Mitä ihmettä, yli puolet tanskalaisista kannattaa ydinvoimaa?
Mitä ihmettä? Berlingske Tidenden joulukuun alkupuolella julkaistun gallupin mukaan 54 % tanskalaisista hyväksyy ydinvoiman ilmastonmuutoksen torjuntakeinona (linkki tanskankielen taitoisille ja toinen meille muille). Pari vuotta sitten ydinvoimaa sietäviä oli [jälkikäteen lisätty tarkennus: ydinvoiman tuonnin hyväksyi alle 25 % tanskalaisista vuonna 2007] vain 25 %.
Tanskalaisten kunniakas historia ydinvoimavastutuksen eurooppalaisena ankkurimaana on parissa vuodessa kärsinyt kolhuja poliittisen huomion siirryttyä ilmastonmuutokseen. 1980-luvulla ydinvoiman vastustajia oli 80 prosenttia. Pari vuotta sitten vastustajia oli vielä 73 prosenttia. Tanskalaisten ydinvoimavastutaisuus johti osaltaan vuosina 1999 ja 2005 Barsebäckin ydinvoimalaitoksen kahden ydinvoimalaitosyksikön sulkemiseen.
Mihin nopea ja jyrkkä mielipiteen muutos sitten johtaa jatkossa? Toistaiseksi ei mihinkään, jos Tanskan päähallituspuolueen liberaalien edustajaa on uskominen. Puolue ei vastusta ydinvoimaan sinällään, mutta iamgoltaan se ei sovi Tanskan pitkän aikavälin energiastrategiaan. Poliittisista ryhmittymistä konservatiivinuoret ovat kuitenkin jo ilmoittaneet kannattavansa ydinvoimaa.
Tilanne on vähän epäreilu, jos ydinvoiman kannattajille riittää se, että kerran vuosisadassa kannatus nousee yli 50%:n. Kannatuspiikin kärjessä rakennettua ydinjätteen tuotantolaitosta kun ei kannatuksen laskiessa pureta.
Kohtuullista olisi, että kannatuksen pitää olla yli 50% vähintään yhtä pitkään, kuin se on ollut sen alle, ennen kuin lupa myönnetään. Tai vaihtoehtoisesti laitos olisi purettava kannatuksen laskiessa alle 50%:n.
Silloinkaan rakentaminen ei täytä markkinatalouden vaatimuksia, mutta menee edes jotenkin reilummilla pelisäännöillä
ps. Toivoisin että ottaisit kantaa edelliseen postauksen esittämääni kommenttiin, kun kerran toivoit sinne asioihin keskittyvää keskustelua.
Ei mitään ihmettelemistä.
Tanskan sähköntuotannosta noin 80% tapahtuu erittäin saastuttavasti hiilivoimalla. Kaitpa se joskus järki tulee käteen tyhmemmällekin, ettei sellainen voi jatkua.
Ydinvoima on hyvin ympäristöystävällinen ja halpa tapa tuottaa energiaa.
Epäreilua todella – “tutkijoiden” epärehellisyys tuhosi todelliset saasteenvähennystoimet. Fallossymbooleihin turvautuminen ei tosin ole uutta.
Terkkuja ilmasoturistilta: http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/12/20/mita-jai-koopenhaminasta-kateen/
“Kööpenhaminan pakkasilla tuulimyllyt seisoivat kuin entisellä miehellä. Propellimastot kuluttivat lapojensa ja koneistojensa lämmittämiseen enemmän sähköä kuin vastarannalla sijaitseva Helsinborgin kaupunki kokonaisuudessaan. Tätähän kokousvieraat eivät tietäneet ja jokainen kunnon vihreä varoi visusti siitä kertomasta.
Ne kymmenet korkeat savupiiput, jotka suoltivat mustaa savuaan piipun täydeltä taivaalle, ne taas olivat naapurimaiden puolella. He kun ovat niin paljon jäljessä näissä ilmastoasioissa. Jokainen kunnon tanskalainen tietää, että heillä sähkö tuotetaan tuulella ja kun tuuli on seis, silloin sähkö ostetaan. Piste.”
Viksuja nuo tanskalaiset.
