Joulukuun alussa uutisoitiin, että Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnan kehitysmaa, sijoituimme luokkaan heikko eli sijalle 37. Muun muassa Algeria pesi meidät sijoittumalla 33:ksi. Vertailun teki Germanwatch -niminen organisaatio ja tulokset julkistettiin Durbanin ilmastokokouksessa.
Minulla on tähän asti ollut vankka käsitys, että Suomi siirtyy nopeasti ja kustannustehokkaasti kohti hiilineutraalia energian tuotantoa. Olenko ollut väärässä?
Www.germanwatch.org -sivujen kautta löytyy raportti ja selitys Suomen huonolle sijoitukselle. Germanwatch:n tutkimuksessa ydinvoima rinnastetaan “korkean riskin takia” ilmastovaikutuksiltaan samanlaiseksi tuotannoksi kuin hiilivoima. Suomi torjuu ilmastonmuutosta rakentamalla ydinvoimaa ja putoaa siksi vertailussa hännille.
Germanwatch on erehtynyt. Ydinvoiman myönteinen ilmastovaikutus on fakta. Asian vahvisti viimeksi Euroopan Unioni tuoreessa Energiatiekartta 2050 julkaisussaan. Tiekartassa tarkasteltiin eri skenaarioita, joiden avulla vähennetään kasvihuonekaasuja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Raportissa todetaan, että “Nuclear remains a key contributor to CO2 emission reductions.” Oheisessa kuvassa on vertailtu sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä (kgCO2/MWh) muutamassa eri maassa (kuvan tiedot vuodelta 2005). Ydinvoiman suuri osuus on merkittävästi laskenut mm. Ruotsin ja Ranskan sähköntuotannon päästöjä verrattuna vaikkapa Tanskaan ja Saksaan.
Suomessa siis torjutaan ilmastonmuutosta nopeasti rakentamalla kolme uutta ydinvoimalaitosyksikköä ja merkittävä määrä uusiutuvaa energiaa hyödyntävää tuotantoa. Olemmeko lisäksi kustannustehokkaita?
Ydinvoiman rakentaminen ja tuotanto toteutuvat ilman valtiontukea. EU:n Energiatiekartassa todetaan, että ydinvoimaa eniten sisältävät skenaariot johtavat alimpiin kustannuksiin. Fakta siis on, että ydinvoima on kustannustehokasta. Suomen tapa lisätä uusiutuvaa energiaa on edullinen. Suurin kasvu perustuu energiapuun käytön lisäykseen, joka on muihin uusiutuviin verrattuna halpa keino lisätä uusiutuvaa energiaa.
EU:n tiekartasta on syytä nostaa vielä yksi havainto siitä, että vaikka energian kokonaiskulutus Euroopassa tulee laskemaan, niin sähkön kulutus kasvaa noin kolmanneksen vuoteen 2050 mennessä. Kasvu on merkittävä siinäkin tiekartan skenaariossa, jossa energiatehokkuus on maksimissaan. Yhteiskunta sähköistyy ja sitä varten tarvitaan lisää päästötöntä sähköntuotantoa.
Aion jatkossakin todeta syvällä rintaäänellä ja ylpeänä, että Suomi on mallimaa ja edelläkävijä kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa
