on energiayhtiöiden märkä uni – kuluttaja maksaa siitä, että energia kulkee talon läpi vaikuttamatta mihinkään muuhun kuin sähkölaskun suuruuteen.
Todellisuudessa kuluttajan tulee asettaa tavoitteeksi energiaomavaraisuus, nollaenergiatalo ja nollasähkölasku. Ymmärrettävistä syistä ydinkaupparatsut ovat toista mieltä.
Minusta kaima lähtee etsimään ratkaisua täysin väärästä päästä. Ydinvoimaa ei sen kulurakenteen vuoksi tulla koskaan rakentamaan meille niin paljon, että sillä voitaisi ratkaista kulutushuippujen tuotanto. Se soveltuu vain ns. perusvoiman, eli kaikkein halpa-arvoisimman sähkön tuotantoon.
Kaikkien muiden, paitsi sähkön myynnillä voittoa tavoittelevien, edun mukaista olisi leikata lämpötilariippuvaista kulutusta.
Nythän olemme siinä kummallisessa tilanteessa, että sähköllä lämmittävät aiheuttavat tarpeen tuottaa sitä kaikkein kalleinta ja suuripäästöisintä sähköä, mutta he saavat sähkönsä halvemmalla kuin muut pienkuluttajat.
“Ymmärrettävistä syistä ydinkaupparatsut ovat toista mieltä.”
Niih . . . kaupahan se on joka kannattaa. Oravannahkakapitalistit kannattavat tietenkin metsien polttamista – varastojen arvonnousu mielessään.
Toivoin, ettei pakkaskautena jokaisessa talossa tulevaisuudessa ole tulisijaa ja pokasahaa, tai en pääse astmaattisen poikani kanssa ikinä ulos niinä kausina. ydinvoimaa, sähköautoja ja puhdasta ilmaa minulle kiitos, myös pahoilla pakkasilla
“Kaikkien muiden, paitsi sähkön myynnillä voittoa tavoittelevien, edun mukaista olisi leikata lämpötilariippuvaista kulutusta.”
Mitä pahaa siinä on jos suomalainen yhtiö saa voittoa sähkön viennistä ulkomaille?
Samalla suomalainen yhteiskunta saa siitä verotuloja useassa eri muodossa:
- liikevoiton verotus;
- kiinteistövero;
- työntekijöiden palkkavero;
- kunhan ydinvoimaloiden polttoainekin aletaan tehdä Suomessa, niin taas lisää verotuloja.
Juhani Putkinen kirjoitti:
27. Tammikuuta, 2010 18:06
“Mitä pahaa siinä on jos suomalainen yhtiö saa voittoa sähkön viennistä ulkomaille?”
Erittäin hyvä kysymys, johon olen itsekin monesti kaivannut vastausta – turhaan.
Ydinjättelaitoksen sivutuotteen, eli ydinsähkön, vientiin on luontevaa suhtautua kielteisesti, jos ei pidä ydinjätelaitoksia ylipäätään hyväksyttävänä.
Mutta miksi lähes kaikki ydinjätelaitoksia kannattavat ovat sitä mieltä, että ydinjätettä ei tule missään nimessä tuottaa niin paljoa, että sivutuotetta voidaan viedä suuria määriä ulkomaille?
Eikö tämä ole hyvin ristiriitainen ajattelutapa?
Vasurivihreiden haavemaailma ei toteudu:
Todellisessa maailmassa asioilla on aina looginen premissi. Siis se peruslähtökohta, josta kaikki muu juontuu ja on seurausta:
Eloonjäämisen edellytykset ja elämänlaadun parantaminen jotta se olisi edes jotenkin mielekästä. Tähän kuuluu ilmiselvästi huolenpito biodiversiteetistä.
Tp. Hesarissa Juha Poikola – Pohjolan Voima – esittää että merkittävin uusiutuva olisi biopohjainen energia sähkönä. CHP – sähkön vähentyessä eri syistä.
Ydinsähkön kanssa se voikin toimia; kaikki kehittyneet bioenergialaitokset tarvitsevat sähköä – pyörivät sähköllä. FT-prosessin käynnistykseen sekä ylläpitoon tarvittava vety on tuotettava sähköllä. Jäte, hake ja viemäriliete kulkee sähköllä – pyörillä tai putkissa. Jos CO2 joskus luokitellaan myrkyksi ainoa tapa sen nesteyttämiseksi vaatii runsaasti sähköä.