Toisin kuin tämänhetkinen säätila pohjoisella pallonpuoliskolla antaa ymmärtää on maapallon keskilämpötila kohoamassa. Tämä on kiistaton fakta. Toinen fakta on, että polaaristen jäätiköiden sulaminen tulee johtamaan merenpinnan nousuun meriveden lämpölaajenemisen ohella.
Se, kuinka nykyisin aktiivit ja suunnitellut uudet ydinvoimalat jäähdytysvetensä äärellä ovat varautuneet ja tulevat varautumaan tähän nousuun, on kysymys, jonka ydinvoiman ylistäjät työntävät mielellään taka-alalle tai kävelevät sen yli iloisesti kompastumatta. Veden alle jäävät laitokset ja pahimmassa tapauksessa ydinjätteet siellä, on arka paikka. Tanskalla luulisi olevan tässä suhteessa paljon hävittävää.
Mikäli merenpinnan nousu jää onnellisesti pariin metriin niin ollaan vielä tilanteen herrroina. Mikäli se nousu on, kuten viimeisimmissä mallineissa on ennustettu, luokkaa 8-9 metriä, ollaan rannikoilla sijaitsevan ydinvoiman kanssa lirissä ja syvällä. On luonnollista, että kenen leipää syö, niin sen lauluja laulaa ja rahalla voidaan maksaa laajojakin kampanjoita ydinvoiman puolesta. Kuitenkaan tuulivoimaloilla energiasyöppöä teollisuutta ei myöskään tulla tyydyttämään, siihen tarvitaan uudempia innovaatiota ja energiansäästömallinteita. Keksinnöt on jo keksitty, vain halu ja tahto niiden hyödyntämiseen puuttuu.
Meriveden pinta nousee hyvin hitaasti, eikä ole tietoa siitä miten paljon se yleensä nousee. Täällä Suomessa maanpinta nousee edellisen jääkauden jäljiltä koko ajan melkoisesti, joten täällä merenpinnan nousu ei haittaa mitään.
Lisää ydinvoimaa, paljon ja mahdollisimman nopeasti!
Jaakopin ääni – Eesaun kädet – LOL !
Suomessa maa nousee merestä – ei päinvastoin. Esikoisoikeutensa myyneet eivät esitä yhtäkään toimivaa vaihtoehtoa. Tuulimylly lienee yksi vanhimmista keksinnöistä ja se rakentelussa, käytössä ja purkamisessa on kuollut ja invaldisoitunut enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin ydintekniikassa Hiroshima, Nagasaki ja Tshernnobyl yhteensä.
Tietyissä puitteissa aivan käyttökelpoisen tekniikan kauppaaminen uskonnolispoliittisena oljenkortena tappaa toteutuessaan 90% Suomen asukkaista. Lisäksi köyhtyneillä tuuliparoneilla –oravannahkakapitalisteilla — ei ole todellakaan tahtoa, taitoa ei voimia eikä järkeä minkääntasoiseen luonnonsuojeluun. Seuraava ateria on ainoa tavoite.
Nykyinen ydintekniikka on alkeellista sen potentiaaliin nähden. Se on kuitenkin vaihtoehdoista ihmis- ja luontoystävällisin. KAIKKI muut energiamuodot tuottavat reilusti enemmän hallitsemattomia häiriöitä.
Jouko: “Nykyinen ydintekniikka on alkeellista sen potentiaaliin nähden. Se on kuitenkin vaihtoehdoista ihmis- ja luontoystävällisin. KAIKKI muut energiamuodot tuottavat reilusti enemmän hallitsemattomia häiriöitä.”
Järkevästi rakennettu vesivoima on myös ympäristöystävällistä ja halpaa kuten ydinvoima.
Suomessa on vielä jonkin verran järkevästi rakennettavissa olevaa vesivoimakapasiteettia – mutta kuitenkin melko vähän. Oleellisinta on rakentaa ydinvoimaa hyvin runsaasti Suomeen.
Tanskalaisten älykkyys korreloitunee melko suoraan tanskalaisten kuvalehtiin, oluisiin ja pornofilmeihin, joista Suomessa kiihotuttiin jo 1960-luvun lopulla.
