Syys
2
Minua väsyttää ja kärsin aika pahasta kanuunasta joten pidän jutun lyhyenä ja menen suoraan asiaan.
Saksa on uusiutuvan energian edistämisen mallioppilas. 90- luvulta käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on siivittänyt Saksan mm. tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kärkimaaksi. Saksa on myös jossain määrin ydinvoiman vastustajan märkä uni: ydinvoimasta ollaan luopumassa kokonaan 2020-luvun alkuun mennessä.
Huomattavista saavutuksistaan huolimatta uusiutuvilla katetaan Saksan sähköntuotannosta ainoastaan seitsemisen prosenttia (piirakka). Ydinvoiman osuus tuotannosta on vajaa neljännes. Lue lisää »
Elo
27
Otsikon kysymys voi olla tienvarren mainoslause Valko-Venäjällä autoilevalle vielä lähitulevaisuudessa (Tiedän, että Tshernobyl on Ukrainassa, mutta otsikko ”Mökki Gomeilsta” ei vaan toimi). World Nuclear News raportoi elokuun alussa Valko-Venäjän hallituksen 2,2 mrd USD ”jälleenrakennus”-suunnitelmasta Tshernobylin onnettomuuden laskeumasta kärsineillä alueilla.
Ensimmäiset tehtävät alueen asutuskelpoisuuden palauttamisessa ovat kasvillisuuden harventaminen, paikan päällä hätäisesti haudattujen säteilevien esineiden asianmukainen hävittäminen, sekä 5600 jo romahtaneen tai saastuneen rakennuksen purkaminen.
Kasvillisuuden harventamisella vähennetään metsäpaloriskiä joka pahimmassa tapauksessa voisi laittaa liikkeelle maaperässä olevat radioaktiiviset hiukkaset ja levittää niitä ympäristöön. Tästä oltiin huolissaan mennen kesän metsäpalojen yhteydessä. Lue lisää »
Elo
24
Fennovoiman ydinvoimahanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen 1. heinäkuuta. Ydinvoimayhtiölle tilaisuus on ainutlaatuinen; saamme rakentaa voimalan uudelle paikalle. Ruotsissa tilanne on toinen.
1960−70-luvuilla Ruotsi oli ydinvoima-alan edelläkävijä. Yksityinen teollisuus muodosti vuonna 1965 OKG Oskarshamn Kraftgrupp -yhtiön ja tilasi 400 megawatin ydinvoimalaitoksen Oskar 1:n ruotsalaiselta ASEAlta (nykyinen Westinghouse Electric Sweden). Oskar 1 käynnistettiin vuonna 1972.
Suomi seurasi Ruotsia. Vuonna 1972 ASEA valittiin Olkiluoto 1:n toimittajaksi. Rakentaminen alkoi talvella 1974, ja yksikkö käynnistyi syyskuussa 1978.
Sitten tilanne muuttui. Harrisburgin onnettomuuden jälkeen vuonna 1980 Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys. Kolme tarjolla ollutta vaihtoehtoa eivät oikeastaan antaneet kunnollista valinnanmahdollisuutta: joko ydinvoimasta luovuttaisiin heti, lähiaikoina tai jossain vaiheessa. Äänestyksen jälkeen päätettiin, että ydinvoimatuotannosta luovuttaisiin vuoteen 2010 mennessä. Lue lisää »
Elo
19
Energiapoliittisessa keskustelussa ydinvoimaan liitetään melkein poikkeuksetta onnettomuusriski. Tässä keskustelussa jää melkein aina huomiotta muiden, etenkin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat riskit ja haitat.
On hyvä ja myönteinen asia, että ydinvoima on ollut erittäin kriittisen tarkastelun kohteena. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ydinvoiman aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat ovat hyvin pienet verrattuna muuhun perinteiseen energiantuotantoon. Mitään riskejä ei pidä vähätellä mutta ydinvoiman riskit olisi hyvä suhteuttaa muihin riskeihin, jotka hyväksymme ”välttämättöminä”.
Usein unohdamme, että ydinvoiman käytöstä länsimaisissa reaktoreissa ei ole viiteenkymmeneen vuoteen tapahtunut ainuttakaan sellaista onnettomuutta joka olisi aiheuttanut merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus tapahtui ja oli vakava. Onnettomuuteen liittyi kuitenkin useita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole tyypillisiä ydinvoiman käytölle nykyään. Lue lisää »
Elo
16
Ruotsissa järjestään maan energiapoliittiseen linjaan paljon vaikuttavat valtiopäivävaalit sunnuntaina 19.9. Lopputulos voi merkitä Ruotsin vanhenevien ydinvoimalaitosten korvaamista aikaisempaa suuremmilla tai ydinvoimakapasiteetin asteittaista alasajoa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, sähkön hinta nousee ja päästöt kasvavat; ei vain Ruotsissa vaan koko Pohjolassa. Se ei lupaa hyvää suomalaisillekaan sähkönkäyttäjille.
Jos nykyinen Ruotsia johtava porvariallianssi häviää syyskuun vaaleissa ja uusi punavihreä hallitus tulee valtaan, Ruotsin energiapolitiikassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmenee Svenskt Näringslivin, Ruotsin EK:n, Pöyryllä teettämän ENERGIPOLITISKA VAL I ETT KALLT KLIMAT -raportin mukaan. Pöyry selvitti raportissa viime talven sähkömarkkinoita ja visioi kahta seuraavaa vuosikymmentä. Lue lisää »
Elo
4
Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät ydinvoiman myönteiset periaatepäätökset ja vähitellen mediahumu asian ympärillä laantuu.
