Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen maaliskuussa 2011 Suomen säteilyturvakeskus STUK toteutti työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämän lisäselvityksen ydinvoimalaitosten turvallisuudesta sähkön menetyksen sekä poikkeuksellisten sää- ja ympäristöolosuhteiden varalta. STUKin selvityksen mukaan Suomen ydinvoimalaitoksissa ei havaittu sellaisia uusia riskejä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. Fortum toimitti joulukuussa 2011 STUKille turvallisuusarvioinnin perusteella pyydetyt lisäselvitykset. Kohdennettujen turvallisuusselvitysten perusteella on todettu, että Loviisan voimalaitoksen turvallisuus on hyvällä tasolla myös nyt tarkastelluilla turvallisuuden osa-alueilla.

Lue lisää »

Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi 2011. Voimalaitoksella ei ollut vuonna 2011 yhtään kansainväliselle vakavuusasteikolle (INES) yltänyttä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta merkityksellistä tapahtumaa. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli kansainvälisesti erittäin korkea, 94,3 prosenttia. Laitos oli koko käyttöjakson ajan täydessä tuotannossa lukuun ottamatta yhtä lyhyttä tuotantokatkosta ykkösyksiköllä. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä 8,06 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Lue lisää »

Loviisan voimalaitoksella on varauduttu Suomenlahdella tapahtuvan öljyonnettomuuden varalta. Voimalaitoksella käyttöönotettavat keinot riippuvat laitoksen käyttötilanteesta ja öljypäästön sijaintipaikasta. Tarvittaessa tehoajolla oleva laitos ajetaan alas ja jäähdytysveden otto käännetään poistopuolelle, joka on eri puolella voimalaitossaarta.

Lue lisää »

Helsingin Sanomissa julkaistiin tänään 22.2.2011 artikkeli Loviisan ydinvoimalaitoksesta, jossa viitattiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreeseen ydinvoimaraporttiin. Mielestämme Helsingin Sanomien lukija saa tämän artikkelin perusteella vääristyneen kuvan jo 30 vuotta ydinvoimaa turvallisesti tuottaneesta voimalaitoksesta, jossa energiaa tullaan tuottamaan turvallisesti vielä lähes 20 vuotta.

Artikkelissa kerrotaan, että STUKin raportin mukaan Loviisan ykkösyksikön energiantuotto on ollut vajaat 68 prosenttia ja kakkosyksikön vajaat 67 prosenttia siitä, mitä laitos olisi voinut tuottaa. Nämä luvut koskevat vain viime vuoden kolmatta vuosineljännestä (ei koko vuotta), jolloin voimalaitos oli pois tuotannosta vuosihuollon ajan. Loviisan voimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin vuonna 2010 oli 91,1 prosenttia, eli huippuluokkaa kansainvälisesti verrattuna. Lue lisää »

Suomalaisessa energiapolitiikassa pyritään mahdollisimman vähäpäästöiseen sähköntuotantoon. Yhteiskunta tukee useita hiilineutraaleja tuotantomuotoja erilaisilla veronmaksajien ja kuluttajien maksamilla tuilla ja tulevaisuudessa nämä tuet todennäköisesti vain kasvavat. Ydinvoima ja vesivoima ovat toistaiseksi ainoat hiilineutraalit tuotantomuodot, joilla sähköntuotanto on mahdollista ilman veronmaksajien tukea. Nyt hiilidioksidipäästöttömälle ydinvoimalle kuitenkin kaavaillaan uusia kannattavuutta heikentäviä veroja.

Ydinvoima on erittäin pääomavaltaista. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitoksen rakentaminen ja modernisoinnit ovat hyvin kalliita, mutta käyttökustannukset ovat kohtuullisia. Tilanne on vastaava vesivoimassa. Verokeskustelussa ei tulisikaan keskittyä pelkkiin tuotantokustannuksiin vaan  lisäksi olisi otettava huomioon pääomakustannukset ja tuleviin investointeihin varautuminen. Vain tuotantokustannuksia vertailemalla ei saada oikeaa kuvaa eri tuotantomuotojen kannattavuudesta. Lue lisää »

Energiapoliittisessa keskustelussa ydinvoimaan liitetään melkein poikkeuksetta onnettomuusriski.  Tässä keskustelussa jää melkein aina huomiotta muiden, etenkin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat riskit ja haitat.

On hyvä ja myönteinen asia, että ydinvoima on ollut erittäin kriittisen tarkastelun kohteena. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ydinvoiman aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat ovat hyvin pienet verrattuna muuhun perinteiseen energiantuotantoon.  Mitään riskejä ei pidä vähätellä mutta ydinvoiman riskit olisi hyvä suhteuttaa muihin riskeihin, jotka hyväksymme “välttämättöminä”.

Usein unohdamme, että ydinvoiman käytöstä länsimaisissa reaktoreissa ei ole viiteenkymmeneen vuoteen tapahtunut ainuttakaan sellaista onnettomuutta joka olisi aiheuttanut merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus tapahtui ja oli vakava. Onnettomuuteen liittyi kuitenkin useita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole tyypillisiä ydinvoiman käytölle nykyään. Lue lisää »

Panostuksilla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja ydinvoimaan tavoitellaan mahdollisimman hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa. On tärkeää nähdä nämä toimenpiteet toisiaan tukevina, ei toisiaan pois sulkevina. Kaikkia tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

Hiilidioksidipäästöttömänä tuotantomuotona ydinvoimalla on merkittävä rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan – nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön peruskuorman on oltava puhdasta, vakaata ja kustannustehokasta. Ydinvoima tarjoaa tätä koko elinkaarensa ajan.

Lue lisää »