Tanskassa on vallalla myös vähättelevä kristillisdemokratia, jossa yksi suurimmista muslimien villitsijöistä on Alexander Stubbin Suomeen natoilemaan kutsuma NATO:n pääsihteeri Rasmussen, joka melkein ei kelvannut Turkille.
Tanska on pikkuruinen saari meressä, joten sen rannikoilla pitäisi tulla. Miten suurin osa Tanskan sähköisitä tuotetaan paukkupakkasilla tuulivoimalla?
Maailmalla on meneillään tiuristinen vyörytys, jossa pääosassa ovat mukamas ydinvoimaa vastustavat vihreät.
Anna-Maria olisi artikkelia kirjoittaessaan voinut kyllä kertoa että gallupeissa vuonna 2007 ja 2009 on kysytty eri kysymystä, mikä selviää kyllä tanskankielisestä versiosta. Vai tuliko tätä tarkistettua?
Juhanille: Tanska tuottaa sähköstään noin 70% (vuonna 2008, lähde: http://www.ens.dk, Energy Statistics 2008) fossiilisilla. Hiilivoimaa noin 48%. Uusiutuvat noin 28%. Fossiiliset siis 70% ja ei-uusiutuva jäte (mitä lieneekään) noin 2%. Fossiilisilla tehty sähkö tehdään pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Vuonna 2008 Tanska oli lievästi nettotuoja, joka vaikuttaa tietenkin ko. vuoden lukuihin erityisesti hiilen osalta.
Roskanpoimijan väite lapojen ja koneistojen lämmityksen tarpeesta tallenetaan hauskana esimerkkinä huuhaasta. Vastarannalla on Mälmö ja eikä Tanskassa yhtään voimalaa, jossa olisi lapalämmitys…
juhani; Suomessa ei ole rakentamatonta vesivoima merkittävästi. Eikä jokaisen taimenpuron patoaminen ole järkevää.
Ounasjoen patoaminen saa vastaansa GPn masinoiman kansanliikkeen Saksasta estämään sen. Kyllä se minunkin mielestäni saisi virrata vapaana. Ruotsissa on rakentamatonta vesivoimaa koko Suomen sähkönkulutuksen verran. Taskulamput ja polkupyörändynamot mukaaluettuna.
jari;
Jos myllynsiiviissä ei ole lapalämmitystä niin on todella hupaisaa huuhaata mainostaa niiden sähköntuottoa inversiokerroksen yläpuolella. Kun konehuone jäähtyy pakkaselle niin käynnistys voi vaatia paljonkin töitä. Ei sitä siinä tapauksessa ole edes suunniteltu sähköntuottoon.
Mälmö kuluttaa sentään enemmän sähköä kuin jäätyneiden myllyjen sulatus vaatii.
Tapio; tuulivoimaa on rakennettu kulissiksi raskaalle hiilenpoltolle. Nyttemmin voimalakonsernit suosii sitä hintapoliittisista syistä. Rahoittamaan ydinvoimaa – varsinaista sähkön/rahantuottoa varten.
Ihan hieno juttu – ei tarvitse tinkiä turvallisuudesta tai luotettavuudesta rahapulan takia.
Tuulivoimaloiden konehuoneita tosiasiassa lämmitetään valtakunnan verkosta tulevalla sähköllä silloin kun ei tuule tarpeeksi – eli kovalla pakkasella.
Se on totuus, joka ei väittämällä muuksi muutu. Konehuoneissa nimittäin on mm. arkaa elektroniikkaa, joka ei siedä kosteutta – ja on siksi pidettävä lämpimänä.
Juhanille, lapalämmitystä käytetään jäätävissä olosuhteissa (icing, alijäähtynyt sade tai sumu), joita Tanksassa ei esiinny siinä määrin että lapalämmityksen lisäkustannus olisi perusteltu. Pinta-inversion kanssa ei tällä ole mitään tekemistä. Suomenkin voimaloista alle 10%:ssa on lapalämmitys.
