Maaliskuuhun 2011 saakka puhuttiin laajasti ydinvoiman renessanssista, kun maailmalla käynnisteltiin kiihtyvään tahtiin uusia ydinvoimahankkeita. Puheet saavat jonkin verran tukea IAEA:n tilastoista, joiden perusteella ydinvoimarakentaminen todella kiihtyi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Jopa ydinvoimaan allergisesti suhtautuva Saksa pidensi käynnissä olevien laitosten sallittua käyttöikää ja siten pyörsi aiemmin voimassa olleen ydinvoiman alasajopäätöksensä. Fukushiman onnettomuus kuitenkin näytti pysäyttävän orastavan kehityksen.
Alalla on eletty jossain määrin hiljaiseloa viimeiset kaksi vuotta, mutta tänä vuonna on viimein näkynyt merkkejä muutoksesta myönteisempään. Esimerkiksi Venäjä ilmoitti hiljattain merkittävästä ydinvoiman lisärakentamishankkeesta ja tähtää jopa 21 uuden laitoksen rakentamiseen vuoteen 2030 mennessä nykyisten kymmenen rakenteilla olevan laitoksen lisäksi. Mittavassa hankkeessa on mukana myös uusi neljännen polven natriumjäähdytteinen yksikkö, jolla venäläiset pyrkivät osaltaan kaupallistamaan ns. nopeaa reaktoritekniikkaa. Alan termistön kanssa painiskeleville todettakoon yksinkertaistaen, että nopeat reaktorit kykenevät osaltaan sulkemaan ydinpolttoaineen kierron ja reaktoreissa on mahdollista käyttää polttoaineeksi myös nykyisissä laitoksissa syntyvät pitkäikäiset ydinjätteet.
Myös kiinalaisten kiire tyydyttää yhä kasvava energiannälkänsä täytetään kasvavassa määrin uudella ydinvoimalla. Maailman rakenteilla olevista laitoksista lähes puolet (n. 30) löytyy Kiinasta ja suunnitelmissa on jopa 400 GW:n kokonaisteho vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaa lähes koko nykyistä ydinvoimalaitoskantaa ja lieneekin vain ajan kysymys, milloin kiinalaiset ovat maailman ydinvoimamaa numero uno. Kiinalaisten nopea vaurastuminen näkynee myös vaatimuksina siivota suurkaupunkien ilmanlaatua. Vaatimusten voimistuessa on oletettavaa, että ydinvoiman asema maan tulevassa energiapaletissa ei ainakaan heikkene. Tästä parhaana esimerkkinä lienee Ranska, joka toteutti oman energiewendensä 70- ja 80-luvuilla panostaen vahvasti ydinvoimaan (lähes 80 % nykyisestä sähköntuotannosta). Sivuseurauksena maan ilmanlaatu parani pysyvästi yhdeksi Euroopan puhtaimmista, maan sähkönkäyttäjät nauttivat mantereen halvimmasta sähköstä ja maan kasvihuonekaasupäästöt putosivat niin ikään dramaattisesti.
Kiinalaiset panostavat vahvasti myös oman osaamisensa kehittämiseen ja joulupukin valistunut arvaus on, että jo 2020-luvulla eurooppalaiset ja amerikkalaiset ostavat omaa Kiinassa jalostettua ydinteknologiaa korvaamaan vanhenevia laitoksiaan.
Vaikka ydinvoiman lisärakentaminen keskittyykin erityisesti Aasiaan, on myös Euroopassa kuultu ydinvoiman kannalta myönteisiä uudistuksia. Vaikka joulupukillakaan ei olisi varaa Britannian tarjoamiin tukiaisiin (katso taulukko alla), on päätöstä pidetty merkittävänä askeleena ydinvoiman rakentamisen uudelleenkäynnistymistä myös vanhalla mantereella, vaikka täällä Suomessa uudet hankkeet ovatkin edenneet kaikessa hiljaisuudessa. Viime viikolla kuului myös uutisia Bulgariasta, jossa uuden hankkeen käynnistämistä valmistellaan.
Myös ydinreaktiolla on joululahja lukioilleen. Käynnistimme alkuvuonna facebook-kampanajan, ja lupasimme arpoa tykkääjien kesken viisi kappaletta pakenevia herätyskelloja ja pääpalkintona hulppean ikiliikkujan. Onnittelut voittajille. Vielä voit käydä tykkäämässä ydinreaktioista, kuka tietää mitä ensi jouluna on tarjolla.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta ydinreaktioita blogin lukijoille!