Nyt on siis päätetty siitä, että TVO:n ja Fennovoiman kaavailemat uudet ydinvoimayksiköt ovat yhteiskunnan kannalta hyödyksi.
On yhtiöiden vuoro tehdä omia päätöksiään. Voidaan valmistella tarjouspyyntöasiakirjat ja saadaan laitostoimittajilta tarjoukset, joiden pohjalta tehdään valinta laitostyypistä ja toimittajasta. Sitten seuraa yritysten investointipäätökset ja rakentamislupahakemus hallitukselle.
Sen jälkeen voi alkaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Menee hyvinkin kymmenkunta vuotta ennen kuin laitokset tuottavat sähköä. Lue lisää »
Heinä
7
Tänä vuonna Suomen hallitus on tehnyt kolme tärkeää energiapäätöstä seuraavan vuosikymmenen ajalle.
Helmikuussa tehtyä, energiatehokkuutta ja -säästöä koskevaa päätöstä ei juurikaan mielletä osaksi hallituksen energiapakettia ministeri Pekkarisen sinnikkäästä yrityksestä huolimatta. Uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämisestä päätettiin puolestaan huhtikuussa.
Lisäydinvoimaa koskeva hallituksen ja eduskunnan päätös aiheutti luonnollisesti erilaisten kannanottojen ja keskustelun vyöryn mediassa. Päätöstä on käsitelty kiitettävän laajasti taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä ympäristövaikutusten kannalta. Sen sijaan olen itsekseni hämmästellyt, miten suppeasti uusiutuvan energian lisäämiseen liittyviä ympäristövaikutuksia on arvioitu ja puitu julkisuudessa. Lue lisää »
Heinä
1
Eduskunta teki jälleen teollisuusmaailman energiahistoriaa. Yhdessä istunnossa kansanedustajien vahva enemmistö vahvisti hallituksen keväisen ydinvoimapäätöksen. Kuvio meni lähes sellaisenaan kuin Joulupukki asiasta kirjoitti tällä palstalla 23.12.2009. Tämän kirjoittajalla on hyvä yhteys Joulupukkiin, joten pyysin häneltä kommentteja tulokseen.
Pukkihan ennusti win-win -lahjablogissaan, että jaossa olisi neljä kovaa energiapakettia. Kolme niistä toteutui: TVO ja Fennovoima saivat luvut uusiin ydinvoimalaitoksiin. Kolmantena kovana energiapakettina on tietenkin runsaskätisesti uusituvan energian tuilla kuorrutettu uusiutuvan energian biopaketti, kuten pukki ennakoi. Biopaketin valmistelu on vielä kesken ja siitä hallitus ja eduskunta päättävät myönteisesti syksyllä ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä.
Pukin lupaamista neljästä kovasta paketista jäi toteutumatta vain Fortumille uusi laitos Loviisaan. Pukki kommentoi asiaa pitkällä perspektiivillään. Kyllä se Loviisan lupakin tulee seuraavan eduskunnan aikana. Muutaman vuoden viivästys on pukin ikään verrattuna olematon. Lue lisää »
Kesä
18
Ruotsin energiapolitiikassa tapahtui eilen merkittävä käänne. Valtiopäivät äänesti hallituksen esityksestä ydinvoiman rakentamisen sallimisesta. Valtiopäivät asettuivat niukasti äänin 174-172 tukemaan hallituksen esittämää politiikkaa.
Ruotsissahan päätettiin vuonna 1980 kansanäänestyksellä luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Myöhemmin päätös ehdollistettiin sille, että tilalle saadaan korvaavaa sähköntuotantoa. Nyt, juuri vuonna 2010, valtiopäivät kumosi nämä päätökset ja muuttivat maan energiapolitiikkaa merkittävällä tavalla. Nähtäväksi tosin jää, miten Ruotsin tulevissa vaaleissa käy ja miten päätös pitää, koska oppositio on ilmoittanut vastustavansa uutta energiapolitiikkaa.
Ruotsin uusi energiapolitiikka sallii sen, että nykyiset laitosyksiköt voi korvata uusilla yksiköillä. Päätös koskee vain yksikköjen määrää ja sijaintia. Niiden on oltava nykyisillä laitospaikoilla ja lukumäärä saa olla yhteensä enintään 10. Uutta ydinvoimakapasiteettia voi tulla merkittävästi lisää, koska uudet laitokset voivat olla teholtaan paljon nykyistä suurempia. Lue lisää »
Kesä
16
Ydinvoiman käyttöä on lisättävä, jotta maailma kykenee hillitsemään hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksen etenemistä. Tämä on keskeinen sisältö Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) ja OECD:n ydinvoimajärjestön (Nuclear Energy Agency, NEA) 16.6. julkistamassa energiateknologian tiekartassa, IEA/NEA Nuclear Energy Roadmap. Tiekartta antaa päästöjen vähentämisnuotit vuoteen 2050.
Tiekartan laatijat edustavat maailman parasta energiatietämystä. IEA ja NEA ovat energiatiedon luotettavimpia lähteitä. Mitä tällaiset asiantuntijat sanovat, siitä kannattaa ottaa opiksi. Otetaanpa tähän joitakin keskeisiä paloja:
Ydinvoiman tulevaisuutta kuvaava tiekartta näyttää, että ydinvoima voi kattaa melkein neljänneksen maailman sähköntuotannosta vuonna 2050. Ydinvoima olisi tärkeä kasvihuonekaasujen vähentämiskeino. Jotta näin tapahtuisi, maailman ydinvoimakapasiteetti on kolminkertaistettava seuraavien 40 vuoden aikana. IEA/NEA:n laatiman kunnianhimoisen tiekartan mukaan haasteellinen tavoite on toteutettavissa. Lue lisää »
