Onko Suomi Algeriaa huonompi ilmastoasioissa?
Joulukuun alussa uutisoitiin, että Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnan kehitysmaa, sijoituimme luokkaan heikko eli sijalle 37. Muun muassa Algeria pesi meidät sijoittumalla 33:ksi. Vertailun teki Germanwatch -niminen organisaatio ja tulokset julkistettiin Durbanin ilmastokokouksessa.
Minulla on tähän asti ollut vankka käsitys, että Suomi siirtyy nopeasti ja kustannustehokkaasti kohti hiilineutraalia energian tuotantoa. Olenko ollut väärässä?
Www.germanwatch.org -sivujen kautta löytyy raportti ja selitys Suomen huonolle sijoitukselle. Germanwatch:n tutkimuksessa ydinvoima rinnastetaan “korkean riskin takia” ilmastovaikutuksiltaan samanlaiseksi tuotannoksi kuin hiilivoima. Suomi torjuu ilmastonmuutosta rakentamalla ydinvoimaa ja putoaa siksi vertailussa hännille.
Germanwatch on erehtynyt. Ydinvoiman myönteinen ilmastovaikutus on fakta. Asian vahvisti viimeksi Euroopan Unioni tuoreessa Energiatiekartta 2050 julkaisussaan. Tiekartassa tarkasteltiin eri skenaarioita, joiden avulla vähennetään kasvihuonekaasuja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Raportissa todetaan, että “Nuclear remains a key contributor to CO2 emission reductions.” Oheisessa kuvassa on vertailtu sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä (kgCO2/MWh) muutamassa eri maassa (kuvan tiedot vuodelta 2005). Ydinvoiman suuri osuus on merkittävästi laskenut mm. Ruotsin ja Ranskan sähköntuotannon päästöjä verrattuna vaikkapa Tanskaan ja Saksaan.
Suomessa siis torjutaan ilmastonmuutosta nopeasti rakentamalla kolme uutta ydinvoimalaitosyksikköä ja merkittävä määrä uusiutuvaa energiaa hyödyntävää tuotantoa. Olemmeko lisäksi kustannustehokkaita?
Ydinvoiman rakentaminen ja tuotanto toteutuvat ilman valtiontukea. EU:n Energiatiekartassa todetaan, että ydinvoimaa eniten sisältävät skenaariot johtavat alimpiin kustannuksiin. Fakta siis on, että ydinvoima on kustannustehokasta. Suomen tapa lisätä uusiutuvaa energiaa on edullinen. Suurin kasvu perustuu energiapuun käytön lisäykseen, joka on muihin uusiutuviin verrattuna halpa keino lisätä uusiutuvaa energiaa.
EU:n tiekartasta on syytä nostaa vielä yksi havainto siitä, että vaikka energian kokonaiskulutus Euroopassa tulee laskemaan, niin sähkön kulutus kasvaa noin kolmanneksen vuoteen 2050 mennessä. Kasvu on merkittävä siinäkin tiekartan skenaariossa, jossa energiatehokkuus on maksimissaan. Yhteiskunta sähköistyy ja sitä varten tarvitaan lisää päästötöntä sähköntuotantoa.
