Suomen neljä ydinvoimalaitosta toimivat hyvin, tämä tiedetään yleisesti. Tosiasiassa laitokset toimivat niin hyvin, että meillä Suomessa on käytössä maailman parasta ydinvoimaa. Näin on, siitä on mustaa valkoisella.

Kansainvälisissä vertailuissa on aina käytettävä luotettavaa ja vertailukelpoista faktaa. Ydinvoimatilastojen osalta kovinta ja puolueettominta vertailukelpoista faktaa saa Wienissä päämajaansa pitävän kansainvälisen ydinenergiajärjestön (International Atomic Energy Agency, IAEA) nettisivuilta. Tarkemmin sanottuna IAEA:n Power Reactor Information System (PRIS) –tietokannasta.

IAEA julkaisee PRIS-tietokannassaan ajantasaista tietoa maailman ydinvoimalaitoksista. Tilastollisten määrätietojen lisäksi IAEA esittää ydinvoimalaitosten laadullisesta toiminnasta kolme mittaria: Energy Availability Factor, Unit Capability Factor ja Unplanned Capability Loss Factor. Suomeksi niitä voidaan kutsua kankealla insinöörikielellä energiakäytettävyydeksi, energiakäyttökertoimeksi ja energiaepäkäytettävyydeksi. IAEA kertoo ydinvoimalaitoksista sekä koko elinikäiset tiedot että viimeisten kolmen vuoden tiedot. Lue lisää »

Työssäni Fennovoiman aluekoordinaattorina liikun paljon Kemi–Tornio-alueella. Seutu on minulle tuttu lapsuudesta asti – olen syntynyt ja asunut täällä lähes koko ikäni, monilla eri paikkakunnilla. Täällä asuvat myös perheeni, sukulaiseni ja ystäväni. Suhtaudunkin työhöni suurella innolla, sillä seutu merkitsee minulle paljon.

Koen pohjoisen hyväksi paikaksi elää; täällä yhteisöllisyys on voimakasta ja ihmiset huolehtivat ja välittävät toisistaan. Uskonkin, että pitkistä välimatkoista huolimatta ihmiset tuntevat täällä vähemmän yksinäisyyttä kuin suurissa kaupungeissa, sillä tukiverkot ja ystäväpiirit ovat laajoja. Ydinvoimalahankkeenkin yhteydessä on mielestäni nähty aitoa talkoohenkeä ja intoa yhteistyöhön. Työssäni todistan jatkuvasti, kuinka joustavia ja ymmärtäväisiä ihmiset pohjoisessa ovat. Koskaan ei ole niin kiire, etteikö aikaa tapaamiselle löytyisi, ja tapaamiseen voidaan ajaa pitkiäkin matkoja. Lue lisää »

Olkiluoto oli vuonna 2010 edelleen suosittu vierailukohde. Liki 20 000 vierasta käväisi tutustumassa Olkiluotoon ja sen tapahtumiin. Osa kävijöistä poikkesi vierailukeskuksessa itsekseen ja osa ennalta sovittuina vierailukäynteinä. Osaltaan kiinnostusta ylläpiti kesää edeltänyt keskustelu ydinvoiman lisärakentamisesta. Keskustelu ei kuitenkaan rajoitu oman maamme rajojen sisälle, vaan aihe nousee keskusteluun yhä useammassa maassa ympäri maailmaa. Se näkyykin ulkomaalaisten vierailujen yhteydenottojen lisääntymisenä Olkiluodossa. Nykyään tavallisia vieraita ovat niin kiinalaiset kuin japanilaisetkin. Tietysti valtaosa ulkomaalaisista tulee Euroopan maista, joissa asia on ajankohtainen. Suomen ja Olkiluodon kuulumisista ollaan kiinnostuneita.

Joulun alla, juuri kun kuvittelimme rauhoittuvamme hetkeksi, saimme yhteydenoton Saksasta. Saksalaisen TV-yhtiön edustaja tiedusteli mahdollisuutta päästä kuvaamaan tapaamme kertoa asioistamme avoimesti ihmisille. Ohjelma tulisi Saksan TV:stä ulos jo tammikuun alussa, joten asialla oli hieman hoppukin. Lue lisää »

Blogin lukijat ovat saattaneet havaita suuren roskapostimäärän piinaavan sivustoamme. Asia on todella harmillinen ja pahoittelemme, jos olette saaneet kauttamme miehisyydenkasvatusmainoksia sähköpostiinne. Asian korjaaminen on työn alla ja ongelman pitäisi poistua alkuviikosta. Jälleen kerran pahoittelut mahdollisesta aiheutetusta vaivasta.

Terveisin,
Blogin toimitus

Tieto ei kulje, viesti ei mennyt perille – nämä ovat kovin usein kuultuja kommentteja työelämässä. Nämä näkyvät usein vaikkapa työtyytyväisyystutkimuksissa. Viestinnän ja vuorovaikutuksen haasteet ovat tuttuja myös turvallisuuden parissa työskenteleville. Erilaisissa tapahtumissa ja onnettomuuksissa on tunnistettu puutteita viestinnässä. Mistä nämä ongelmat sitten tulevat ja ennen kaikkea, mitä voimme tehdä niiden korjaamiseksi.

