Ydinreaktioita

Kymmenen vuotta sitten ei ollut näkyvissä, että kirjoittaisin tätä. Vuonna 2000 olin vastavalmistunut, käytännöllistä filosofiaa pääaineena opiskellut valtiotieteilijä. Ei ollut nähtävissä, että oikeusfilosofisille pohdinnoille voisi olla sijaa ydinvoimayhtiöissä, insinöörien ja ekonomistien valtakunnassa. Todennäköisempi yhteyteni ydinvoimaan olisi yhden jos toisenkin sosiologin mielestä ollut kriittisenä panelistina tai ehkä ydinvoimayhtiön oveen kahliutuneena, ydinvoimaa vastustavana aktivistina.

Vuonna 2000 nykyisen työpaikkani Fennovoiman synty oli monen mielestä käytännössä mahdottomuus. Kukaan ei ennustanut, että Suomessa ydinvoimaluvan hakijoita olisi joskus rinnakkain kolme. Lue lisää »

Ihmisillä pitää olla unelmia, erityisesti nuorilla ihmisillä. Siksi on hienoa, että kansalaisjärjestöt ravistelevat ulostuloillaan keskustelua. Unelmia toteutettaessa ei idealismi riitä, tarvitaan myös aimo annos realismia. Maan ystävien tuore raportti ”Suomen osuus ilmastohaasteesta” tarjoaa idealismia hengästyttävän määrän, mutta realismia ei nimeksikään.

Raportti kuvaa tulevaisuuden paratiisin, jossa elämä soljuisi ”sangen miellyttävästi”. Kymmenen vuoden päästä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat yli 40 prosenttia alhaisemmat. Vuonna 2050 Suomi ei aiheuttaisi päästöjä enää ollenkaan. Materiaalinen kulutus pysyttelisi nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto ja paikalliset virkistysmahdollisuudet olisivat huomattavasti paremmin kaikkien ulottuvilla. Kansalaisilla olisi mahdollisuus matkustaa ”mukavasti minne ikinä tahtovatkin” esimerkiksi sähköjunilla, koska ratainfrastruktuuri yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä, ja vuorotiheydet ja palvelujen laatu paranisi. Lue lisää »

Kuuluisassa sketsissä Conan O’Brien ja hänen uskollinen aisankannattajansa Andy Richter suuntaavat katseet kohti tulevaisuutta. Aina vuoteen 2000. Aikaa kului, vuosituhat vaihtui, mutta Conanin show jatkui. Sketsiä täytyi päivittää. Andy ja Coco ottivat rohkean etunojan ja hyppäsivät ajassa tuhat vuotta eteenpäin. Maailma on kovin erilainen ”in the year 3000”.

Energia-alan investoinnit eivät ole nappikauppaa. EK:n investointitiedustelu kertoo, että vuonna 2009 alan investoinnit olivat suuremmat kuin koko muun teollisuuden yhteensä. Ja sama meno jatkuu arvioiden mukaan tänä vuonna. Lue lisää »

Mitä yhteistä on Patrick Moorella (yksi Greenpeacen perustajista), James Lovelockilla (Gaia-teorian kehittäjä) ja Stephen Tindale (entinen Britannian Greenpeacen johtaja)? Kyllä, he ovat kaikki kääntyneet ydinvoiman kannattajiksi saaden samalla osakseen ympäristöjärjestöjen vihat ja ikuisen petturinleiman. Miehet perustelevat takinkääntöään ilmastonmuutoksen uhan vakavuudella, jota he pitävät ydinvoimaan liittyviä riskejä huomattavasti suurempana.

Miesten perustelut ovat vinhoja ja esimerkiksi Mooren argumentteihin voi perehtyä katsomalla oheisen videon. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän se, miksi ydinvoimasta puhuttaessa käytetään usein niin uskonnollisia termejä. Olen opiskellut jonkun verran historiaa ja yksi mielenkiinnon kohteitani on ”uskonpuhdistuksen” aika ja protestantismin leviäminen. Tätä ajanjaksoa sävyttää huvittavan samankaltainen kielenkäyttö kuin nykyistä ydinvoimakeskustelua. Yllämainitut herrat ovat ”kääntyneet” (kuin Henrik VIII konsanaan) tietyn kuppikunnan dogmeista ja ”uskovat” nyt uuteen totuuteen. Lue lisää »

Valtioneuvoston valmistautuessa kuluvan kevään aikana käsittelemään sille jätettyjä periaatepäätöshakemuksia uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseksi, keskustelu uraanin halkaisun eduista ja haitoista lisääntyy. Varsin usein vastustamista perustellaan ”ratkaisemattomalla ydinjäteongelmalla”. Totta toki on, että missään ei ole vielä aloitettu käytetyn ydinpolttoaineen tai runsasaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta, mutta mielestäni argumentti ”ratkaisematon ydinjäteongelma” ei kuvaa oikealla tavalla kaikkea sitä tutkimus- ja kehitystyötä mitä viimeisten vuosikymmenten kuluessa on tehty esimerkiksi geologisen loppusijoituksen valmistelussa meillä ja muualla. Loppusijoitusta kohti ollaan menossa, mutta vielä menee toki vuosia ennen kuin polttoainenippuja sijoitetaan kapseloituna kallioon. Mutta miksi loppusijoitusta ei ole jo aloitettu, vaikka ydinvoimalaitoksia on meillä käytetty jo 30 vuotta? Lue lisää »

