Kesä
7
Ydinenergia ja sitä kautta myös ydinjätteen loppusijoitus on ollut viime aikoina yleisenä puheenaiheena. Syynä tähän on tietenkin uusiin voimalaitoslupiin liittyvä pitkälti poliittissävytteinen kädenvääntö tai sitten OL3:n rakentamiseen liittyvät ongelmat. Aina näissä tilanteissa tulee ihmetelleeksi myös median roolia ydinvoimakeskustelussa ja aivan erityisesti loppusijoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Olen ollut geologina mukana jätteen jemmauksessa pian 30 vuotta ja koko tämän ajan suuri yleisö ja päättäjät ovat jakautuneet leireihin puolesta tai vastaan. Sitten on huomattava joukko liikkuvia, liekö kolmannes, joilla ei ole syystä tai toisesta kantaa. Tästä voisi päätellä, että yleistajuiselle tiedottamiselle ja keskustelulle olisi tilausta.
Äänekäs ydinvoiman ja loppusijoituksen vastustajien ydinjoukko luo vahvaa mielikuvaa katastrofaalisesta tulevaisuudesta, tai oikeastaan tulevaisuuden puutteesta, radioaktiivisuuden saastuttamasta maassa. Tässä yhteydessä sekoitetaan huoletta aika ja mittakaavat puhumattakaan luonnontieteellisistä asioista. Hurjatkin väittämät menevät lävitse sen vuoksi, että ihmisillä ei vain ole riittävää koulusivistyksen tuomaa taustaa käsitellä geoympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vilkaiskaapa vaikka jälkikasvunne koulukirjoja sillä silmällä. Itselleni oli havahduttavaa selata ala-asteikäisen tyttäreni fysiikan kirjaa. Muutamalle geologiaa käsittelevälle sivulle oli saatu mahtumaan uskomaton määrä aivan perustavaa laatua olevia virheitä. Monet opettajat saattavat jättää nämäkin muutamat sivut väliin jotenkin vaikeina. Näyttää siltä ettei tulevaisuuden keskivertopäättäjillä ja -äänestäjillä ole yhtään sen parempia valmiuksia arvioida yhteiskunnan energia- ja raaka-ainehuoltoon tai ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kuin nykyiselläkään polvella, vaan kenttä on edelleen avoin villille populismille. Lue lisää »
Huhti
1
Greenwichin yliopiston professori, energia-asiantuntija Stephen Thomas, esitti Suomessa vieraillessaan mielenkiintoisen vertauksen: Jos kännykät olisivat ydinvoimaloita, ne maksaisivat edelleen tuhansia euroja ja olisivat salkun kokoisia. Lisäksi hinta moninkertaistuisi tilauksen jälkeen, toimitus olisi aina myöhässä ja kestäisi vuosia. Sarjatuotantoon soveltuvat kännykät ja uusiutuvat energianlähteet ovat muuttuneet huikeasti edullisemmiksi ja luotettavammiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ydinvoimalle on käynyt päinvastoin. Yksittäiskappaleina rakennettavat mammuttivoimalat ovat kokemassa mammuttien kohtalon.
Reilu kymmenen vuotta sitten ydinteollisuus esitti faktana, että Olkiluoto 3:n kokoisen laitoksen rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Kun TVO haki lupaa viidennen reaktorin rakentamiseen, se arvioi hinnaksi 2,5 miljardia. Sopimushinta ei ollut hirveän kaukana: 3 miljardia. Lue lisää »
Maalis
11
Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »
Joulu
9
Valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme periaatepäätöshakemusta uuden ydinvoiman yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta: Fennovoima Oy:n, Fortum Oyj:n ja Teollisuuden Voima Oyj TVO:n. Hakemukset on poliittisessa mielipiteenilmaisussa kytketty yhteen.
Ydinenergialaissa (YEL) edellytetty valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitettu haettavaksi hankkeen alkuvaiheessa poliittisena vihreänä valona edetä hankkeessa kohti mahdollista investointipäätöstä. Investointipäätöstään varten myönteisen periaatepäätöksen saanut voimayhtiö järjestää tarjouskilpailun, minkä jälkeen seuraa laitostoimittajan ja laitosvaihtoedon valinta, sijaintipaikan lopullinen valinta sekä varsinaisen YEL:ssa edellytetyn rakentamisluvan valmistelu. Periaatepäätöshakemuksen tekeminen edellyttää, että sitä ennen luvanhakija on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), josta on oma lainsäädäntönsä.
Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös eduskunnan ratifioimanakaan ei vielä merkitse voimayhtiön investointipäätöstä eikä valtioneuvoston rakentamisluvan myöntämistä. Koska ei ole varmaa, tekeekö voimayhtiö koskaan lopullista investointipäätöstä, periaatepäätös myönnetään määräaikaisena.