Olen ollut lukuisia kertoja tarkkailemassa erilaisia viestintätilanteita, joissa on erityisen tärkeää toiminnan täsmällisyys. Noissa tilanteissa olennaista on kaikkien siihen osallistuvien tarkka tieto siitä, mitä on tapahtunut ja mihin tilanne on kehittymässä. Tästä käytetään nimeä jaettu, yhteinen tilannetietoisuus. Lyhyesti kiteytettynä; useimmat tilannetietoisuuteen liittyvät ongelmat olisivat olleet vältettävissä, jos olisi kerrottu muille, mitä itse on havainnut tai mitä on tekemässä. Lue lisää »

Ruotsin kolme ydinvoimalaitosta Forsmarkissa, Oskarshamnissa ja Ringhalsissa ovat pääosin Vattenfallin, E.ONin ja Fortumin yhteisomistuksessa. Fortum on vähemmistöosakkaana Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Yhteisomistuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia esimerkiksi turvallisuuden kehittämisessä. Osasyynä yhteisomistukseen on Barsebäckin sulkeminen, jolloin suljettavan laitoksen osakkaat saivat osuuksia muista laitoksista.  Lue lisää »

Jo perinteeksi muodostunut keski-eurooppalainen “kansannäytelmä” koettiin marraskuun alussa Saksassa. Ranskasta lähtenyttä ydinjätejunaa vastaanotti Saksan puolella kymmeniä tuhansia ydinjätehurmoksen voimaannuttamia kansalaisaktivisteja. Hurmoksen hillintää harjoittivat puolestaan valmiuteen kutsutut parikymmentätuhatta poliisia. Tulevaisuudessa vastaavanlaista näytelmää ei Saksassa tulla enää näkemään.

Joitakin vuosia sitten Saksassa päätettiin luopua käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelystä. Metallisia polttoainenippuja on lähetetty 2000 -luvulle saakka Ranskan La Haguen laitokselle jälleenkäsiteltäväksi ja joitakin eriä mm. Britannian Sellafieldiin. Sekaoksidipolttoaineessa hyödynnettävän plutoniumin lisäksi Saksa on vastaanottanut lasitetun jälleenkäsittelyjätteen, joka on kuljetettu Gorlebenin keskitettyyn välivarastoon odottamaan loppusijoitusta. Viimeisen ydinjätekuljetuksen on määrä tapahtua Ranskasta ensi vuonna. Sen jälkeen on pienempiä määriä jälleenkäsittelyjätettä tulossa Saksaan vuosikymmenen puolivälissä Sellafieldin laitokselta Britanniasta. Lue lisää »

Kuinka monta insinööriä tarvitaan rakentamaan ydinvoimalaitos? Kuulostaa lampunvaihtovitsiltä, mutta minulle Fennovoiman henkilöstöjohtajana tämä kysymys on totisinta totta.

Eikä kysymys ole vain minun päänsärkyni. Excelit suhisten ydinvoimayhtiöt, yliopistot, VTT ja viranomaiset laskevat, paljonko käyviltä laitoksilta on jäämässä henkilökuntaa eläkkeelle ja paljonko tarvitaan henkilöstöä uusien laitosten rakentamiseen ja käyttöönottoon. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän asiaa selvittämään.

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara − myös ydinvoimahankkeessa. Vastuuntuntoiset ja valppaat asiantuntijat tekevät sujuvan projektin ja sen turvallisen lopputuloksen eli uuden ydinvoimalaitoksen. Eivätkä kyseessä ole vain teknisen pohjakoulutuksen saaneet, vaan yhtä lailla laitoksen rakentamiseen ja käyttöön tarvitaan taloushallinnon, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän osaajia. Voi turvallisin mielin sanoa, että kaikkia noita edellä mainittuja ja lukuisia muita ammattilaisia tarvitaan yhteensä vähintään useita satoja. Lue lisää »

Astuessani kolme vuotta sitten kauppatieteen opinahjon käyneenä TVO:n palvelukseen, koin alkuun hämmentäviä hetkiä, kun vastaan tuli uusia teknisiä asioita ja niiden lyhenteitä kuten MAJ-, KAJ- ja KPA-varasto, VLJ-luola, VYR. Lyhenteet kätkevät sisälleen ydinvoimalaitokselle liittyviä erityispiirteitä, ja edessä oli niiden opettelu ja oman osaamisen laajentaminen debetistä ja kreditistä gigawattitunteihin.

Myös henkilöillä on omat puumerkkinsä. Palavereissa ollaan läsnä omina persoonina, mutta palaverimuistioissa on läsnäolijoina pelkkiä nimikoodeja kuten minullakin, SRM. Lyhenteiden käyttäminen on helppoa, mutta vie aikansa oppia ne. Lyhenteet ovat ikään kuin kieltä, jonka taitaminen yhdistää ryhmää, tulee yhteenkuuluvuuden tunne. Jos lyhenteitä ei ainakaan alkuun osaa, jää asioista ulkopuoliseksi. Lyhenteiden käyttäminen on jossakin määrin rinnastettavissa paikan etsimiseen vieraasta kaupungista. Jos eksyneenä tiedustelee vastaantulijalta vaikkapa missä pankki sijaitsee. Luultavasti vastaus on tyyliin: “Pankki, no, sehän sijaitsee vanhassa postissa.” Lue lisää »

Joka vuosi Suomen mediassa uutisoidaan Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksien vuosihuoltojen alkamisesta ja päättymisestä. Mutta miksi ja miten vuosihuoltoja tehdään? Alla vastauksia.

Vuosihuolloilla varmistetaan laitoksen luotettava ja turvallinen toiminta tuleville käyttöjaksoille sekä pidennetään laitoksen teknistä käyttöikää. Ennen vuosihuollon alkua kerrotaan aina viranomaisille ja medialle mitä aiotaan tehdä, ja työrupeaman päättymisen jälkeen kerrataan vielä mitä on tehty. Esimerkiksi Loviisan voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on kerran vuodessa huoltoseisokki, joka kestää jaksotuksesta riippuen noin 16-42 vuorokautta. Huollon aikana vaihdetaan noin kolmannes reaktorin polttoaineesta sekä tehdään tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt. Lue lisää »