Minulla ei ole tunteita. En ajattele ympäristöä saati tulevia sukupolvia. Ainoa asia, joka muistuttaa minua tuosta elämäksikin kutsutusta taakasta on kylmän rahan tuoksu synkkänä sateisena päivänä. Sellaiseksi sieluni maalaa kauneimmankin suvi-illan. Ydinvoiman kannattajana minulta puuttuu kyky empatiaan, enkä jaa samoja inhimillisiä motiiveja muun väestön kanssa. Toimiani ohjaa pahansuopa itsekkyys sekä oman edun tavoittelu.

Kuvaus on tuskin kovin kaukana siitä mielikuvasta, joka monella aktiivivastustajalla on ydinvoimalobbarista. Lue lisää »

Tsernobylin onnettomuus huhtikuussa 1986 leimasi koko ydinvoima-alan ja asetti sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vaakalaudalla. Syntyi tarve käyttäjien kansainväliselle yhteistyölle viranomaisvalvonnan rinnalle. Alan suurten toimijoiden ja vetäjäksi nimetyn englantilaisen Lord Marshallin johdolla syntyi vuonna 1989 kansainvälisen ydinalan käyttäjien järjestö WANO (World Association of Nuclear Operators). Suomalaiset voimayhtiöt Fortum ja Teollisuuden Voima Oy liittyivät jäseniksi jo heti alkuvaiheessa. Nyt jäsenistö kattaa käytännössä kaikki maailman ydinlaitokset (yli 440) sekä joukon muita alan toimijoita 35 maasta.

WANOn tehtävä on edistää ydinturvallisuutta kaikkialla välittämällä tietoa toisilleen jäsenistön käyttökokemuksista ja -tapahtumista luottamuksellisuus säilyttäen. Luottamuksellisuus on tärkeää avoimen tiedottamiskulttuurin ylläpitämiseksi. Viranomaisraportointi hoituu kunkin jäsenmaan omien kansallisten käytäntöjen mukaisesti erikseen. Käytännössä WANO- toiminta hoidetaan alueellisten keskusten (Atlanta, Pariisi, Moskova, Tokio) sekä Lontoon koordinointikeskuksen organisoimina yhteisten pelisääntöjen mukaisesti; jokaisella laitoksella on myös vähintään yksi nimetty yhteyshenkilö. Lue lisää »

Uusin ydinvoimagallup osoittaa jälleen, millainen muutos suomalaisten ydinvoima-asenteissa on tapahtunut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Ydinvoiman vastustus on laskussa ja ydinvoimamyönteisyys kasvussa. Merkittävä osa ydinvoiman kannatuksen kasvusta johtuu siitä, että kansalaiset ymmärtävät ydinvoiman merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsijänä.

Energiateollisuus ry:n TNS Gallup Oy:llä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen (48 prosenttia) suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 17 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on nyt 31 prosenttiyksikköä enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Ero ei ole ollut koskaan näin suuri tutkimussarjan 28 vuoden aikana. TNS Gallup Oy:n haastatteli tutkimukseen 18.1.–27.01.2010 tuhatta 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Lue lisää »

Ydinvoiman vastustajat kierrättivät tammikuussa kanadalaista matematiikan ja fysiikan professoria Gordon Edwardsia Suomessa esittämässä kriittisiä näkemyksiä ydinenergian käytöstä. Tässä yhteydessä ”kriittinen näkemys” tarkoittaa yleensä samaa kuin ankaran kielteinen, mutta seurasin kuitenkin mielenkiinnolla olisiko professorilla jotain uutta sanottavaa keskusteluun, joka muuten on jo pitkään polkenut paikallaan.

Pettymyksekseni totesin, että ei ole. Aivan erityisesti hämmästyin, kun professori useaan otteeseen avoimesti tiedusteli, onko Suomessa ollenkaan tutkittu käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. Jo muutaman minuutin googlailu, vakavamielisestä tiedonhausta puhumattakaan, olisi tuonut vastauksen. Lue lisää »

Tähän kysymykseen vastaa Energiateollisuuden ja Fingridin yhdessä tuottama Hyvä tietää sähkömarkkinoista – esite. Vihkosen selaa läpi puolessa tunnissa ja se tarjoaa varsin lukijaystävällisen katsauksen sähkömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Kovin monelle on tuskin selvää kuinka päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan tai mitä ovat sähkömarkkinoiden johdannaiskaupat.

Esite käy myös läpi eri sähköntuotantomuotojen rooleja. Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta). Lue lisää »