Uusimpia menetelmiä orgaanisen jätteen käsittelyyn tarjoaa geeniteknologia. Tutkijat etsivät/kehittävät bakteeria joka tarjoaisi oikopolun metanoliin. Se olisi helpommin käsiteltävää nykyisillä jakelukanavilla ja antaisi aikaa seuraavan sukupolven liikenneratkaisulle.
Sähköautolle.
Kauran viljely liikennepolttoaineeksi olisi kyllä typeryyden huippu – metanolia voi tehdä vielä sian ja ihmisen ulosteestakin sekä palauttaa arvokas fosfori takaisin kiertoon lannoitteena.
Jouko A Koskinen kirjoitti:
27. Tammikuuta, 2010 23:43
“Eloonjäämisen edellytykset ja elämänlaadun parantaminen jotta se olisi edes jotenkin mielekästä. Tähän kuuluu ilmiselvästi huolenpito biodiversiteetistä.”
Onkohan Joukolla jotain viitteitä siitä, että tästä biodiversiteetistä joku energiateollisuuden piirissä pitäisi aikuisten oikeesti huolta? Minusta koko ajatus on pähkähullu.
Voit valitettavasti olla melko oikeassa, että vihervasemmiston haavemaailma ei todellisuudessa koskaan toteudu, vaan rusko-oikeiston viitoittamalla tiellä jatkamme kuin päättömät kanat katkeraan loppuun…
ps. Poikamainen innostuksenne myrkyistä on varsin vekkulia. Hiilidioksidia tuskin koskaan luokitellaan myrkyksi, vaikka se Paracelsuksen periaatteen mukaan luonnollisesti on myrkky – Was ist das nit gifft ist: alle ding sind gifft und nichts ohn gifft. Allein die dosis macht das ein ding kein gift ist.
“Ydinjätteen” asianmukainen käsittely Suomessa työllistää suomalaisia, eikä ole ympäristölle haitallista toimintaa. Se, että Venäjällä ydinjätteitä on käsitelty ja käsitellään edesvastuuttomasti ei suinkaan tarkoita, että niin tehtäisiin Suomessa.
Käytetty polttoaine varastoidaan asinmukaisesti ja pitkällä tähtäimellä se todennäköisesti kannattaa kierrättää uudelleen käsiteltynä käyttöön. Sekin antaatyötä suomalaisille, eikä ole ympristölle haitallista toimintaa.
Me EMME voi elää mukavaa elämää vain pesemällä toistemme paitoja – Suomi tarvitsee runsaasti vientituloja ulkomailta, jotta voimme ostaa sieltä ulkomailta kaikkea tarpeellista.
Voitollinen sähkön vienti on erittäin hyvä tapa saada vientituloja Suomeen.
Juhani Putkinen kirjoitti:
28. Tammikuuta, 2010 7:49
”Ydinjätteen” asianmukainen käsittely Suomessa työllistää suomalaisia, eikä ole ympäristölle haitallista toimintaa. ”
Juuri noin minustakin kaikkien ydinjätteiden positiivisiin terveysvaikutuksiin uskovien pitäisi ajatella.
Silti Juhani on ainoa ydinvoiman kannattaja, joka pitää ydinvoiman rakentamista vientiin ja ulkomaisten ydinjätteiden tuomista tänne hyvänä ideana.
“Se, että Venäjällä ydinjätteitä on käsitelty ja käsitellään edesvastuuttomasti ei suinkaan tarkoita, että niin tehtäisiin Suomessa.”
Putkisen historiallinen muisti on kovin lyhyt. Osa Loviisan tuottamista ydinjätteistä on mitä ilmeisimmin levällään Venäjän aroilla. Tosin suomalaisilla ei ole näiden ydinjätteidemme kohtalosta mitään todellista tietoa.
En kannata varsinaisen ydinjätteen tuontia Suomeen. Ne todennäköisesti kannattaa käsitellä lähellä syntypaikkaa.
