Ydinreaktioita

Sosiaalisessa mediassa osallistumatta jättäminen on tehokkain keino vaikuttaa. Osallistuminen on sosiaalisen median kauppatavaraa. Liikenne generoi liikennettä. Me yhä odottelemme täällä Ydinreaktioissa ydinvoimakriitikkojen laajempaa osallistumista keskusteluun.

Käytin itse Jyväskylässä Kokoomuksen puoluekokouksessa tilaisuutta hyväkseni ja jaoin sunnuntaina aktiiveille muutamia Ydinreaktioita-blogin mainoksia. Osa tunnisti blogin, mutta osalle se oli tuntematon. Muistelen jossakin vaiheessa törmänneenikin verkossa ydinvoiman vastustajien keskusteluihin, joissa blogia kehotettiin välttämään. Joko kantanne on lientynyt? Lue lisää »

Ydinenergia ja sitä kautta myös ydinjätteen loppusijoitus on ollut viime aikoina yleisenä puheenaiheena. Syynä tähän on tietenkin uusiin voimalaitoslupiin liittyvä pitkälti poliittissävytteinen kädenvääntö tai sitten OL3:n rakentamiseen liittyvät ongelmat. Aina näissä tilanteissa tulee ihmetelleeksi myös median roolia ydinvoimakeskustelussa ja aivan erityisesti loppusijoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Olen ollut geologina mukana jätteen jemmauksessa pian 30 vuotta ja koko tämän ajan suuri yleisö ja päättäjät ovat jakautuneet leireihin puolesta tai vastaan. Sitten on huomattava joukko liikkuvia, liekö kolmannes, joilla ei ole syystä tai toisesta kantaa. Tästä voisi päätellä, että yleistajuiselle tiedottamiselle ja keskustelulle olisi tilausta.

Äänekäs ydinvoiman ja loppusijoituksen vastustajien ydinjoukko luo vahvaa mielikuvaa katastrofaalisesta tulevaisuudesta, tai oikeastaan tulevaisuuden puutteesta, radioaktiivisuuden saastuttamasta maassa. Tässä yhteydessä sekoitetaan huoletta aika ja mittakaavat puhumattakaan luonnontieteellisistä asioista. Hurjatkin väittämät menevät lävitse sen vuoksi, että ihmisillä ei vain ole riittävää koulusivistyksen tuomaa taustaa käsitellä geoympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vilkaiskaapa vaikka jälkikasvunne koulukirjoja sillä silmällä. Itselleni oli havahduttavaa selata ala-asteikäisen tyttäreni fysiikan kirjaa. Muutamalle geologiaa käsittelevälle sivulle oli saatu mahtumaan uskomaton määrä aivan perustavaa laatua olevia virheitä. Monet opettajat saattavat jättää nämäkin muutamat sivut väliin jotenkin vaikeina. Näyttää siltä ettei tulevaisuuden keskivertopäättäjillä ja -äänestäjillä ole yhtään sen parempia valmiuksia arvioida yhteiskunnan energia- ja raaka-ainehuoltoon tai ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kuin nykyiselläkään polvella, vaan kenttä on edelleen avoin villille populismille. Lue lisää »

Ydinvoima tuntuu olevan näinä päivinä uutisvirran kestoaiheita. Keskustelua käydään myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, tuhansista vuosista ja jääkausista. Loppusijoituksen pitkistä aikajänteistä uutisointi on sittemmin siirtynyt yllättäen ajan loppumiseen loppusijoituksessa. YLE julkaisi hiljattain nettisivuillaan ja TV1:n aamu-uutisissa väitteen, jonka mukaan loppusijoittamisen lupa-aikataulu on liian kireä. Uutisoinnissa viitattiin Posivan loppusijoitushankkeessa toimivan tutkijan yhteydenottoon YLEen.

Totta on, että Posivan tavoitteena on jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus vuonna 2012. Tätä varten Posiva laati viime syksynä työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) ja Säteilyturvakeskukselle (STUK) rakentamislupavalmiutta koskevan selvityksen, jossa esitetään lupahakemusta varten tarvittavan dokumentaation tilanne: miltä osin hakemusaineisto on jo valmis, ja miltä osin sitä on vielä täydennettävä. Täydentämiseen liittyvä työ on puolestaan esitetty Posivan viime syksynä julkaisemassa tutkimus- kehitys ja suunnittelutyön (TKS) ohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2012. TKS-ohjelma, kuten Posivan muutkin raportit, on julkaistu Posivan internet-sivuilla. Lue lisää »

Uusin ydinvoimagallup osoittaa jälleen, millainen muutos suomalaisten ydinvoima-asenteissa on tapahtunut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Ydinvoiman vastustus on laskussa ja ydinvoimamyönteisyys kasvussa. Merkittävä osa ydinvoiman kannatuksen kasvusta johtuu siitä, että kansalaiset ymmärtävät ydinvoiman merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsijänä.

Energiateollisuus ry:n TNS Gallup Oy:llä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen (48 prosenttia) suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 17 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on nyt 31 prosenttiyksikköä enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Ero ei ole ollut koskaan näin suuri tutkimussarjan 28 vuoden aikana. TNS Gallup Oy:n haastatteli tutkimukseen 18.1.–27.01.2010 tuhatta 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Lue lisää »

Ydinvoiman vastustajat kierrättivät tammikuussa kanadalaista matematiikan ja fysiikan professoria Gordon Edwardsia Suomessa esittämässä kriittisiä näkemyksiä ydinenergian käytöstä. Tässä yhteydessä ”kriittinen näkemys” tarkoittaa yleensä samaa kuin ankaran kielteinen, mutta seurasin kuitenkin mielenkiinnolla olisiko professorilla jotain uutta sanottavaa keskusteluun, joka muuten on jo pitkään polkenut paikallaan.

Pettymyksekseni totesin, että ei ole. Aivan erityisesti hämmästyin, kun professori useaan otteeseen avoimesti tiedusteli, onko Suomessa ollenkaan tutkittu käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. Jo muutaman minuutin googlailu, vakavamielisestä tiedonhausta puhumattakaan, olisi tuonut vastauksen. Lue lisää »

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuore tutkimus pureutuu erääseen ydinvoimaan liittyvistä myyteistä. Tutkimuksessa selvitettiin syöpään ja erityisesti leukemiaan sairastumisen riskin yhteyttä ydinvoimalaitoksiin Suomessa. Tutkimuksen kohteena oli Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden läheisyydessä (15 km säteellä laitoksista) asuvat aikuiset ja nuoret sekä erityisesti alle 5-vuotiaat lapset.

Laitosten yhteensä 30-vuotisen historian aikana alle 5-vuotiaden leukemiatapauksia oli lähiseuduilla yhteensä 16 vuoden 2004 loppuun mennessä. Kansallisen keskiarvon perusteella ennakoitu tapausmäärä oli 15,9. Tulosten perusteella syy-seuraus-suhde syöpäriskin kasvun ja Suomen ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumisen välillä ei ole siten mitenkään perusteltu. Sama tulos pätee myös nuoriin ja aikuisiin.  Lue lisää »