Ydinreaktioita

Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »

Joulukuun ja tammikuun alun pakkaskaudella sähkön hinta nousi Nord Poolin Suomen ja Ruotsin hinta-alueilla huipputunteina jopa yli 1000 euroon megawattitunnilta. Joulukuun keskihinnaksi Suomessa muodostui 48 €/MWh. 
Huipputunteina sähkötehoa tarvittiin Suomessa yli 14 000 MW, josta nykyisillä ydin-voimalaitoksilla tuotettiin runsaat 2700 MW. Lähes kaikki muutkin voimalaitokset olivat käytössä. Fossiilista lauhdutustuotantoa tarvittiin noin 2000 MW, ja lisäksi sähköä tuotiin täysillä Venäjältä ja Virosta yhteensä noin 1800 MW.

Sähköä vietiin ajoittain hieman Ruotsiin, koska siellä tilanne oli vielä kireämpi siirtoverkon pullonkaulojen sekä eräiden ydinvoimayksiköiden korjaus- ja modernisointiseisokkien johdosta. Ruotsiin tuotiin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettua sähköä myös Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi Ruotsissa käynnistettiin tehoreserviksi varattuja öljykäyttöisiä lauhdutusvoimalaitoksia. Myös yksi Suomen öljylauhdutuslaitoksista käynnistettiin perjantaina 8. tammikuuta lisäsähkön toimittamiseksi Ruotsiin.

Lue lisää »

Valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme periaatepäätöshakemusta uuden ydinvoiman yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta: Fennovoima Oy:n, Fortum Oyj:n ja Teollisuuden Voima Oyj TVO:n. Hakemukset on poliittisessa mielipiteenilmaisussa kytketty yhteen.

Ydinenergialaissa (YEL) edellytetty valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitettu haettavaksi hankkeen alkuvaiheessa poliittisena vihreänä valona edetä  hankkeessa kohti mahdollista investointipäätöstä. Investointipäätöstään varten myönteisen periaatepäätöksen saanut voimayhtiö järjestää tarjouskilpailun, minkä jälkeen seuraa laitostoimittajan ja laitosvaihtoedon valinta, sijaintipaikan lopullinen valinta sekä varsinaisen YEL:ssa edellytetyn rakentamisluvan valmistelu. Periaatepäätöshakemuksen tekeminen edellyttää, että sitä ennen luvanhakija on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), josta on oma lainsäädäntönsä.

Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös eduskunnan ratifioimanakaan ei  vielä merkitse voimayhtiön investointipäätöstä eikä valtioneuvoston rakentamisluvan myöntämistä. Koska ei ole varmaa, tekeekö voimayhtiö koskaan lopullista investointipäätöstä, periaatepäätös myönnetään määräaikaisena.
Ydinenergialainsäädäntö eikä muukaan lainsäädäntö estä useampien periaatepäätösten samanaikaista voimassaoloa. Tämä voikin olla tarpeen, jotta turvataan jatkoon useampia päätösvaihtoehtoja.

Lue lisää »

Ruotsin energiapolitiikan avainsana on ehkä. Kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten ruotsalaiset äänestivät ydinvoiman tulevaisuudesta. Tästä asti on ydinvoima ollut poliittinen taistelukysymys.

Ruotsin Keskustapuolueen entinen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin teki vuonna 1970 kansalaisille ydinvoimasta omantunnon kysymyksen sanomalla, että Keskustapuolue ei tule koskaan ottamaan omalletunnolleen ydinvoiman kehittämistä ja kasvua. Fälldin tultua 1976 vaalivoiton jälkeen pääministeriksi omatunnon kysymykset unohtuivat ja Fälldin teki Ruotsista yhden maailman eniten ydinvoimasta riippuvaisen valtion. Tässä Fälldin käytti hyväkseen juuri tuota energiapolitiikan avainsanaa — ehkä.

Lue lisää »

Euroopan komissio perusti vuonna 2007 Euroopan ydinenergiafoorumin ENEF:in. Foorumin julkilausuttuna tarkoituksena oli olla ”unique platform for a broad discussion, free of any taboos, on transparency issues as well as the opportunities and risks of nuclear energy”. Osoitukseksi avoimuudesta mukaan pyydettiin työnantajani, ympäristöjärjestö Greenpeace sekä kaksi muuta ympäristöjärjestöä.