Aion jatkossakin todeta syvällä rintaäänellä ja ylpeänä, että Suomi on mallimaa ja edelläkävijä kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Tuo tiekartta oli kyllä minusta melko lattea. Siellähän ei tainnut olla yhtään skenaariota mukana missä ydinvoiman osuutta kasvatettiin merkittävästi nykyisestä. Kyse taisi olla lähinnä ydinvoiman “sietämisestä”, kun sitä jo on olemassa. Hiukan kasvua oli joissain skenaarioissa, mutta ei mitään todella merkittävää. Totta myös oli, että ydinvoimaa sisältävät skenaariot olivat halvempia, mutta keskustelussa valitettavasti oltiin melko sekavia siitä millaisia kustannuksia tehtävät valinnat esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden suhteen aiheuttavat suhteessa business as usual skenaarioon (mikä taisi puuttua täysin, koska jo referenssi-skenaario piti sisällään monia asioita joita oli myös muissa skenaarioissa). Kirjoitin tästä vähän äskettäin: http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2012/01/eun-visioita-hiilivapaudesta.html
Kirjoittajan sisalukutaito hieman epailyttaa. Katsomalla raportin metodologiaa (http://www.germanwatch.org/klima/ccpi-meth.pdf) olisi selvinnyt, etta maan pisteytys maaraytyy seuraavien tekijoiden mukaan: paastotrendi 2002-2009 (paino 50%), nykyinen paastotaso per capita (paino 30%), maan toiminta kansainvalisessa ilmastopolitiikassa (paino 10%) ja kotimaisen ilmastopolitiikan linjaukset (10%).
Ei liene ihme etta Suomi sijoittuu huonosti johtuen korkeasta nykyisesta paastotasosta, taydellisesta epaonnistumisesta paastojen vahentamisessa ko. aikavalilla seka tiukempien paastotavoitteiden vastustamisesta EU:ssa.
Energiateollisuus on ollut karkikoplassa vastustamassa kunnianhimoisten paastotavoitteiden asettamista seka kotimaassa etta EU:ssa, joten kalikka taisi kalahtaa.
Minusta kaimani missaa kirjoituksen tärkeimmän pointin. Kysyn suoraan ja haluaisin kuulla suoran vastauksen: onko sinusta päästöjenvähentämisen näkökulmasta perusteltua luokitella ydinvoima samaan ryhmään hiilivoiman kanssa? Pohdinnan alustuksena voi käyttää vaikkapa noita blogissa esiintyviä käppyröitä eri maiden sähköntuotannon keskimääräisistä päästöistä.
Saksan fundit ekomystikot yms käyttää tuota vanhaa Jesuiitta-moraalia – tarkoitus pyhittää keinot…
Jesuiitat mm. kehitteli taitavia kidutuskeinoja päämääriensä saavuttamiseksi… Fundit ei ihan vielä, mutta kaikenlainen kikkailu tilastoilla esim., jos vaan nuo tuuli+paneeli-businekset hyötyy…
Olen luvannut maksaa 100euroa UNICEFille jos Saksa EI peru ydinvoimapäätöstään v 2016 mennessä…
Jos olet tosi-fundi, niin uskallat varmaan lyödä vetoa toiseen suuntaan?
@lauri muranen: Kommenttini pointti oli, etta yo. kirjoituksessa on asiavirhe. Suomen ydinsahkon tuotanto ei, kuten varmaan hyvin tiedamme, olennaisesti lisaantynyt vuosina 2002-2009 (syyta voi kysella TVO:lta!). Huonolla sijoituksella paastotrendien vertailussa ei siis ole tekemista sen kanssa, etta Germanwatch suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan. Lisaksi sahkontuotannon paastojen painoarvo indeksissa on vain 7%. Kotimaisten toimien arvioinnissa Suomi varmaan saisi paremmat pisteet ydinvoimaan myonteisesti suhtautuvalta taholta, mutta sen arvioinnin painoarvo on 10%, joten se ei myoskaan Suomen sijoitusta heiluttelisi.
Eli jos saataisiin ensin faktat kohdalleen ja siirryttaisiin sitten filosofiaan. Mutta suoraan kysymykseen – en pida Germanwatchin ratkaisua leipoa sahkontuotannon hiilidioksidipaastot ja ydinvoima samaan lukuun mitenkaan ideaalina. Tarkastelujaksolla (2002-2009) ei myoskaan nahdakseni ole yhtaan maata joka olisi merkittavasti vahentanyt CO2-paastojaan ydinvoimaa lisaamalla, joten siina mielessa ratkaisu on turha.
Milloin Energiateollisuus alkaa kannattaa tiukempia paastovahennyksia Suomessa ja EU:ssa?