5 kommenttia “Onko Suomi Algeriaa huonompi ilmastoasioissa?”

  1. Tuo tiekartta oli kyllä minusta melko lattea. Siellähän ei tainnut olla yhtään skenaariota mukana missä ydinvoiman osuutta kasvatettiin merkittävästi nykyisestä. Kyse taisi olla lähinnä ydinvoiman “sietämisestä”, kun sitä jo on olemassa. Hiukan kasvua oli joissain skenaarioissa, mutta ei mitään todella merkittävää. Totta myös oli, että ydinvoimaa sisältävät skenaariot olivat halvempia, mutta keskustelussa valitettavasti oltiin melko sekavia siitä millaisia kustannuksia tehtävät valinnat esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden suhteen aiheuttavat suhteessa business as usual skenaarioon (mikä taisi puuttua täysin, koska jo referenssi-skenaario piti sisällään monia asioita joita oli myös muissa skenaarioissa). Kirjoitin tästä vähän äskettäin: http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2012/01/eun-visioita-hiilivapaudesta.html

  2. Kirjoittajan sisalukutaito hieman epailyttaa. Katsomalla raportin metodologiaa (http://www.germanwatch.org/klima/ccpi-meth.pdf) olisi selvinnyt, etta maan pisteytys maaraytyy seuraavien tekijoiden mukaan: paastotrendi 2002-2009 (paino 50%), nykyinen paastotaso per capita (paino 30%), maan toiminta kansainvalisessa ilmastopolitiikassa (paino 10%) ja kotimaisen ilmastopolitiikan linjaukset (10%).

    Ei liene ihme etta Suomi sijoittuu huonosti johtuen korkeasta nykyisesta paastotasosta, taydellisesta epaonnistumisesta paastojen vahentamisessa ko. aikavalilla seka tiukempien paastotavoitteiden vastustamisesta EU:ssa.

    Energiateollisuus on ollut karkikoplassa vastustamassa kunnianhimoisten paastotavoitteiden asettamista seka kotimaassa etta EU:ssa, joten kalikka taisi kalahtaa.

  3. Lauri Muranen

    Minusta kaimani missaa kirjoituksen tärkeimmän pointin. Kysyn suoraan ja haluaisin kuulla suoran vastauksen: onko sinusta päästöjenvähentämisen näkökulmasta perusteltua luokitella ydinvoima samaan ryhmään hiilivoiman kanssa? Pohdinnan alustuksena voi käyttää vaikkapa noita blogissa esiintyviä käppyröitä eri maiden sähköntuotannon keskimääräisistä päästöistä.

  4. Saksan fundit ekomystikot yms käyttää tuota vanhaa Jesuiitta-moraalia – tarkoitus pyhittää keinot…
    Jesuiitat mm. kehitteli taitavia kidutuskeinoja päämääriensä saavuttamiseksi… Fundit ei ihan vielä, mutta kaikenlainen kikkailu tilastoilla esim., jos vaan nuo tuuli+paneeli-businekset hyötyy…
    Olen luvannut maksaa 100euroa UNICEFille jos Saksa EI peru ydinvoimapäätöstään v 2016 mennessä…
    Jos olet tosi-fundi, niin uskallat varmaan lyödä vetoa toiseen suuntaan?

  5. Lauri Myllyvirta

    @lauri muranen: Kommenttini pointti oli, etta yo. kirjoituksessa on asiavirhe. Suomen ydinsahkon tuotanto ei, kuten varmaan hyvin tiedamme, olennaisesti lisaantynyt vuosina 2002-2009 (syyta voi kysella TVO:lta!). Huonolla sijoituksella paastotrendien vertailussa ei siis ole tekemista sen kanssa, etta Germanwatch suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan. Lisaksi sahkontuotannon paastojen painoarvo indeksissa on vain 7%. Kotimaisten toimien arvioinnissa Suomi varmaan saisi paremmat pisteet ydinvoimaan myonteisesti suhtautuvalta taholta, mutta sen arvioinnin painoarvo on 10%, joten se ei myoskaan Suomen sijoitusta heiluttelisi.

    Eli jos saataisiin ensin faktat kohdalleen ja siirryttaisiin sitten filosofiaan. Mutta suoraan kysymykseen – en pida Germanwatchin ratkaisua leipoa sahkontuotannon hiilidioksidipaastot ja ydinvoima samaan lukuun mitenkaan ideaalina. Tarkastelujaksolla (2002-2009) ei myoskaan nahdakseni ole yhtaan maata joka olisi merkittavasti vahentanyt CO2-paastojaan ydinvoimaa lisaamalla, joten siina mielessa ratkaisu on turha.

    Milloin Energiateollisuus alkaa kannattaa tiukempia paastovahennyksia Suomessa ja EU:ssa?

Jätä kommentti


*

Ydinreaktioita Facebookissa
Seuraa meitä twitterissä
Navigoi
Kategoriat