Noin detaljitietona että jäätymisen ja lapalämmityksen suurena haasteena on jäätymisen havaitseminen niin ettei lapalämmitys ole turhaan päällä. Se nimittäin päällä ollessaan kuluttaa (muistaakseni) 10-20% voimalan nimellistehosta. Vuositasolla voimalan tuottamasta energiasta menee lämmitykseen 1-3%.
Konehuoneessa on kyllä lämmittimet/kosteudenpoistajat ja muuta sähköä vaativaa laitteistoa. Teho muutama kW per voimala.
“Noin detaljitietona että jäätymisen ja lapalämmityksen suurena haasteena on jäätymisen havaitseminen niin ettei lapalämmitys ole turhaan päällä. Se nimittäin päällä ollessaan kuluttaa (muistaakseni) 10-20% voimalan nimellistehosta. Vuositasolla voimalan tuottamasta energiasta menee lämmitykseen 1-3%.”
=> Suomessa yksi pakkasaste lisää merkitsee noin 100 MW:n sähkötehon lisätarvetta. Jo tuosta lapaslämmityksen tehohukasta ymmärtää, miksi tuulivoima ei sovi Suomeen perusvoimaratkaisuksi. Sitä voidaan sietää syöttötariffilla sen verran, että on minimaalinen kotimarkkina ja että teknologia voidaan säilyttää ja ylläpitää, mutta sen hillitsemätön laajentaminen syöttötariffilla olisi karkea virhe. Ennemmin pitäisi antaa vaikka 40%-60%:n investointiavustukset.
Jari, oikeassa olet, kysymykset lienee eri. Tahallinen harhautus ei ollut kuitenkaan tarkoitus, sen takia linkitin lähteisiin, joista ei kyllä itse kysymystä selviä niistäkään. Sen sijaan toimittaja toteaa itse, että muutos on kuitenkin merkittävä. Kritiikki noteerattu, mutta ei täysin allekirjoitettu.
Jälleen on pakko suositella tuuliparoneille ilmailusäätiedotusten parempaa seurantaa ja ymmärtämistä. Ilman lentolupakirjaakin voi lukea siipien / potkureiden / ohainpintojen jäätymisestä aiheutuneista ongelmista ja vakavista vahingoista juuri inversion läpi noustessa ja laskeutuessa. Rekisteröityä voi myös helposti ja esittää kysymyksiä alan erikoismiehille. Aktiivipiloteille – lennonjohtajille ja meteorologeille:
http://www.flightforum.fi/forum/index.php
Jäätäminen (icing) mahdollisus noteerataan jokaisessa takeoff/landing tilanteessa talviaikaan Suomessa. “noin detaljitietona”
Jäätyminen ja epäpuhtaudet myös muuttavat lapojen profiilia, jolloin tuulimyllyn teho pienenee siitä, että lavat olisivat puhtaat.
Siksi purjekoneiden siivet pestään puhtaiksi ennen lentoonlähtöä: pölystä, linnunkakasta ja itikanraadoista.
On muuten tullut lennettyä kunnolla jäässä olevalla koneella useita kertoja – liitoluku vastaa suunnilleen silitysraudan liitolukua.
Anna-Maria, en epäile rehellisyyttäsi, mutta menit kyllä hieman vanhanaikaseen, kun perustit kirjoituksesi käännöstekstille.
Tanskankielisessä artikkelissa mainitaan kysymykset:
“»a-kraft kan blive en vigtig brik i løsningen af klimaproblemerne«”
ja
“Så sent som i 2007 ville eksempelvis kun hver fjerde dansker acceptere import af strøm produceret på kernekraftværker”
Eli vapaasti suomennettuna viimeisin (2009) kysymys oli voiko ydinvoima olla osa ilmasto-ogelman ratkaisua (ei siis Tanskassa vaan yleensä). Edellinen (2007) naapurimaiden ydinvoiman tuontia Tanskaan. Se mitä 80-luvulla gallupissa kysyttiin ei selviä kummastakaan artikkelista. Ehkä ydinvoiman rakentamista Tanskaan?
Merkittävän muutoksen saa aikaan kun esittää samaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä kolme erilaista, eikö totta?
