”Kiven sisällä ollaan, mutta ei tarvitse lähettää rahaa ja muutenkin kaikki on oikein hyvin!

Terveisin, Sanna”

Lue lisää »

Työnantajani Posiva Oy on asiantuntija-organisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on sijoittaa yhtiön omistajien tuottamat käytetyt ydinpolttoaineet syvälle kallioperään lopulliseksi tarkoitetulla tavalla. Sijoitustavalle eli loppusijoitusratkaisulle on asetettu lukuisia toivottavia piirteitä, mutta sen tärkein ominaisuus on kuitenkin turvallisuus. Lue lisää »

Niin, tavallisesti kiinnostus kiviin on jotakuinkin nollassa, jos ei sattumoisin puhuta jalokivistä. Kivet ovat niin jokapäiväistä asiaa, että niitä tuskin huomaa, paitsi jos sellainen on mennyt kenkään tai niitä kaivelee lasten suusta.  Jokainen kiven tunnistaa, kun sellaisen näkee ja ymmärtää että niitä tarvitaan eri tarkoituksiin: marmoriveistoksen raaka-aineeksi, materiaalina mihin louhia parkkihalli tai eväidensyöntipaikkana luonnossa, kiuaskivistä puhumattakaan. Ja siihen se sitten jää. Lue lisää »

Dramaattisia otsikoita ajatuksen nopeudella kerännyt traaginen räjähdys ranskalaisessa ydinlaitoksessa sai epäilemään, että Fukushiman toisintoa eletään Euroopassa lähes tarkalleen sen puolivuotispäivänä.

Ennen kuin maailmanloppua maalaillaan jälleen seinille, täytyy ymmärtää minkälainen laitos on kyseessä, ja mitä ydinjätteellä tarkkaan ottaen tarkoitetaan.

Ensinnäkin – kyseessä ei ole ydinvoimala. Samalla paikalla toimi muutama reaktori jotka on suljettu jo kymmeniä vuosia sitten. Alueella ei myöskään ole havaittu radioaktiivista vuotoa. Lue lisää »

Reilun viikon kuluttua suomalaiset ja ruotsalaiset ovat taas kilpasilla keskenään, ainakin urheilumaailmassa. Entäs sitten kun siirrytään tekniikan maailmaan ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen? Aikoinaan ruotsalaisten Curre luotsasi Suomen Leijonat ensimmäiseen maailmanmestaruuteen v. 1995 ja silloin tuli konkreettisesti todistettua allekirjoittaneelle että yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa on hyötyä. Lue lisää »

Miten jääkauden olot vaikuttavat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen? Kuinka syvälle mannerjään sulamisvedet tunkeutuvat kallioperässä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta kansainvälisessä tutkimusprojektissa Grönlannissa, jossa tutkimukset ovat parhaillaan käynnissä kolmantena peräkkäisenä kesänä. Posivan yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Ruotsin ydinjäteyhtiö SKB ja Kanadan NWMO. Seuraavassa Posivan päägeologin Ismo Aaltosen mietteitä jäätikön reunalta juhannuksen alla.

 ”Olemme kairaamassa Grönlannin analogiaprojektin (GAP) syvää reikää Isunnguan alueella noin 30 km Kangerlussuaqista itäkoilliseen. Täältä kyliltä menee jäätikön reunalle pieni tieksi kutsuttu väylä. Matka on niin vaivalloinen, että sinne ylös on perustettu leiri. Käytössämme on kuitenkin myös pari asuinhuonetta, labra- ja varastotilaa KISSiltä (Kangerlussuaq International Science Support), jossa voi tavata monien tutkimushankkeiden väkeä. Täällä minäkin olen tätä kirjoittamassa tanskalaisella näppäimistöllä. Tulin tänne muutaman yövuoron jälkeen viettämään pientä vapaata ja pesemään pyykkiä. Aamulla neljältä työmaalle. Reikää (DH-GAP04) on kairattu nyt noin 330 metriä. Suunnilleen seitsemään sataan mennään, jos kaikki sujuu hyvin tai kohtalaisesti. Haluamme ikiroudan alle, ja jo nyt mennään sellaisilla syvyyksillä, että voidaan olla lähellä roudan alapintaa. Maailmassa ei ole ennen tehty vastaavia tutkimuksia, ja roudan käyttäytymistä jään reunan lähellä on hankala arvata. Asiat selviävät sitten viimeistään mittauksista reiän valmistumisen jälkeen. Lue lisää »