En kuitenkaan pidä mahdottomana, etteikö joskus kaukana tulevaisuudessa Suomessa kannattaisi kierrättää omaa käytettyä ydinpolttoainetta. Siinä vaiheessa voisi sitten tutkia kannattaisiko Suomeen myös tuoda käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsiteltäväksi – siitä tehtäisiin taas ydinvoimalan polttoainetta. Eikös sen kierrätyksen pitäisi olla ihan hyvä asia?
Antaa tulla “tietoa” siitä, että Suomessa olisi käsitelty ydinjätettä asiattomasti. Ai eikö ole kertoa tosiasioita?
Luokkasodasta on siis kysymys; eliitti luottaa perityillä tiluksillaan säilyttämäänsä luonnon monimuotoisuuteen. Piikkilankaesteiden suojassa mm. kettupopulaatioita suojellen.
Proletariaatti lämmittelisi mielellään halvalla sähköllä demokratian tuloa odottaen. Kyllä se tuleekin:
‘asunnottomien nuotioista ja homojen tuhkasta’
se nousee.
Pekka on oikeassa; voimayhtiöiden on syytä keskittyä ydinosaamiseensa jotta Suomen köyhälistölle jää hiukan puhdasta luontoa ja hengitysilmaa.
Pysykööt poissa metsistä ja pelloilta.
Nyt kun on pakkasta koko maassa noin parikymmentä astetta ja tuulee rivakasti 5-10 m/s, olisi ollut käyttöä tuulipuistoille – onhan tänään tehty uusi sähkönkäyttöennätyskin !
Juhani Putkinen kirjoitti:
28. Tammikuuta, 2010 10:59
“Antaa tulla ”tietoa” siitä, että Suomessa olisi käsitelty ydinjätettä asiattomasti. Ai eikö ole kertoa tosiasioita?”
Mitähän tarkoittaa “asiaton käsittely”. Suomesta vietiin ydinjätettä itänaapurin, ilmeisesti Majakiin, vuoteen 1996 asti. Suomessa kukaan ei tiedä mitä jätteelle on rajan ylityksen jälkeen tapahtunut.
Minusta “poissa silmistä, poissa mielestä” -periaate on ydinjätteen käsittelyyn sovellettuna varsin yksiselitteisesti ydinjätteen “asiatonta käsittelyä”.
Toki tämäkin on maku- ja arvokysymys.
“Toki tämäkin on maku- ja arvokysymys.”
Aivan oikein ! Sieltä ryssiltä loppuu jätteet nyt kun Suomesta ei viedä lisää !!! Kauheeta kerrassaan.
Jouko jA Kosti ne osaa nähdä kaikessa synkät puolet ja ohjata keskustelun aina tarvittaessa sivuraiteille
Hyvin harvinaisen talvimyrskytilanteen vuoksi EI ole järkevää tehdä Suomeen lisää tuulivoimaloita.
Nyt tosiaankin oli poikkeuksellinen tilanne, että 28.1.2010 aamun kulutuspiikin aikana jotkut tuulivoimalat jossakin saattoivat jopa tuottaa sähköä.
Normaali pakkastilanne oli mm. edellinen huippu 8.1.2010 – silloin tuulivoimalat EIVÄT tuottaneet Suomessa nettona sähköä valtakunnanverkkoon, kuten on nähtävissä näistä kuvista:
http://jussina.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/09/kuvat-kertovat-tuulettomuudesta-pakkasella/
Tämänaamuisen huippukulutuksen aikana Oulussa tuuli noin 4 m/s, Kemissä noin 5 m/s, Inarissa noin 3 m/s, Vaasassa noin 7 m/s (heikkenevä) ja Vantaalla noin 7 m/s.
Kun tuulivoimalat vaativat vähintään 4 m/s tuulta koko roottorin alueella, jotta ne ollenkaan tuottaisivat sähköä verkkoon, niin tilanne on ollut siinä hilkulla, että ehkä jotkut ovat jopa tuottaneetkin.
Että tuulivoimala tuottaisi kunnolla sähköä, niin tuulen nopeuden on oltava vähintään 10 m/s. Myrskyllä ne eivät taas tuota mitään.
Kuten arvelinkin EI ollut esittää ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että ydinjätettä olisi käsitelty Suomessa asiattomasti.
