Olen nippelitiedon suuri ystävä. Kuuntelen ja kerään uusia faktoja lähes neuroottisesti. Jos esitetty väite on tarpeeksi hauska, en aina viitsi selvittää sen todenperäisyyttä, koska leveän hymyn kanssa on mukavampi elää.

Tässä kuitenkin enemmän tai vähemmän tarkistettuja atomiaiheisia faktoja, joita et todennäköisesti tiennyt. Lähteenä olen käyttänyt aina luotettavaa Wikipediaa sekä paikallisen kuppilani besserwisser-kantista, jolla on mielipide kaikesta (ei, hän ei ole taksikuski).

Maailman vanhin ydinreaktori löytyy päiväntasaajan korkeudelta Gabonista ja ikää ”Oklolla” on hulppeat parisen miljardia vuotta. Ranskalaisten tiedemiesten uraanikaivoksesta löytämät isotooppien esiintymät eivät vastanneet oletuksia. Pian tutkimuksista selvisi, että kyseisessä paikassa oli käynnistynyt luonnon oma fissioreaktio. Tuolloin nykyistenkin reaktorien polttoaineeksi kelpaavaa U-235 isotooppia löytyi vielä tarpeeksi väkevänä (n. 3%) reaktion ylläpitämiseen. Vuosien saatossa kyseinen isotooppi laimenee luonnollisesti ja nykyisin (jälleen)väkevöiminen vaatii varsin suuria teknisiä ponnistuksia. Maakerrosten välistä virrannut vesi oli toiminut neutronien hidasteena, minkä ansiosta reaktio oli alkanut ja jälleen päättynyt veden höyrystyttyä. Lue lisää »

Tehdessäni ympäristönsuojelukurssin esitelmää TVO:n matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilasta (VLJ-luola) en osannut kuvitella työskenteleväni joskus ydinvoimalaitoksessa. Olkiluodossa olen työskennellyt kohta kymmenen vuotta. Vastuullani on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n kemian jaos ja konsernin yhtiöille Posiva Oy:lle ja TVO Nuclear Services Oy:lle tehtävät analyysipalvelut .

Kemialla on tärkeä rooli kiehutusvesilaitoksen käyttövarmuudessa. Hoidamme keskitetysti prosessin kemian valvonnan kemian parametrien seuraamiseksi ja analysoimiseksi luotettavasti ja tarkasti riittävällä tiheydellä. Kemian prosessin valvonta käsittää OL1:n, OL2:n, käytetyn polttoaineen välivaraston ja matala- ja keskiaktiivisen jätteen voimalaitosjäteluolan lisäksi myös raaka- ja jäteveden käsittelyn sekä öljyt ja radioaktiiviset päästöt. Ilma- ja vesipäästöt ovat erittäin pieniä verrattuna sallittuihin lupaehtoihin. Lue lisää »

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, alava maailma jää merien alle. Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta uhkasta on tullut osa ihmiskunnan kollektiivista kokemusta ja eloonjäämiskamppailua, joka ruoskii länsimaista päätöksentekojärjestelmää toimiin maapallon lämmönsäätelyssä. Jo muutaman asteen nousu keskilämpötilassa voi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin miljoonien ihmisten elämässä.

Meidän suomalaisten kannalta tilanne on kuitenkin toinen. Lämpötilan noususta aiheutuvat vaikutukset ovat eri puolilla maailmaa erilaisia, eikä jäätiköiden sulamisesta aiheutuva meren pinnan nousu uhkaa Suomea samalla tavalla kuin esimerkiksi Tyynen Valtameren matalaprofiilisia saaria, jotka uhkaavat hävitä pinnan alle.

Mutta on meillä suomalaisillakin syytä huoleen. Mikäli kasvihuoneilmiö johtaa Suomen suvessa yhä piteneviin hellejaksoihin, saattavat vaikutukset olla yhteiskunnan kannalta ennalta arvaamattomia ja vaikeasti hallittavia. Otetaanpa esimerkki viime kesältä. Lue lisää »

Kerroin aiemmassa blogikirjoituksessani Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton maissa järjestettävästä Miss Atomi -kauneuskilpailusta. Palaan rakkaaseen aiheeseen, sillä tänä vuonna missien ulkokultainen säteily läpäisee paatuneimmankin betonisydämen.

354 tyttöä Venäjältä, Ukrainasta, Kazakstanista ja Valko-Venäjältä kisaa vuoden 2010 Miss Atomin tittelistä. Taistelu on kiivas, sillä voittaja saa palkinnokseen kylpylämatkan Jordaniaan sekä tukun mainetta ja kunniaa. Kärkikolmikko ilahtunee myös kolumbialaisista smaragdeista. Lue lisää »

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää teollisuusmailta vähintään 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Energiaan liittyvien päästöjen vähentäminen vaatii energiatehokkuuden parantamista ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömillä ja vähäpäästöisillä energialähteillä.

Energia ja eritoten sähkö on nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä. Sen saatavuudella ja hinnalla vaikutetaan ostovoimaan, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Valinta siitä, miten siirrymme vähäpäästöiseen energiaan ja mitä olemme siitä valmiit maksamaan, ei ole yhdentekevää.

Energiateollisuus julkaisi marraskuussa visionsa siitä, miten sähköön ja kaukolämpöön perustuvilla ratkaisuilla energiaperäisiä päästöjä vähennetään 85 prosenttia. Visio osoittaa, että tämä kaikki voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja niin, että samalla lisätään omavaraisuuttamme. Lue lisää »

Tänä päivänä meillä jokaisella on erilaisia muovikortteja, joihin liittyy koodeja. Kuinka monelle on käynyt niin, että kortit ja koodit ovat menneet sekaisin? Sitten on harmiteltu, kun automaatti on ikävimmässä tapauksessa syönyt kortin.

