Ydinvoimasta väittely on hankalaa. Erityisesti jos olet ydinvoiman kannattaja. Kaikissa sosiaalisissa tilaisuuksissa naiset istuvat vain kriittisen (ääni)torven vieressä ja kannattajan puolta pitää ainoastaan kalapuikkoviiksisektori. Pönäköiden ukkojen itsetyytyväinen örinä ei myöskään toimi erityisenä mimmi-magneettina, saati argumenttina lisärakentamisen puolesta.

Sen lisäksi, että allekirjoittanut ydinvoiman kannattaja elää sosiaalista jääkauttaan liberaalien city-vihreiden ystäviensä seurassa, tuntuu väittely usein samalta on kuin pelaisi tennistä ilman kalsareita. Vastaan tulee väitteitä jotka tuntuvat liian naurettavilta ollakseen totta – ”ydinvoima ei vähennä päästöjä”, kuulee yhden suusta, ”koska se on pelkkää sähköntuotantoa varten”, afgaaninukkaiseen villapaitaan pukeutunut viiksekäs mieshenkilö jatkaa. Samaan hengenvetoon päästöjen leikkaukseen ehdotetaan niin ikään ainoastaan sähköntuotantoon soveltuvaa uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- tai vesivoimaa. Lue lisää »

Maaliskuun alkupuolella Finlandia-talossa pidetyssä Posivan asiantuntijaseminaarissa esiteltiin yhtiömme tulevien vuosien tutkimus-, kehitys ja suunnittelutyötä. Sen tähtäimenä on loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättäminen vuonna 2012. Seminaarin päätteeksi pidetyssä paneelissa asiantuntijat pohtivat sitä, kuinka monta toimivaa runsasaktiivisen jätteen/käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta on toiminnassa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Panelisteina oli asiantuntijoita Posivasta, SKB:stä (Svensk Kärnbränselehantering Ab), OECD:n ydinenergiajärjestön ydinjätehuolto-osastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Säteilyturvakeskuksesta.

Ei tainnut olla kovin suuri yllätys, että panelistien arviot loppusijoituslaitosten määrästä vaihtelivat yhdestä kolmeen. Suomen ja Ruotsin lisäksi loppusijoittajien kärkijoukkoon kuuluu myös Ranska, joka on rakentanut maanalaista tutkimuslaboratoriota Bureen, noin 200 km Pariisista itään sijaitsevalla alueella vuodesta 2000 lähtien. Sikäläisen lain mukaan loppusijoituspaikka tulee valita vuoteen 2015 mennessä ja loppusijoitus aloittaa vuonna 2025. Itse Buressa käyneenä ja tutkimuksiin sekä paikallisiin päättäjiin tutustuneena en pitäisi Ranskan aikataulua mitenkään epärealistisena. Tutkimuksia savimuodostumassa loppusijoitussyvyydellä noin 400 metrissä on tehty jo joitakin vuosia. Tulevaisuudessa tutkimuslaboratorion alueelle on tarkoitus rakentaa myös varsinaiset loppusijoitustilat. Lue lisää »

Britannia hyväksyi Suomeenkin haikaillun ilmastolain vuoden 2008 lopulla. Laki edellyttää vähintään 80 prosentin leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Valtaosa leikkauksista kohdistuu energiasektorille (sähköntuotanto, liikenne, lämmitys).

Käytännössä tämä tarkoittaa lähes täysin hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Haasteen kutsuminen mittavaksi on vähättelyä sanan varsinaisessa merkityksessä. Britannian energiantuotannosta päästötöntä on n. 10 prosenttia, josta valtaosa ydinvoimaa. Urakan mittavuutta alleviivaa Royal Academy of Engineering*, jonka tuoreessa raportissa linjataan neljä eri skenaariota, jolta tulevaisuus saattaa näyttää. Lue lisää »

Sähkön tarpeen kasvusta tulevaisuudessa on keskusteltu vilkkaasti ja jopa terawattitunnin tarkkuudella viime kuukausina. Tässä keskustelussa tähtäin on usein ollut vain 10 vuoden päässä, vuodessa 2020. Ydinvoimapäätöksiä perusteltaessa pitäisi mielestäni rohkeasti katsoa vuoteen 2030 ja huomioida erityisesti, että kahden seuraavan vuosikymmenen aikana sähköntuotantokapasiteettia poistuu maastamme ainakin 5000 MW verran, sähkön tuontia unohtamatta.