Hyvä Suomi!
No nyt on saatu kohtalaisen hyvin haarukoitua termi “ydinjätteen asiallinen hoitaminen”.
Koska ydinjätteen toimittaminen ulkomaille ydinaseiden ja ympäristökatastrofien raaka-aineeksi on täysin asiallista, avautuu meille mielestäni runsaasti uusia tapoja hoitaa ydinjäte asiallisesti.
Neukkulaan ydinjäte annettiin käsittääkseni hyvien naapuruussuhteiden pohjalta ilmaiseksi. Nyt kun YYA-sopimus ei ole enää voimassa, voitaisi minusta lähestyä toiminnan taloudellista puolta markkinalähtöisemmin. Luulen että Osama ja moni muu olisi valmis jopa maksamaan ydinjätteestä, ja kun se kuljetettaisi rajojemme ulkopuolelle, se tulisi Juhanin kriteereillä asiallisesti hoidettua.
Justiinsa nii – ei siihen psty edes ironia – eiköhän itänaapurilla ole sitä lajia ihan riesaksi saakka. Ja parempaa pommimatskua omistaan.
Uraanipommeja kannata tehdäkään kun grafiittireaktorit työntää valmista pommiplutoniumia enemmän kuin mitä maapalloparan posauttamiseen uudelle kiertoradalle tarviikaan.
Miksei siitä rakennella hirvittävää moraliteettia – jokainen suomalainen sähkönkäyttäjä tuottaa pommeja agressiiviselle exsuurvallalle 1400 MWn teholla tälläkin hetkellä.
Vastaus; ‘siksi kun Hassin ottopojat tarvii virtaa läppäreihinsä! ‘ Moraalin voikin heittää yli laidan.
Se, että veli venäläinen tuottaa ydinjätettä toisella puolella rajaa, ei ole jätehuollon kannalta mikään ongelma. Työntämällä jätteet rajan yli Suomeen on Venäjä hoitanut ne Kokoomuksessa käytettävän mittapuun mukaan asiallisesti ja kaikki on hyvin.
Nyt keskustelu alkoi mennä niin asiattomaksi, että jouduin valitettavasti poistamaan muutaman kommentin. Olen jo aiemmissa viestiketjuissa kehottanut keskustelijoita pysymään asiassa. Henkilökohtaisiin loukkauksiin ei ole tarvetta, eikä niitä julkaista Ydinreaktioita-blogissa.
Rohkaisemme kommentointia ja keskustelua, mutta odotamme niiden myös olevan hyvän maun mukaisia sekä pysyttelemään edes osittain aiheessa.
Muutama keskustelussa heitetty kommentti kaipaa mielestäni tarkennusta. Paavo – Esimerkiksi Fortum on kertonut julkisuudessa, että ydinvoimaloiden käyttöiän jatkaminen ja tehonkorotukset alkoivat osittain jo lähes vuosi sitten ja niistä on myös asianmukaisesti ilmoitettu toimintaa valvoville viranomaisille. Yleensä huoltoseisokit (muutama viikko) hoidetaan kesäaikaan kysynnän ollessa huomattavasti pienempi, tehonkorotuksissa aikaa kuluu kuitenkin huomattavasti enemmän.
Muutama kommentti käsitteli keskitettyä energiantuotantoa ja sen mielekkyyttä kuluttajille. On mahdollista, että jonain päivänä kotitaloudet ovat siirtyneet omavaraisuuteen sähkön ja lämmöntuotannon osalta, onhan se mahdollista jo nykyvermeillä. Kotitalouksien ja maatalouden kulutus oli kuitenkin vain vajaa kolmannes (29%) viime vuoden kulutuksesta, joka jää historiaan yhtenä teollisuuden synkimmistä (sähkönkulutus laski kokonaiset 16 prosenttia). Kuten muutama kirjoittaja huomautti, rakennuskanta uudistuu hitaasti ja vanhempien asuntojen energiaratkaisujen muutokset vievät aikaa. Lisäksi teollisuuden odotetaan nousevan lamasta. Nämä ovat realiteetteja jotka tämän päivän energiapolitiikan päätöksentekijät joutuvat ottamaan huomioon. Vaikka hajautettu malli tarjoaisi mielenkiintoisen vaihtoehdon nykymenolle kuluttajan vinkkelistä, ei siihen pyrkiminen kaikista muista yhteiskunnan tavoitteista piittaamatta ole kokonaisedun kannalta perusteltua.
Suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttämä n.3-5 % rikastettu uraani ei sellaisenaan sovellu ydinasekäyttöön myöskään käytöstä poistamisen jälkeen. On yksinkertaisesti virheellistä ja erittäin kyseenalaista esittää toisin. Esimerkiksi Iranin ”ydinvoima-kiistassa” yhdeksi ratkaisuksi on tarjottu valvottua energiantuotantoon soveltuvan laimeasti rikastetun uraanin tuontia (kuten vaikkapa Suomessakin tapahtuu). Vaikka Iranin näkökulmasta se ei ole huoltovarmuuden kannalta mielekkäin vaihtoehto, tämä esimerkki osoittaa hyvin sen, että siviilikäyttöön tarkoitettu uraani ei sovellu sellaisenaan ydinaseiden valmistukseen eikä kansainvälinen yhteisö koe tätä vaihtoehtoa uhaksi.
Jatkossa jäitä hattuun ennen verbaalisten ohjustenne laukomista!
Nyt myös IFR vihdoin peliin.
Venäjä, Kiina, Intia ja Ranska vetävät kaulaa kehittämällä IFR-laitoksia. Venäjällä ja Kiinalla jo kaupallisessa käytössä.
Lapsellinen aataminaikainen ydinvoimakammo estää useimpia maita ottamasta käyttöön maailman hienointa ja turvallisinta energiantekotapaa. Suomella olisi nyt triljoonan taalan paikka hypätä kehityksen kärkeen IFR tekniikassa. Siinähän se uusi Nokia olisi.
Janne Haonperälle: jouduit näköjään poistamaan myös asiallisen kommenttini, koska se ei ollut linjassa kommenteilta edellytettävän ydinvoimamyönteisyyden kanssa.
Jos kommentissasi ei olisi herjattu muita viestiketjun keskustelijoita, se olisi ollut aivan asiallinen. Olemme joutuneet huomauttamaan samasta asiasta jo useaan otteeseen ja jos pelkät varoitukset eivät pure, täytyy toimia.
Kannustamme avoimeen keskusteluun, eikä sillä ole väliä, suhtautuuko keskustelija ydinvoimaan myönteisesti, kielteisesti tai jotakin siltä väliltä. Sääntöjä on selvitetty osoitteessa http://www.ydinreaktioita.fi/mika-on-ydinreaktioita-fi ja Jukan tuoreessa blogipostauksessa http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/ydinreaktioiden-vastuut-vaihtuvat.
Kuten aikaisemminkin on jo todettu, olemme yrittäneet löytää blogiin myös kriittisiä ääniä. Valitettavasti tuloksia ei vielä ole syntynyt. Teemme parhaamme. Palautetta ja ideoita mm. kirjoittajista ja blogin linjasta voi laittaa sähköpostitse joko minulle (janne.haonpera [ät] energia.fi) tai Laurille (lauri.muranen [ät] energia.fi).
Janne
Janne Haonperä kirjoitti:
“olemme yrittäneet löytää blogiin myös kriittisiä ääniä. Valitettavasti tuloksia ei vielä ole syntynyt.”
Olenko liian kiltti ja ujo poika – kritiikini voimayhtiöiden tuuli/biosähköä kohtaan ei mielestäni ole saanut ansaitsemaansa vastakaikua. No juu – ironia ei toimi netissä. Mielestäni suurten tuottavien laitosten velvollisuus on tukea tutkimusta ja olla edellkävijä uusien ideoiden kehittelyssä. Bioenergiatutkimus erityisesti on jäänyt poliittisen näennäisvihertelyn jalkoihin tuottaen hyviä gallupsijoituksia mutta ekologisesti tuhoisia typeryyksiä. Samoin tuuli.
Suosittelen yhtetydenottoa Aalto -yliopistoon.
Todellisessa maailmassa asioilla on aina looginen premissi josta kaikki muu seuraa:
Historianopettajani professori Urpo Harva sai meidät pojankollit etsimään tilanteeseen johtaneita tapahtumia sokean Kohtalon sijasta.