Joukolle, vielä kerran selvennykseksi. Tuulivoiman tuotantoon vaikuttaa pinta-inversio, jolloin myös muodostuu stabiili rajakerros mutama kymmenen-muutama sata metriä maan pinnasta. Lähellä maan pintaa tuulen nopeus on nolla tai hyvin alhainen, mutta usein jo 100 metrin korkeudella on tuotantosää. Tämä inversiokerros ei tietääkseni vaikuta jäätävien olosuhteiden syntymiseen vaan jäätävä tihku/sade syntyy yläinversiossa. Voin olla väärässäkin.
Wikissä on jotain näistä eri inversiotyypeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inversio_(meteorologia)
Juhanin kommentit lapojen/siipien aerodynamiikasta olivat täsmällen oikeat. Lisänä voisi mainita että liitoluvun muutoksen lisäksi likaantuminen tai jäätyminen vaikuttaa virtauksen irtoamiseen, mikä on lisäongelma sakkausrajoitteisissa voimaloissa.
Isojen voimaloiden siivet pestään kun ne likaantuvat tarpeeksi. Rajana suunnilleen 1 MW, valmistajasta riippuen.
Jari: “Tuulivoiman tuotantoon vaikuttaa pinta-inversio, jolloin myös muodostuu stabiili rajakerros mutama kymmenen-muutama sata metriä maan pinnasta. Lähellä maan pintaa tuulen nopeus on nolla tai hyvin alhainen, mutta usein jo 100 metrin korkeudella on tuotantosää.”
Hoh-hoijakkaa!
Että tuulivoimala tuottaisi kunnolla, niin KOKO sen roottorin pinta-alalle täytyy tuulla suunnilleen samalla nopeudella ja samasta suunnasta.
Jos vasta 100 m korkeudella on “tuotantosää”, niin se tarkoittaa, että napakorkeuden olisi oltava noin 150 m tai enemmän. Sellaiset voimalat maksavat pikkustaa vaille pirusti.
Paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa on rakentaa riittävästi ydinvoimaa ja unohtaa kokonaan ne tuulimyllyt (Suomeen).
juu, näin minäkin tekstin osapuilleen ymmärsin auttavastikohtuullisen kouluruotsin pohjalta, vaikka alunperinkin suosiolla tunnustauduin käännöstekstin käyttäjäksi. Pitäydyn silti siinä kannassani, että tanskalaisten kohdalla muutos ydinvoiman kannatuksessa on merkittävä.
Osittain kantani pohjautuu mös aiempiin kokemuksiini energia-alalla (ei ydinvoimaan liittyen) työslentelevien tanskalaisten kanssa käytyihin keskusteluihin, joissa ydinvoima ei ole ollut kovinkaan korkeassa kurssissa. Uutisointitapa maan päälehdessä (käsittääkseni on suuri lehti Tanskassa) on jo sinällään mielestäni aika positiivinen ydinvoiman suhteen.
Asiasta seitsemänteen. Hauskaa, mihin keskustelu voi johtaa: jäätäminsestä päästiin jo purjelentoon. Blogi on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että tuulivoima on lähes yhtä kiistelty tuotantomuoto kuin ydinvoima. Jos keskustelun ja kritiikin määrä kasvaa missään suhteessa tuulivoimaan kaavailtuun kapasiteettiin, on odotettavissa aikamoisia rientoja.
“Pitäydyn silti siinä kannassani, että tanskalaisten kohdalla muutos ydinvoiman kannatuksessa on merkittävä.”
Tähän on sinulla toki täysi oikeus. Sille ei vaan mainituista gallupeista löydy tosiasiallista tukea vaan kyse on silloin toimittajan tulkinnasta ja omasta tulkinnastasi. Toivoisin että tekisit tämän lisäyksen/korjauksen ylätekstiin.
Tuulivoimasta liikkuu paljon vaihtelevan laatuista tietoa. Tärkeintä on suhtautua kriittisesti myös “omalta puolelta” tulevaan tietoon, aivan kuten ydinvoiman kohdalla. Mikään ei ole epämiellyttävämpää kuin väärän tiedon levittäminen, vaikka tahattomasti.
Juhani:
“Että tuulivoimala tuottaisi kunnolla, niin KOKO sen roottorin pinta-alalle täytyy tuulla suunnilleen samalla nopeudella ja samasta suunnasta.”
Suomessa yleensä tuulee suunnilleen samasta suunnasta koko roottorin alalle. Näin ei ole kaikissa paikoissa.
Tuulivoimalan koko roottorin alalle ei tarvitse tuulla samalla nopeudella, jotta voimala tuottaisi. Raju muutos pystysuunnan tuulen nopeudessa aiheuttaa kuitenkin lisärasituksia ja myös heikentää tuottoa. Näitä voidaan lievittää lapakohtaisella lapakulman säädöllä, engl. individual pitch. Tämän onnistunut käyttö taas vaatii paljon asioita mm. säätöalgoritmien puolella ja sen vuoksi se on vasta kokeiluasteella, tietääkseni.
Jari: “Suomessa yleensä tuulee suunnilleen samasta suunnasta koko roottorin alalle.”
Lentäjänä minä tiedän mainiosti, että väitteesi ei pidä paikkaansa. On tullut tehtyä melkoinen määrä laskeutumisia sekä eri lentokentille, että maastoon pelloille.
Usein tuulen suunta muuttuu hyvin merkittävästi juuri sillä korkeudella millä alueella tuulivoimalan roottori pyörii. Kuin myös tuulen nopeus. Joskus pitää olla pirun tarkkana kun pitää tehdä maastolasku pienelle pellolle.
Niissä tuulimittauksissa mitä olen nähnyt (rannikolta) ei ole ollut merkittävää suunnan muutosta korkeuden myötä, nopeuden muutoksia kylläkin. Maailmalta löytyy eri vuoristoista paljon esimerkkejä suunnan muuttumisesta korkeuden myötä. Varmaan Suomessakin tunturi- ja vaaraolosuhteissa.
Mutta varmaan pitäisi ruveta harrastamaan ilmailua, kun sieltä se oikea tieto tuntuu löytyvän. Toisikohan joulupukki purjelentokoneen?
Oma ilmailu kun jäänyt MiGien rassaamiseen.
Tiedoksi ilmailualaa seuraaville että UTC (Hamilton Sundstrand, Sikorsky) osti Clipper windpowerista 49,5% pari viikkoa sitten. Voi olla tuulivoima-alalle ihan mielenkiintoisia seuraamuksia.
“Asiasta seitsemänteen. Hauskaa, mihin keskustelu voi johtaa: jäätäminsestä päästiin jo purjelentoon. Blogi on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että tuulivoima on lähes yhtä kiistelty tuotantomuoto kuin ydinvoima. Jos keskustelun ja kritiikin määrä kasvaa missään suhteessa tuulivoimaan kaavailtuun kapasiteettiin, on odotettavissa aikamoisia rientoja.”
Tuulivoimakeskustelun suhteeton määrä verrattuna ydinvoimakeskusteluun johtuu mielestäni siitä, että ydinhörhöt luulevat tuulivoiman olevan niin sanottu heikoin lenkki ja käyvät yhdessä sen kimppuun, yrittäen kiinnittää huomion pois ydinvoimasta ja sen ongelmista.
En tiedä monenneksiko “heikoin lenkki” se tuulivoima on, mutta Suomeen EI ole mitään järkeä rakentaa lisää tuulivoimaa.
Sen rakentaminen vaatisi valtavat tukiaiset verorahoista – nille rahoille on taatusti parempaakin käyttöä.
Tuulivoiman lisärakentaminen nostaa sähkön hintaa sitä enemmän mitä enemmän sitä rakennetaan – aivan älytöntä.
Tuulivoimalat EIVÄT tuota Suomessa merkittävästi sähköä juuri silloin kun sähkön kulutus on Suomessa suurinta – vaan tarvitaan korvaava varavoima, ÄLYTÖNTÄ.
Niin mitä ongelmia ydinvoimassa on – antaa tulla?
Ydinvoima on ympäristöystävällistä ja halpaa!
Noo, tuulivoimaa ja muita uusiutuvia tullaan rakentamaan täysin riippumatta ydinvoiman määrästä tai ehkä jopa enemmän lisäydinvoiman myötä. EU tulee tähän velvoittamaan. Tämän johdosta nykytilanne on niin kovin erilainen edelliseen ydinvoimapäätökseen verrattuna.