Ludus Mundi -niminen yritys on laatinut Greenpeace Internationalin pyynnöstä  raportin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta. Peleihin ja leikkeihin viittaavan nimen takaa löytyy Antti Lempinen, joka on tehnyt bentoniitin käyttäytymiseen liittyvää mallinnustyötä Posivallekin; toisena kirjoittajana mainitaan Marianne Silvan-Lempinen.  Raportin keskeinen väite on, että loppusijoituksen turvallisuutta koskevat väitteet ovat ennenaikaisia, mutta niitä esitetään, koska turvallinen loppusijoitus katsotaan ydinenergian tuotannon ehdoksi.

Lue lisää »

Sauna on suomalaiselle parhaimmillaan rentoutumisen ja rauhan oleskelutila. Itselleni siitä on muodostunut vuosien mittaan pakopaikka arjen rasituksilta, hälyltä ja mieltä kutistavilta rutiineilta. Löylyhuone eristää viestintävälineiden tietotulvalta ja antaa ajatukselle tilaa.

Kokonaan en ole kuitenkaan saunomisen yhteydessä katkaissut yhteyttä ulkoiseen informaatioon. Tavakseni on nimittäin muodostunut ottaa löylyhuoneeseen viihdyttävää luettavaa, ja matkailualan lehdet sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti.  Saunan lämmössä, keskellä talven hyytäviä pakkasia on helppo päästä palmumaisemiin suuntautuvan loman suunnittelussa sopivaan mielentilaan ja tunnelmaan. Lue lisää »

Meksikonlahden öljynporauksessa viime huhtikuussa tapahtunut räjähdys muistuttaa pitkään energiantuotantoon liittyvistä riskeistä. Julkisuudessa katastrofin käsittely on liittynyt lähes yksinomaan öljyvuodosta aiheutuneeseen ympäristövahinkoon eikä niinkään porauslautalla tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamiin ihmisuhreihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan onnettomuuden seurauksena menehtyi välittömästi kymmenen ihmistä.

Öljyntuotanto on hiilen ja maakaasun ohella keskeisin ihmisuhrien aiheuttaja energiantuotannossa maailmalla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti syyskuussa tutkimusraportin, jossa tarkastellaan eri energiantuotantomuotojen riskejä raaka-aineen hankintaketjusta tuotantovaiheeseen. Tutkimusraportin tarkastelu rajautuu vuosille 1969–2000, joten myös Tshernobylin ydinlaitosonnettomuus on tarkastelussa mukana. Se ei kuitenkaan nosta ydinvoiman aiheuttamaa kuolleisuusriskiä lähellekään muiden energiantuotantomuotojen riskiä. Yllättävää sen sijaan on se, että tarkastelujaksolla korkeimman kuolleisuuden on aiheuttanut vesivoima. Vuonna 1975 tapahtunut Banqiao/Shimantonin voimalaitospadon murtuminen Kiinassa aiheutti noin 30 000 ihmisen menehtymisen. Vastaavasti Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien välittömien kuolonuhrien määräksi on tilastoitu 31 henkilöä. Ydinvoima on muista energiantuotantomuodoista kuitenkin poikkeava säteilyn aiheuttamien piilevien pitkäaikaisvaikutusten takia. Niitä ei edellä mainittu vertailu ota huomioon. Lue lisää »

Käydessäni lukiota 1970-luvun lopulla äidinkielenopettajani oli tiukka, mutta huumorintajuinen, vaativa ja samalla innostava sekä kaikin puolin mainio Airi. Lukuisista Airin opastamista ainekirjoituksista on elävästi jäänyt mieleeni aihe “arkipäivän elämäntaitoa”, johon en tuolloin kuitenkaan tarttunut, koska elämäntaidon ymmärtäminen − tarvitsemisesta puhumattakaan − olisi edellyttänyt parin vuosikymmenen työuraa ja pitkää pankkilainaa. Sen sijaan luokkatoverilleni Mikolle, joka kantoi maailman tuskaa mielessään ja usein myös sitä julki toi, aihe tuli kuin tilauksesta.

Muistan, kuinka Airilla oli tapana lukea ja lopuksi myös analysoida parhaat aineet koko luokan kuullen. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Airi Mikon tekstiin ihastuneena luki meille tarinan, joka pyörii ajatuksissani elämän hallinnan yksinkertaisena ohjeena edelleenkin. Lue lisää »