Sähkö on perushyödyke ainakin seuraavat tuhat vuotta. Nousukauden tullessa se voidaan hinnoitella tasolle jossa myös ydinenergian perustutkimukseen taataan riittävät resurssit. Nopeat syö hitaat.
Tutkimustahan tehdään. ET:n piirissä toimii mm. ympäristöpooli, jonka kautta jäsenyritykset rahoittavat energia-alan tutkimusta ja pitävät jatkuvaa yhteyttä korkeakouluihin. Lisätietoa: http://www.energia.fi/fi/julkaisut/ymparistopooli
ET:n kaukolämpötoimialan jäsenyritykset (mukana myös useita pieniä yhtiöitä) kerätään vuosittain noin parisataa tuhatta euroa alaa yleisesti edistävään tutkimukseen ja kehitykseen.
Lisäksi energiayhtiöillä on lukuisia omia hankkeita ja selvityksiä, joiden puitteissa tehdään yhteistyötä esim. korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollon tutkimuskuluista ja hallinnosta kokonaisuudessaan. Ydinvoimatutkimuksesta löytyy lisätietoa osoitteista
http://virtual.vtt.fi/virtual/safir2010/ ja http://www.ydinjatetutkimus.fi/. Yhtiöiden ydinvoimaan liittyvästä tutkimustoiminnasta löytyy lisätietoa puolestaan http://www.fortumresearch.com/fi/projektit/ydinvoima/?id=76 ja http://www.tvo.fi/www/page/170/.
Toinen kiusallinen asia y-voimalan kuormitusaste. Onko tosiaan pakko ajaa tehot tapissa niin että kuormanseuranta mihinkään suuntaan on mahdotonta ?
Fossiilikattilaan voidaan konesalin pyynnöstä tai paineen laskiessa puhaltaa lisää löpöä, ilmaa ja hiilipölyä – seurata kuormaa minnuutilleen. Myös alaspäin. ?
Ydinvoimalaa EI ole mikään pakko ajaa täydellä teholla. Ydinvoimalan tehoa voidaan ihan hyvin säätää – ydinvoimalaa voidaan käyttää säätövoimana.
Vaan kun Suomessa on niin tolkuttoman vähän ydinvoimaa, niin sitä kannattaa käyttää täysillä huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Polttoainekulu on hyvin pieni osa kokonaiskustannuksesta.
Muistelen kyllä Mikael Björnbergin aikoinaan todenneen, että monet laitostyypit ovat selvästi epävakaampia ajettaessa vajaalla teholla.
Mitään tukea muistikuvalle minulla ei ole.
Jouko A Koskinen kirjoitti:
29. Tammikuuta, 2010 16:22
“Todellisessa maailmassa asioilla on aina looginen premissi josta kaikki muu seuraa:
Historianopettajani professori Urpo Harva sai meidät pojankollit etsimään tilanteeseen johtaneita tapahtumia sokean Kohtalon sijasta.”
Näistä premisseistä pitäisikin puhua selvästi enemmän.
Joukon(kin) “premissi” on minusta selvästi se, että jatkuva (kulutuksen) kasvu on välttämätöntä, toivottavaan ja mahdollista.
Mutta onko kyse loogisesta premissitä, vai epäloogisesta haihattelusta. Minusta kyse on varsin yksiselitteisesti jälkimmäisestä.
Ydinvoiman kannattajien päättely voi olla loogista, mutta sen perustana ei ole mitään loogista ja todellisuuteen perustuvaa pemissiä, vaan koko ajatusrakennelma on tyhjän päällä, koska vaikeat peruskysymykset on yksinkertaisesti työnnetty syrjään.
Peräsin kyllä jonkun todellisen asiantuntujan kommenttia voimalan kuormanseurantakyvstä. Oikeasti – ei jotain propakandamutua. Kiehutusreaktorin lämpömassa on siksi pieni että luulisi sen seurantaviiveen olevan hiilikattilaa pienempi.
Tyypillisen fossiilipadan vesitilavuus lienee noin puolet sen tuntituotosta. Erilliset höyrystimet lisäävät vesimäärää painereaktorissa ja säätö hidastuu. Kun tehot ovat gigawattiluokkaa muutamankin prosentin säätö tuntuu.