Yksi foorumin ensimmäisiä tehtäviä oli pohjustaa komission esitystä EU:n ydinturvallisuusdirektiiviksi. Ympäristöjärjestöjen lähtökohtana on, että ydinturvallisuuslainsäädännön yhtenäistäminen ja valvonnan tehostaminen on hyvä asia, mutta se ei saa johtaa siihen, että tiukempaa linjaa vetäviä maita painostetaan laskemaan vaatimustasoaan unionin asettamalle minimitasolle. Greenpeacen vaatimuksesta foorumin päätelmiin kirjattiin kahdessa eri kokouksessa, että se tukee Euroopan-laajuisten ydinturvallisuusohjeiden käyttöönottoa vain, jos ne pohjautuvat parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ja parhaan hallinnollisen käytännön (BRP) periaatteille.

Lue lisää »

Suomen kannattaa varmistaa, että pärjäämme globaalissa kilpailussa ulkomaalaisista matkailijoista. Tässä tarkoitan Suomeen suuntautuvaa ja Suomessa tapahtuvaa matkailua. Myös suomalaisia tulee edelleen kannustaa matkailemaan kotimaassaan. Kun matkailu tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa Suomessa, se työllistää ja tuo hyvinvointia eikä se siirry Aasiaan, Intiaan eikä Etelä-Amerikkaan. Matkailu- ja ravintolapalvelujen (mukaan lukien koko ravintola-ala, matkailuun liittyvä liikenne ja matkailun synnyttämät ostokset kaupoista) osuus bruttokansantuotteesta on 3,4 %. Kansallisessa matkailustrategiassa on asetettu tavoitteeksi matkailun merkittävä kasvu. Suomessa tapahtuvan matkailun kehittämiseen pitää ja kannattaa panostaa!

Ulkomailta katsottaessa Suomi on kuin saari – tänne on useimmiten tultava lentäen tai laivalla. Paitsi Venäjältä, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta tultaessa.  Erityisesti Venäjä on suuri mahdollisuutemme. Meidän on onnistuttava houkuttelemaan venäläiset palaamaa lomanviettoon ja ostoksille Suomeen heti kun talouden taantuma heillä hellittää. Koko matkailutoimialan menestystä ajatellen liikenneyhteyksien (raide- ja lentoliikenteen, tieverkoston), puitteiden, tuotteiden ja palveluiden laadun ja toimintaympäristön on oltava kunnossa. Ja yritysten on saatava riittävästi ja varmasti edullista ja ympäristöystävällistä ydinenergiaa. Ja matkailu- ja ravintola-alan yritysten tulisi saada sama alempi sähkövero, kuin perinteisillä teollisuuden toimialoilla.

Lue lisää »

Vuoden 2002 periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta muutti ydinenergia-alalla lähes kaiken. Päätöksen henkinen vaikutus kaikkiin alalla työskenteleviin oli melkoinen. Suomalaisen osaamisen säilyttämiselle ja kehittämiselle päätös oli lähes välttämätön.

Väistämätön vaikutus osaamiseen oli se, että yhtäkkiä oli työtä jokaiselle alan osaajalle ja suuri tarve uusille osaajille. Vakiintunut oppimisen koneisto oli saatava toimimaan uudella tavalla, mutta resurssien saaminen tähän näytti systeemin hitausmomenttien vuoksi vaikealta.

Lue lisää »

Syksyinen ydinvoimakeskustelu tuntuu kulminoituvan siihen, tarvitaanko 1, 2 vai 3 uutta ydinvoimayksikköä. Joidenkin näkemyksen mukaan ei toki tarvita yhtään.

Jokaisen argumentoijan lähtökohtana tuntuu olevan Suomen tuleva sähkön kulutus. Tämä on minusta varsin kapea näkökulma ydinvoimaan ja energiapoliittiseen keskusteluun ylipäätään.

Miksi valtioneuvoston tai eduskunnan pitäisi päättää tuotettavan ydinsähkön määrästä? Eikö olisi huomattavasti tärkeämpää keskustella ja päättää siitä, onko ydinvoima osa Suomen energiatulevaisuutta vai ei. Tuotantoyksiköiden lukumäärä jäisi niiden pohdittavaksi, jotka vastaavat investoinneista ja niiden rahoituksesta.

Lue lisää »