Monessa yhteydessä puhutaan inhimillisestä tekijästä ja inhimillisestä virheestä. Usein nämä termit esiintyvät onnettomuuksien tutkintaraporteissa; inhimillinen tekijä tai virhe on aiheuttanut tapahtuneen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa kuljettaja voi tehdä virhearvioinnin ja tämän perusteella väärän väistöliikkeen kohtalokkain seurauksin. Lue lisää »

Mitä sähkön tuottaminen eri maissa maksaa, mitkä ovat edullisimmat tuotantomuodot, onko kansallisilla olosuhteilla vaikutusta sähkön hintaan? Tähän asti on tiedetty, että kansainväliset hintavertailut ovat vaikeita. Pelkästään valuuttakurssien vaihtelut vaikeuttavat vertailuja.

Juuri valmistunut kansainvälinen Projected Costs of Generating Electricity 2010 Edition – selvitys pyrkii kuitenkin antamaan vertailukelpoista taustatietoa sähköntuotantokustannuksista. Selvityksen laativat yhteistyössä International Energy Agency (IEA) ja Nuclear Energy Agency (NEA). Kumpikin järjestö toimii OECD:n (Organisation For Economic Co-Operation And Development) alaisuudessa Pariisissa. Selvitys julkistettiin 25.3.2010.

IEA/NEA on koonnut selvitykseen kustannustiedot 190 voimalaitoksesta kautta maailman. Mukana oli 21 maata, 17 OECD:n jäsenmaata ja neljä muuta maata. Pohjoismaisia kustannustietoja selvityksessä oli vain Ruotsin suurvesivoimasta. Kerätty suhteellisen pieni näyte maailman voimalaitoksista edustanee joka tapauksessa kohtuullisesti eri tuotantomuotojen kustannuksia. Lue lisää »

Errare humanun est - erehtyminen on inhimillistä, Cicero kiteytti jo ennen ajanlaskumme alkua ihmisen toiminnan perusluonteen. Olemme jatkuvasti alttiita tekemään virheitä sekä virheidemme seurauksille. On kuitenkin paikkoja, joissa virheille ei ole sijaa ja niissä on tehtävä kaikki mahdollinen niiden estämiseksi tai seurausten välttämiseksi. Tällaisia paikkoja ovat mm. ydinvoimalaitokset, lentokoneet, sairaalat, laivat ja isot tehtaat. Näissä on tehty valtavasti teknistä kehitystyötä toiminnan luotettavuuden lisäämiseksi. Viime vuosikymmeninä on alettu myös kehittää menettelyitä, joilla inhimillisiä virheitä voidaan vähentää. Me TVO:lla olemme aloittaneet ohjelman, jossa nämä hyvät ammattikäytännöt istutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaamme eli työkulttuuriamme. Näitä menettelyitä on hyvin helppo soveltaa normaaliinkin elämään.

Kaikki lähtee viestinnästä. Monien virheiden takana ovat kömmähdykset tiedon perille menossa. Liian usein oletamme toisen ymmärtäneen mitä sanoimme tai jopa osanneen lukea sen toiminnastamme. Ydinvoimalaitoksella viestinnän tulee olla varmennettua ja yksikäsitteistä. Lue lisää »

Reilu puolitoista vuotta sitten Fennovoiman kautta sain palata takaisin kotiseudulleni Lounais-Lappiin. On hienoa, että saan olla mukana hankkeessa, jonka toteutuminen Simoon auttaisi koko kotiseutuni kehittymistä niin aluetaloudellisesti kuin työllisyydenkin näkökulmasta.

Työskentelen Fennovoiman ydinvoimalan toisella vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla Simossa, jossa meillä on toimisto kaikkia tiedonhaluisia varten. Toimistolla on puitu aluepoliittisia asioita, kasvatettu lapsia ja selvitelty jopa perhesuhteiden kiemuroita. Kahvittelijoita luonani käy laidasta laitaan: virkamiehiä, päättäjiä, alueen kehittäjiä, opiskelijoita, lomalaisia ja ihan tavallisia paikallisia ihmisiä. Lue lisää »

Myllyvirran vertaus kännyköihin on varsin raflaava, tosin yhtymäkohdat on haettu turhan kaukaa. Käyvät ydinvoimalaitosyksikkömme – OL1 & OL2 – ovat olleet käytössä nyt yli kolmekymmentä vuotta ja sinä aikana ne ovat tuottaneet sähköä suomalaiselle yhteiskunnalle yli 370 miljardia kilowattituntia. Samalla, kun tällä sähköllä on pidetty teollisuutemme ja yhteiskuntamme rattaat pyörimässä, on sillä ladattu yksi jos toinenkin kännykkä.

Pidämme Olkiluodon laitosyksikkömme aina uudenveroisina. Ne ovat luotettavia ja moderneja, ja sellainen tulee olemaan myös Olkiluoto 3 -yksikkökin.

OL3:lla on monin eri tavoin koko projektin ajan kiinnitetty huomiota ydinturvallisuuteen. OL3:n suunnittelu edustaa reaktoriturvallisuuden uusimpia vaatimuksia. Laitosyksikkö tulee täyttämään sekä suomalaisille että eurooppalaisille ydinvoimalaitoksille asetetut turvallisuusvaatimukset. Monissa tapauksissa vaatimustaso ylittää vastaavan kansainvälisen tason. Lue lisää »