Pekka taas lukee kuin piru raamattua, en puhu kulutuksen kasvusta vaan vihreän kasvuston kasvun sallimisesta.
Jouko,
Tarkoitukseni ei ollut viitata mihinkään yksittäiseen lausuntoosi tai kommenttiisi, vaan koko ajattelusi perustana olevaan loogiseen premissiin.
Eikä oikeastaan edes juuri sinun premissiin, vaan ydinvoiman kannattajien yhteiseen loogiseen peruspremissiin, tai oikeastaan sen puutteeseen.
Juhani Putkinen osui ehkä asian ytimeen eli siihen, että ei ole säätöyhdinvoimaa. Pääomakulujensa vuoksi ydinvoimala on aina perusvoimaa, jota ajetaan täysillä. Näin ollen ei voida edes ajatella, että ydinvoimaa säädettäisiin alaspäin millään lailla, koska se olisi kiinteiden kulujen vuoksi epätaloudellista.
Ydinvoima on kuin tuulivoimala: kumpikin tarvitsee jonkin muun energiamuodon säätövoimakseen.
“Kiehutusreaktorin lämpömassa on siksi pieni että luulisi sen seurantaviiveen olevan hiilikattilaa pienempi.
Tyypillisen fossiilipadan vesitilavuus lienee noin puolet sen tuntituotosta. ”
Jouko kertoi asiaa joka alkoi pikkusen pelottamaan.
Mikäli kiehutusreaktorin vesimassa on PIENEMPI kuin fossiilivoimalassa ja siinäkin vain puolen tunnin kapasiteetti niin possahtaako kiehutusvesireaktori reilusti alle puolessa tunnissa jos pumput pysähtyvät tai putket ovat tukossa?
“ydinvoimala on aina perusvoimaa, jota ajetaan täysillä”
Pitää paikkansa siinä tapauksessa, että ydinvoimaa on LIIAN VÄHÄN kuten Suomessa on parhaillaan tilanne.
Sitten KUN ydinvoimaa rakennetaan Suomeen runsaasti lisää, niin sitä käytetään perusvoiman lisäksi myös säätövoimana ja silti sähkön tuotantokustannus on aivan järkevä (varsinkin verrattuna tuulivoimaan tai biovoimaan).
A-M L – kiitos linkeistä !
Fortumin demovoimala Tukholmassa oli minulle uutta. Polttaa ligniiniä joka kuulemma on kivihiilen veroinen polttoaine:
http://www.fortumresearch.com/fi/projektit/ligniini_polttoaineena/?id=62
Kymijoen pohjassa on valtava varasto lietteenä sellunnkeiton jäljiltä. Ligniini on se sementti mikä liittää puun sellukuidut pieniksi kotelopalkeiksi. Trakeideiksi (->google). Sille ei ole ollut mitään käyttöä tähän saakka.
Ruoppaamalla se energiakäyttöön saadaan Kotkalle perusvoimaa kymmeniksi vuosiksi. Säätövoimaksi siitä ei ole koska savukaasujen suodatus/pesu vaatii jatkuvan tasaisen prosessin ylläpitoa.
Lietteen myrkyt ovat olleet esteenä joen voimalakäytölle. Niiden pelätään lähtevän liikkeelle eikä ole ollut paikkaa mihin ne olisi voitu läjätä. Nyt siis asia on ratkaistavissa ja kun joki on puhdistunut se voidaan valjastaa tuulimyllyjen varakapasiteetiksi.
Onkohan se Jouko nyt tosissaan, kun esittelee ligniinin energiakäyttöä tieteellisenä läpimurtona ja uutuutena?
Ligniinillä on vuosikymmenet tuotettu Suomen energiasta n. 10%.
Se että Joukolle asia on uusi, ei yllätä, mutta olisihan asiaa voinut netistä vähän enemmänkin katsella.
Juu ja siitä Kymijoen pohjalietteestä.
Se on todellakin ongelmallista nostaa, koska silloin dioksiinit, furaanit ym. myrkyt lähtevät helposti ruopattaessa liikkeelle.
Ja jos se saataisikin siististi ylös, estää lietteen korkea elohopeapitoisuus sen polttamisen.