Mutta tästäkin aiheesta enemmän ensi vuonna. Nyt pikku hiljaa joulun viettohon eli rauhalliset joulut!
OT !: Taidan siis olla yksi pahimmista “ydinhörhöistä” – ei se mitään enköhän löydä melkoisen asearsenaalin vastatessani samalla mitalla noin x100 aluksi !
Mutta olkoon näin Jouluna – kuuntelin juuri Laulumiesten konserttia Temppeliaukion kirkossa ja päätin alkaa tuuliparoniksi.
/OT: Tuulimyllyjen kilpailukyvyn parantelussa useammallekin ydinhörhölle olisi käyttöä. Vaikkapa jäätämisen hallinnan kehittelyssä. NASAn kouluvideo aiheesta ~1/2h :
http://video.google.com/videoplay?docid=2238323060735779946#
Jäätäminen voidaan hoitaa automaattisesti kun kohtauskulma- anturien ja ilman lämpötila, kastepiste ja pintalämpötilamittaus yhdessä prosessoidaan ohjaamaan jäänpoistoa/lämmitystä.
Kohtauskulman mittaus voi toimia aivan hyvin myllynsiivissä samoin kuin jumbon siivissä. Samalla saadaan toinen huomattava etu. Ohjataan kohtauskulmaa siipi/kierroskohtaisesti niin että se on aina optimaalinen tuulennopeuden ja -suunnan muuttuessa. Siipi voidaan rakentaa joustavaksi ja mahdollistaa siten kohtauskulman optimointi sen tyviosan ja kärjen suhteen toisistaan riippumatta.
Tarkensin kirjoitusta Jarin pyynnöstä.
Siinä olet aivan oikeassa, että jutun perusteella voi pohtia sen tarkoitusperiä. Minusta tulosten valossa voi kuitenkin tehdä sen yleisjohtopäätöksen, että ydinvoimakriittisyys ei ole enää Tanskassa yhtä ehdotonta kuin se on taannoin ollut. Tämä on mielestäni kirjoitukseni pääviesti ilman muita sen kummempia tarkoitusperiä.
Prosenttilukuja ei voi tämän perusteella tuijottaa, mutta sitä en teekään, ainakaan omasta mielestäni.
Jos kyseessä olisi tieteellinen tutkimus, kummoisia johtopäätöksiä ei juttujen perusteella voisi tehdä. Toimittajalla on ollut kuitenkin käytössään koko kysymyspatteri vastauksineen ja lehtijuttu on kirjoitettu niiden perusteella.
Suomessa vastaava gallupproblematiikka on havaittu jo 1980-luvulla ja meillä kysymyspatterit on pidetty tiettyjen kysymysten osalta samana vuodesta 1983. Linkki ja lisätietoa tuoreimmasta Yhdyskuntatutkimuksen Energia-asenteet -raportista löytyy osoitteesta http://www.energia.fi/fi/julkaisut/energia-asennetutkimukset/suomalaisten%20energia-asenteet%202008.html.
Se ydinhörhö älähtää johon kalahtaa, vai miten se oli.
Jos tuulivoiman osuus on energiantuotannosta nyt noin 0,4 % , ja sitä yritetään nostaa hieman ylemmäs, alkaa ydinhörhöjen valtava huuto. Kuka voi tosissaan järkevin perustein esittää sellaisia uhkakuvia mitä olemme saaneet nähdä “ydinvoimaparonien” esittäneen.
On selvästi tuotu tutkimuksissa esiin, että tuulivoiman osuus voidaan nostaa 20%:iin ilman ongelmia jakelussa tai missään muussakaan, mikä tässä mättää, miksi ydinhörhöt eivät sitä pysty sulattamaan. Haluatteko myös atomikäyttöiset junat, laivat, autot ja mopot?
Minäkin suuntaan tästä joulunviettoon, mutta muistuttaisin vielä sitä ennen, että nimittely ei kuulu tälle sivustolle. Ei puolin, toisin tai kolmansinkaan.
