Ydinreaktioita

Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »

Ihmisillä pitää olla unelmia, erityisesti nuorilla ihmisillä. Siksi on hienoa, että kansalaisjärjestöt ravistelevat ulostuloillaan keskustelua. Unelmia toteutettaessa ei idealismi riitä, tarvitaan myös aimo annos realismia. Maan ystävien tuore raportti ”Suomen osuus ilmastohaasteesta” tarjoaa idealismia hengästyttävän määrän, mutta realismia ei nimeksikään.

Raportti kuvaa tulevaisuuden paratiisin, jossa elämä soljuisi ”sangen miellyttävästi”. Kymmenen vuoden päästä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat yli 40 prosenttia alhaisemmat. Vuonna 2050 Suomi ei aiheuttaisi päästöjä enää ollenkaan. Materiaalinen kulutus pysyttelisi nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto ja paikalliset virkistysmahdollisuudet olisivat huomattavasti paremmin kaikkien ulottuvilla. Kansalaisilla olisi mahdollisuus matkustaa ”mukavasti minne ikinä tahtovatkin” esimerkiksi sähköjunilla, koska ratainfrastruktuuri yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä, ja vuorotiheydet ja palvelujen laatu paranisi. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mikä vaikutus ydinvoimalainvestoinnilla on muihin tuotantoinvestointeihin. Ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet erityisesti ydinvoimayhtiöitä investoinneista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan tuotantoon. Energiateollisuus selvitytti asian Pöyry Management Consultingilla ja julkisti tulokset tänään. Asiasta kertoo myös päivän Tekniikka&Talous sekä Kaupplehden printtiversiot.

Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin. Ydinvoiman rinnalla on investoitu poikkeuksellisen paljon ja lisäksi investoinnit ovat suuntautuneet nimenomaan vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin ja uusiutuvaan energiaan. Lue lisää »

Tähän kysymykseen vastaa Energiateollisuuden ja Fingridin yhdessä tuottama Hyvä tietää sähkömarkkinoista – esite. Vihkosen selaa läpi puolessa tunnissa ja se tarjoaa varsin lukijaystävällisen katsauksen sähkömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Kovin monelle on tuskin selvää kuinka päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan tai mitä ovat sähkömarkkinoiden johdannaiskaupat.

Esite käy myös läpi eri sähköntuotantomuotojen rooleja. Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta). Lue lisää »

Joulukuun ja tammikuun alun pakkaskaudella sähkön hinta nousi Nord Poolin Suomen ja Ruotsin hinta-alueilla huipputunteina jopa yli 1000 euroon megawattitunnilta. Joulukuun keskihinnaksi Suomessa muodostui 48 €/MWh. 
Huipputunteina sähkötehoa tarvittiin Suomessa yli 14 000 MW, josta nykyisillä ydin-voimalaitoksilla tuotettiin runsaat 2700 MW. Lähes kaikki muutkin voimalaitokset olivat käytössä. Fossiilista lauhdutustuotantoa tarvittiin noin 2000 MW, ja lisäksi sähköä tuotiin täysillä Venäjältä ja Virosta yhteensä noin 1800 MW.

Sähköä vietiin ajoittain hieman Ruotsiin, koska siellä tilanne oli vielä kireämpi siirtoverkon pullonkaulojen sekä eräiden ydinvoimayksiköiden korjaus- ja modernisointiseisokkien johdosta. Ruotsiin tuotiin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettua sähköä myös Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi Ruotsissa käynnistettiin tehoreserviksi varattuja öljykäyttöisiä lauhdutusvoimalaitoksia. Myös yksi Suomen öljylauhdutuslaitoksista käynnistettiin perjantaina 8. tammikuuta lisäsähkön toimittamiseksi Ruotsiin.

Lue lisää »

Joulunpyhät ja välipäivät ovat monille otollista aikaa rentoutua kirjallisuuden parissa. Yhtenä kirjallisuuden ystävien joululukemistona lienee ollut Ilkka Remeksen tänä syksynä ilmestynyt Isku ytimeen -kirja.

Isku ytimeen -kirjan keskiössä ovat muun muassa ruotsalaisen ydinjätteitä kuljettava Sigyn-laivan kaappaus, isku huippuvaikuttajien salaperäiseen kokoukseen sekä Posivalle selkänsä kääntänyt geologi Patrik Vasama, joka nostaa erityisesti ikirouta-kysymyksen tapetille.

Kaunokirjallisuus sekoittaa lähes poikkeuksetta todellisuutta ja kuvitelmaa. Lukijan tehtäväksi jää ymmärtää, missä raja menee. Itselleni tutuimpia tämän rajapinnan hämärtäjiä ovat Dan Brownin kirjat. Myös Remeksen kirjassa sekoittuvat  muun muassa todelliset yritykset ja tapahtumapaikat fiktiivisiin hahmoihin ja teorioihin.

Kirja on osittain vahingossakin ajankohtainen: Arctic Sean kaappauksen myötä laivan kaappaus itämerellä tuntuu huomattavasti todentuntuisemmalta tapahtumalta. Toisaalta professori Matti Saarnisto on nostanut ”tosimaailmassa” aiemmin esille ikiroutakysymykset. Jälkimmäinen ajankohtaistus tosin tuntuu kirjaa lukiessa jokseenkin päälle liimatulta, tahalliselta keskustelunavaukselta kirjailijaa mietityttävään aiheeseen. Lue lisää »

Mitä ihmettä? Berlingske Tidenden joulukuun alkupuolella julkaistun gallupin mukaan 54 % tanskalaisista hyväksyy ydinvoiman ilmastonmuutoksen torjuntakeinona (linkki tanskankielen taitoisille ja toinen meille muille). Pari vuotta sitten ydinvoimaa sietäviä oli [jälkikäteen lisätty tarkennus: ydinvoiman tuonnin hyväksyi alle 25 % tanskalaisista vuonna 2007] vain 25 %.

Tanskalaisten kunniakas historia ydinvoimavastutuksen eurooppalaisena ankkurimaana on parissa vuodessa kärsinyt kolhuja poliittisen huomion siirryttyä ilmastonmuutokseen.  1980-luvulla ydinvoiman vastustajia oli 80 prosenttia. Pari vuotta sitten vastustajia oli vielä 73 prosenttia. Tanskalaisten ydinvoimavastutaisuus johti osaltaan vuosina 1999 ja 2005 Barsebäckin ydinvoimalaitoksen kahden ydinvoimalaitosyksikön sulkemiseen.

Mihin nopea ja jyrkkä mielipiteen muutos sitten johtaa jatkossa? Toistaiseksi ei mihinkään, jos Tanskan päähallituspuolueen liberaalien edustajaa on uskominen. Puolue ei vastusta ydinvoimaan sinällään, mutta iamgoltaan se ei sovi Tanskan pitkän aikavälin energiastrategiaan. Poliittisista ryhmittymistä konservatiivinuoret ovat kuitenkin jo ilmoittaneet kannattavansa ydinvoimaa.