Joulukuun alussa uutisoitiin, että Suomi on ilmastonmuutoksen torjunnan kehitysmaa, sijoituimme luokkaan heikko eli sijalle 37. Muun muassa Algeria pesi meidät sijoittumalla 33:ksi. Vertailun teki Germanwatch -niminen organisaatio ja tulokset julkistettiin Durbanin ilmastokokouksessa. Lue lisää »

Takana on pitkä lounas joten blogisuoni sykkii. Olen ollut viime ajat muissa maailmoissa. Viime viikko meni sitä edellisestä toipuessa vatsataudista. Käväisin World Energy Council:in vuosikokouksessa Algeriassa, jossa paikalla oli energia-alan toimijoita kaikilta mantereilta. Täytyy myöntää, että Eurooppalaisena koin pienen kulttuurishokin siitä, kuinka yksin me Eurooppalaiset lopulta tässä maailmassa olemme. Lue lisää »

Viime maaliskuussa voimakas maanjäristys Japanissa aiheutti jättitsunamin, joka jälkiseurauksineen vaurioitti vakavasti Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosyksiköitä. Ydinvoiman viime vuosina kautta maailman kokema vahva renessanssi näytti saavan tylyn lopun. Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johdolla päätettiin pian tämän jälkeen sulkea maan ydinvoimalaitokset vuoden loppuun 2022 mennessä. Belgiassa on tehty ehdollinen päätös luopua ydinvoimasta, jos korvaavia energiamuotoja on saatavissa riittävästi. Lue lisää »

Viime vuosina Suomen energiapoliittista keskustelua on hallinnut yksi puheenaihe; ydinvoiman rakentaminen. Nykyään maassa on neljä toimivaa reaktoria, ja rakenteilla on viides, joka on määrä liittää verkkoon vuonna 2014. Näiden viiden reaktorin lisäksi eduskunta on vahvistanut periaatepäätökset kahdesta muusta reaktorista, joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Niiden odotetaan olevan käytössä vuoden 2020 jälkeen. Lue lisää »

Ei liene yllätys, että lobbari kitisee uraaniveron vaikutuksista, mutta tällä kertaa se on enemmän kuin perusteltua. Toivoisin asiasta päättävien tahojen vastaavan mielessään seuraavaan seitsemään kysymykseen ennen kuin etenevät asiassa.

1. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kahdellakymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta tukee EU:n päästökauppajärjestelmä, jonka avulla epäsuorasti tuetaan päästöttömien energiantuotantomuotojen rakentamista. Hiilidioksidivapaan ydinvoiman verottaminen olisi tämän logiikan vastaista ja vaarantaisi pahimmillaan kaavaillut investoinnit kokonaan koska sijoittajat olettavat laitosten hyötyvän hiilidioksidin hinnasta. Lue lisää »

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeet ovat takkuilleet maailmalla vuosikaudet milloin mistäkin syystä. Varsin usein olen kuullut sanottavan, että ydinjätteen loppusijoitus ei ole nykyihmiselle tekninen, vaan poliittis-sosiaalinen päätöksenteon ongelma.

Tekniikka tunnetaan, mutta miten saada poliittinen järjestelmä sitoutumaan loppusijoitukseen ja ennen kaikkea miten ja mistä löytää paikkakunta, joka on valmis hyväksymään loppusijoituksen alueellaan?

Suomen ulkopuolelta lähin esimerkki löytyy Ruotsista, jossa sielläkin paikanvalintaa ja loppusijoituslaitoksen luvitusta on lykätty vuosien varrella useaan kertaan. Lue lisää »

Dändändändänn-dändändändändädädän-dädäddädäädädäädä-dädäädää… Sehän on selvästi James Bondin tunnari jota tuossa tulkitsen. Se alkoi soida päässäni lukiessani juttua teknisistä ongelmista Iranissa sijaitsevissa Natanzin uraaninrikastuslaitoksessa sekä  Bushehrin ydinvoimalassa.

Iranin ydinlaitokset ovat joutuneet vakavien cyber-iskujen kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Syyllinen ongelmiin on huippumoderni Stuxnet-mato, joka turvallisuusasiantuntijoiden mukaan on liian hienostunut ollakseen energiajuomasta ja pizzasta voimansa saavien monniviiksisten teinien autotallissa kyhäämä. Viruksen suunnittelu ja toteutus on vaatinut kymmeniä ihmistyövuosia ja julkinen salaisuus onkin, että se on Israelin ja/tai Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden luomus. Lue lisää »

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään 22.2.2011 artikkeli Loviisan ydinvoimalaitoksesta, jossa viitattiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreeseen ydinvoimaraporttiin. Mielestämme Helsingin Sanomien lukija saa tämän artikkelin perusteella vääristyneen kuvan jo 30 vuotta ydinvoimaa turvallisesti tuottaneesta voimalaitoksesta, jossa energiaa tullaan tuottamaan turvallisesti vielä lähes 20 vuotta.

Artikkelissa kerrotaan, että STUKin raportin mukaan Loviisan ykkösyksikön energiantuotto on ollut vajaat 68 prosenttia ja kakkosyksikön vajaat 67 prosenttia siitä, mitä laitos olisi voinut tuottaa. Nämä luvut koskevat vain viime vuoden kolmatta vuosineljännestä (ei koko vuotta), jolloin voimalaitos oli pois tuotannosta vuosihuollon ajan. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin vuonna 2010 oli 91,1 prosenttia, eli huippuluokkaa kansainvälisesti verrattuna. Lue lisää »

Ennen tutustumistani ydinvoima-alaan olisin pitänyt Ranskalaisten suunnitelmia merenalaisesta ydinvoimalasta intuitiivisesti järjettöminä. Se ei voi olla turvallista saati teknisesti toteutuskelpoista.

Toisaalta suuri osa nykyisistä ydinvoimalaitoksista perustuu reaktoreihin joita käytettiin ensin laivoissa ja sukellusveneissä, joten vedenalainen voimala ikään kuin sulkisi yhden kehitystyön ympyrän.

Tarkastellaanpa asiaa hieman ennakkoluulottomammin. Ydinreaktion lisäksi ydinvoimassa on oikeastaan kyse aikaansaadun lämmön kasvun hillitsemisestä. Maanpäällisissä laitoksissa on oltava useita toisistaan erillisiä keinoja (mm. diesel-generaattoreilla pyöriviä hätäpumppuja) varmistamassa riittävän jäähdytyksen poikkeustilanteessa. Lue lisää »