Hauskaa joulua kaikille.
Miksi tuulivoimaa pitäisi rakentaa Suomeen, kun fakta on, että:
- tuulivoiman rakentaminen on erittäin kallista, eikä sitä tehdä ilman tukiaisia;
- tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus on erittäin kallista verrattuna ydinvoimaan, eli sähkön hinta nousee mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan;
- tuulivoimalat EIVÄT tuota Suomessa sähköä mainita saakka juuri silloin kun sähkön kulutus on Suomessa suurinta (kovalla pitkäaikaisella pakkasella)?
Siis MIKSI tuulivoimaa pitäisi rakentaa Suomeen?
Haluan Suomeen paljon uutta sähkökäyttöistä saastuttamisen vähentämiseksi. Esimerkiksi:
- sähkölämmityksen koteihin saastuttavan kaukolämmön ja öljylämmityksen tilalle (huom. myös pellettilämmitys saastuttaa);
- sähköautot varsinkin erittäin saastuttavien diesel-autojen tilalle, mutta myös bensakäyttöisten;
- sähkömopokin on parempi kuin bensakäyttöinen, mutta niiden osuus saastuttamisen torjunnassa on melko vähäinen;
- öljykäyttöiset laivatkin saastuttavat melkoisesti, ehkä ydinreaktori on hyvä ratkaisu suuriin laivoihinkin.
Joka tapauksesa tuulivoimaa Suomeen EI tarvita, mutta ydinvoimaa tarvitaan.
Se, että EU vaatii jotakin EI ole perustelu toteuttaa vaatimusta. EU on vaatinut paljon ihan typerää, kuten esimerkiksi kurkkudirektiivistä tai tervan käyttökiellosta muistamme.
Täytyy olla JÄRKIPERUSTELUT toimintaan energia-alallakin.
Tappeluasetelma on kaikkein typerintä – näin Jouluna varsikin. Sama tavoite perimmältään kaikilla – luulisin. Noo – ehkä joku ajattelee Leniniläisittäin ‘jokainen askel parempaan siirtää vallankumousta . . .’.
Tuulimyllyn kehitystyö on tyssännyt – minkätahansa asian kytkentä poliittiseen kissanhännänvetoon saa aikaan vain surkeaa rääkymistä. Vasurivihreiden kyseenalaiset mallinnukset ja “riistokapitalistin” kaatamispyrkimykset kaatuu omille varpaille. Nyt niinkuin aina enenkin.
Niin ei tarvisisi olla. Merikapteeni Savonius kehitti kauan sitten huomattavan parannuksen joka tunnetaan Savonius tuuliturbiinina. Laitten oikeudet on sittemmin patentoitu näenäisten muutosten turvin eräiden rahamiesten haltuun. Tekevät pieniä akkulatureita.
Huomattava edistysaskel tuulivoiman käyttöön on mahdollinen. Savonius -turbiini pitäisi säätää pakolliseksi kaikkiin korkeisiin rakennuksiin. Mm. Näsinneulaan se sopii hyvin. Koko pyörivä rakennelma toimisi roottorin alustana pyöriessään tuulen voimalla kehänopeudella joka vastaa lähes tuulennopeutta.
Näköalaravintolan alla on kiskotus jonka varassa laite neomagneettien varassa levitoi kuten luotijuna. Kisko käämityksineen muodostaa generaattorin staattorin.
Juttutuvan tyypit haluaa sellaisen tietenkin heti HTYn tornin jatkeeksi. Stadionin torniin myös. Museoviraston puumat heltyy Olympiastadionin kattamiseen valtavalla turbiinilla 300x 600 metriä kun sen kerrotaan tuottavan 150 MW jo 2.5 m/sec tuulella. Jossa ropelimylly ei vielä hievahdakaan. Ei kilpaile ydinvoiman kanssa – ikävä kyllä – tuulisähkö toimii ydinvoiman eduksi. Ja päinvastoin.
Koekappale kuvassa – ei haluta sinne mitään turistiryntäystä kunnes aidataan ja myydään lippuja:
http://picasaweb.google.com/joukoaksknn28/Sekalaista#5418506759668920402