Metsäteollisuus on nimittäin aikanaan ollut yhtä lyhytnäköistä, kuin nyt on ydinvoimateollisuus.
Pari kommenttia tähän viestiketjuun.
Ensinnäkin lämmityksen tarpeesta. Energiateollisuuden visiossa vuodelle 2050 (http://www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050) on arvioitu, että rakennuskannan lämmitystarve vähenee noin 30 %. Näin käy, vaikka rakennuksia on paljon enemmän tuolloin kuin nykyään. Syynä sekä rakentamisen energiatehokkuus, korjausrakentaminen että ilmaston lämpeneminen, jonka vaikutus arvioitiin 16 %:ksi.
Rakennuksia pitää kuitenkin edelleen lämmittää ja lämmin käyttövesi tarvitsee lämmityksen myös. Oleellinen kysymys on, että pysytään energiatehokkaassa kaukolämmössä. Nimittäin yhteiskunta kuluttaa yhä enemmän sähköä suhteessa muuhun energiankäyttöön. Sähkön osuus nousee nykyisestä alle 30 %:sta lähelle puolta, kun sähkön osuus kasvaa teolisuudessa, palveluissa, liikenteessä ja lämmityksessäkin.
Jos emme hyödynnä lämmitystarvetta sähkön tuotantoon käyttämällä samassa mitassa yhteistuotantoa kuin nyt, joudutaan sähköä tekemään erillisessä tuotannossa vielä enemmän.
Se, millä kaukolämpöenergia tuotetaan, on myös mielenkiintoista. Pekka Vile toi blogikirjoituksessaan esille ydinvoiman yhtenä mahdollisuutena. Toinen kasvihuoneneutraali vaihtoehto on bioenergia ja kolmas on hyödyntää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Silloin polttoaine voi olla fossiili, turve, tai biopolttoaine.
On tärkeää, että kaikki vahtoehdot ovat esillä ja pyritään kustannustehokkaaseen ratkaisuun.
Toinen kommenttini koskee ydinvoiman säädettävyyttä. Ydinvoimalaitos voidaan teknisesti toteuttaa niin, että sillä voidaan säätää. Se ei ole ainakaan tällä hetkellä kannattavaa. Koska ydinvoiman kustannuksista ylivoimaisesti suurin osa on pääomakustannuksia ja polttoaineen osuus pieni, on käytännössä järkevä tuottaa alhaisillakin sähkön hinnoilla. Eli aina, kun tukkusähkön hinta on korkeampi kuin ydinvoimalan muuttuvat kustannukset – ja näin on käytännössä koko ajan.
Ydinvoimaan ei kannata varata säätömahdollisuutta. Kustannukset olisivat isommat kuin tuotot.
Sama pätee tuulivoimaan. Kannattaa tuottaa aina kun pystyy. Periaatteessa tuulivoimaakin voidaan rakentaa siten, että se voi säätää, mutta käytännössä ei kannata ajaa “jarru päällä” mahdollisen ylössäädön hintaodotuksen varassa.
Tosiasia on, että sähköntuotanto ei voi perustua ainoastaan ydinvoimaan ja tuulivoimaan. Säätävää kapasiteettia tarvitaan. Vesivoima ja lauhdesähkö ovat siihen parhaat keinot. Vesivoima on uusiutuva, kotimainen ja päästötön ja lisäksi taloudellisesti kannattavaa. Myös kysynnän jousto on hyvä keino säätää.
Mitä isommat ja toimivammat sähkömarkkinat, sen vähemmän olemme omasta säätökykymme varassa. Tuonnilla ja viennillä voidaan hyvin tehokkaasti myös säätää.
Jukalta hyvä kirjoitus muuten, mutta tämä…
“On tärkeää, että kaikki vaihtoehdot ovat esillä ja pyritään kustannustehokkaaseen ratkaisuun.”
… on minusta väärä priorisointi.
On tärkeää, että ratkaisu on ekologisesti kestävä ja tulevat sukupolvet huomioiden oikeudenmukainen.
Kustannustehokkuus on sekundaarinen asia, jota on syytä pohtia vasta kun tärkeimmän ehdon kanssa ristiriitaiset tuotantomuodot on karsittu pois.