Ydinenergialainsäädäntö eikä muukaan lainsäädäntö estä useampien periaatepäätösten samanaikaista voimassaoloa. Tämä voikin olla tarpeen, jotta turvataan jatkoon useampia päätösvaihtoehtoja.
Lue lisää »
Marras
27
Ruotsin energiapolitiikan avainsana on ehkä. Kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten ruotsalaiset äänestivät ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä asti on ydinvoima ollut poliittinen taistelukysymys.
Ruotsin Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin teki vuonna 1970 kansalaisille ydinvoimasta omantunnon kysymyksen sanomalla, että Keskustapuolue ei tule koskaan ottamaan omalletunnolleen ydinvoiman kehittämistä ja kasvua. Fälldin tultua 1976 vaalivoiton jälkeen pääministeriksi omatunnon kysymykset unohtuivat ja Fälldin teki Ruotsista yhden maailman eniten ydinvoimasta riippuvaisen valtion. Tässä Fälldin käytti hyväkseen juuri tuota energiapolitiikan avainsanaa — ehkä.
Lue lisää »
Marras
13
Euroopan komissio perusti vuonna 2007 Euroopan ydinenergiafoorumin ENEF:in. Foorumin julkilausuttuna tarkoituksena oli olla ”unique platform for a broad discussion, free of any taboos, on transparency issues as well as the opportunities and risks of nuclear energy”. Osoitukseksi avoimuudesta mukaan pyydettiin työnantajani, ympäristöjärjestö Greenpeace sekä kaksi muuta ympäristöjärjestöä.
Yksi foorumin ensimmäisiä tehtäviä oli pohjustaa komission esitystä EU:n ydinturvallisuusdirektiiviksi. Ympäristöjärjestöjen lähtökohtana on, että ydinturvallisuuslainsäädännön yhtenäistäminen ja valvonnan tehostaminen on hyvä asia, mutta se ei saa johtaa siihen, että tiukempaa linjaa vetäviä maita painostetaan laskemaan vaatimustasoaan unionin asettamalle minimitasolle. Greenpeacen vaatimuksesta foorumin päätelmiin kirjattiin kahdessa eri kokouksessa, että se tukee Euroopan-laajuisten ydinturvallisuusohjeiden käyttöönottoa vain, jos ne pohjautuvat parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ja parhaan hallinnollisen käytännön (BRP) periaatteille.
Lue lisää »
Marras
4
Suomen kannattaa varmistaa, että pärjäämme globaalissa kilpailussa ulkomaalaisista matkailijoista. Tässä tarkoitan Suomeen suuntautuvaa ja Suomessa tapahtuvaa matkailua. Myös suomalaisia tulee edelleen kannustaa matkailemaan kotimaassaan. Kun matkailu tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa Suomessa, se työllistää ja tuo hyvinvointia eikä se siirry Aasiaan, Intiaan eikä Etelä-Amerikkaan. Matkailu- ja ravintolapalvelujen (mukaan lukien koko ravintola-ala, matkailuun liittyvä liikenne ja matkailun synnyttämät ostokset kaupoista) osuus bruttokansantuotteesta on 3,4 %. Kansallisessa matkailustrategiassa on asetettu tavoitteeksi matkailun merkittävä kasvu. Suomessa tapahtuvan matkailun kehittämiseen pitää ja kannattaa panostaa!
Ulkomailta katsottaessa Suomi on kuin saari – tänne on useimmiten tultava lentäen tai laivalla. Paitsi Venäjältä, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta tultaessa. Erityisesti Venäjä on suuri mahdollisuutemme. Meidän on onnistuttava houkuttelemaan venäläiset palaamaa lomanviettoon ja ostoksille Suomeen heti kun talouden taantuma heillä hellittää. Koko matkailutoimialan menestystä ajatellen liikenneyhteyksien (raide- ja lentoliikenteen, tieverkoston), puitteiden, tuotteiden ja palveluiden laadun ja toimintaympäristön on oltava kunnossa. Ja yritysten on saatava riittävästi ja varmasti edullista ja ympäristöystävällistä ydinenergiaa. Ja matkailu- ja ravintola-alan yritysten tulisi saada sama alempi sähkövero, kuin perinteisillä teollisuuden toimialoilla.
Lue lisää »
Loka
19
Vuoden 2002 periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta muutti ydinenergia-alalla lähes kaiken. Päätöksen henkinen vaikutus kaikkiin alalla työskenteleviin oli melkoinen. Suomalaisen osaamisen säilyttämiselle ja kehittämiselle päätös oli lähes välttämätön.
Väistämätön vaikutus osaamiseen oli se, että yhtäkkiä oli työtä jokaiselle alan osaajalle ja suuri tarve uusille osaajille. Vakiintunut oppimisen koneisto oli saatava toimimaan uudella tavalla, mutta resurssien saaminen tähän näytti systeemin hitausmomenttien vuoksi vaikealta.
Lue lisää »
Loka
5
Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.
Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.
Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.
Lue lisää »
