Pakkaskausi toi esille ydinvoiman lisäämistarpeen

Joulukuun ja tammikuun alun pakkaskaudella sähkön hinta nousi Nord Poolin Suomen ja Ruotsin hinta-alueilla huipputunteina jopa yli 1000 euroon megawattitunnilta. Joulukuun keskihinnaksi Suomessa muodostui 48 €/MWh. 
Huipputunteina sähkötehoa tarvittiin Suomessa yli 14 000 MW, josta nykyisillä ydin-voimalaitoksilla tuotettiin runsaat 2700 MW. Lähes kaikki muutkin voimalaitokset olivat käytössä. Fossiilista lauhdutustuotantoa tarvittiin noin 2000 MW, ja lisäksi sähköä tuotiin täysillä Venäjältä ja Virosta yhteensä noin 1800 MW.

Sähköä vietiin ajoittain hieman Ruotsiin, koska siellä tilanne oli vielä kireämpi siirtoverkon pullonkaulojen sekä eräiden ydinvoimayksiköiden korjaus- ja modernisointiseisokkien johdosta. Ruotsiin tuotiin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettua sähköä myös Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi Ruotsissa käynnistettiin tehoreserviksi varattuja öljykäyttöisiä lauhdutusvoimalaitoksia. Myös yksi Suomen öljylauhdutuslaitoksista käynnistettiin perjantaina 8. tammikuuta lisäsähkön toimittamiseksi Ruotsiin.

Ydinvoiman lisääminen on paras keino turvata kotimaisen tuotannon riittävyys.
Sähkön käyttö jäi taloustaantuman johdosta vuonna 2009 Suomessa selvästi edellisiä vuosia pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös teollisuuden oman prosessivoiman tuotanto pieneni, joten sekä ydinvoiman että fossiilisen lauhdutusvoiman tuotantoa tarvittiin tuontisähkön ohella. Taloustilanteen parantuessa sähkön käyttö tulee kasvamaan teollisuuden käyttöasteiden noustessa ja sähkön korvatessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä mm. liikenteen uusissa käyttökohteissa.

Nykyiset hiili-, turve- ja öljyvoimalaitokset on rakennettu pääosin 1970- ja 1980-luvuilla. Sekä käyttöikänsä että kiristyvien ympäristömääräysten johdosta niitä ei 2020-luvulla enää voida käyttää perusvoiman tuotantoon, ja osa laitoksista saatetaan sulkea kokonaan. Tuulivoiman lisäämistavoitteista huolimatta perusvoiman tuotantoon tarvitaan siten uutta ydinvoimaa. Fossiilisiin polttoaineisiin turvautuminen ei ilmastosyistä ole mahdollista ainakaan ilman hiilidioksidin talteenottoa.

Sähkön tuonti muodostaa vaihtoehdon kotimaiselle tuotannolle, mutta sähkön tuotantokustannukset ovat kallistumassa sekä Venäjällä että Baltiassa. Suuri osa Venäjän sähköntuotannosta tapahtuu vanhoissa kaasuvoimalaitoksissa huonolla hyötysuhteella. Kaasun hintasäännöstelyä asteittain purettaessa sähköntuotannon rajakustannukset nousevat, vaikka hiilidioksidipäästöille ei Venäjällä vielä olekaan asetettu hintaa. Baltiassa Ignalinan ydinvoimalaitos puolestaan suljettiin lopullisesti vuoden 2009 lopussa, mikä on jo jonkin verran vähentänyt sähkön tuontia Virosta Suomeen. Suomeen rakennettavat uudet ydinvoimalaitokset ovat siten maamme kannalta paras ratkaisu.

Fossiiliset polttoaineet sopivat sähkön ja kaukolämmön huipputuotantoon. Nykyisin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto perustuu Suomessa pääosin fossiili-siin polttoaineisiin hiileen, maakaasuun ja turpeeseen. Huipputilanteissa käytetään öljykäyttöisiä huippulämpökeskuksia, joilla ei voida tuottaa sähköä, vaikka sähkön tarve on yleensä suurimmillaan samanaikaisesti kaukolämmön tarpeen kanssa. Kaukolämmön perustuotannossa tullaan monissa kaupungeissa käyttämään yhä enemmän puu- ja jätepolttoaineita. Myös jätevesien lämpöä hyödynnetään lämpöpumpputekniikan avulla. Jos myös ydinvoimaa käytettäisiin kaukolämmön perustuotantoon, nykyiset hiili- ja kaasuvoimalaitokset voisivat kattaa kaukolämmön huipputarpeen ohella koko Suomen sähkönkäytön huipputarpeita.

Kommentoi kirjoitusta "Pakkaskausi toi esille ydinvoiman lisäämistarpeen"

Ydinreaktioita Facebookissa
Seuraa meitä twitterissä
Navigoi
Kategoriat