Uuden kapasiteetin tarve johtuu siis poistuvasta tuotantokapasiteetista, kasvavasta kysynnästä ja tarpeesta korvata fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia hiilidioksidipäästöttömällä tuotannolla. Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto arvioivat, että Suomessa tarvitaan kansallisen omavaraisuuden näkökulmasta uutta sähkötuotantokapasiteettia 7000 – 8000 MW vuoteen 2030 mennessä.

Huoltovarmuusnäkökulmasta uuden ydinvoimatuotannon rakentaminen on perusteltua, koska se vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta kuten sähköstä, öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta. Energian säästötoimenpiteillä ja panostuksilla uusiutuviin energialähteisiin ei yksin pystytä huolehtimaan sähköenergian saannin turvaamisesta edulliseen ja ennustettavaan hintaan tulevaisuudessa. Energiahuollon turvaamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaan uutta hiilidioksidipäästötöntä perusvoimaa, jota ydinvoiman lisärakentaminen edustaa.

Talven hintapiikit ovat antaneet kirjoitusaiheita kolumnisteille, mutta myös oppitunnin siitä, miten toimia sähkömarkkinoilla.

Ensimmäinen opetus on, että epävarma toimintaympäristö häiritsee markkinoiden toimintaa. Tänä talvena kannettiin satoa pitkään jatkuneesta Ruotsin ydinvoimaloiden roikuttamisesta löysässä hirressä. Viime keväänä ydinvoiman tulevaisuus sai viimein varmuutta, ja tarpeelliset investoinnit nykyisiin voimaloihin aloitettiin. Työt ovat viivästyneet ja suuri osa Ruotsin ydinvoimaa on edelleen huollossa. Voinee arvella, että ilman luopumispäätöstä laitoksiin olisi panostettu enemmän kuluneina vuosina, eikä nyt koetun pituista seisokkia olisi tarvittu. Kesken huollon ei ydinvoimalaa voi käynnistää vaikka sähkön hinta olisi kuinka houkutteleva. Lue lisää »

Ydinvoiman renessanssi (Nuclear Renaissance, La renaissance du nucléaire civil). oli yleisin ilmaisu, jota puhujat käyttivät Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloitteesta järjestelyssä kaksipäiväisessä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy –konferenssissa 8-9.3. Pariisissa. OECD:n konferenssikeskuksessa järjestetyssä konferenssissa oli yli tuhat osanottajaa yli 60 maasta, 40 delegaation johdossa oli pää- tai muu ministeri. Suomesta mukana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johtama arvovaltainen delegaatio. Itse osallistuin konferenssiin kansainvälisen lehdistöryhmän edustajana.

Ydinvoima on tulossa vahvasti joka puolella maailmaa ja monet ydinvoimasta luopumispäätöksen tehneet maat – Ruotsi, Italia, Saksa, Belgia – ovat peruneet aiemmat kansanäänestys- yms. päätökset ja lähtevät rakentamaan uusia laitoksia tai jatkamaan vanhojen laitosten käyttöikää, kuten olen kirjoittanut aikaisemmissa blogeissani Dominoefekti kaataa ydinvoimasta luopujia ja Ydinvoiman renessanssi maailmalla. Elämme hyvin ajantasaisesti tällä Pohjolan raukoilla rajoilla. Lue lisää »

Suomalaiset ovat neljän maapallon kansaa. Se tarkoittaa, että jos kaikki maapallon asukkaat käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, niiden tuottamiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Ilmastonmuutos on kenties kuuluisin luonnonvarojen liikakäytöstä syntynyt ongelma. Kiireelliset toimet ilmastopäästöjen rajoittamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voimme ehkäistä ilmastokatastrofin ja ratkaista muut ympäristöongelmat. Teollisuusmaissa tarvitaan vähintään 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 90 % vähennykset 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahden asteen onnistuisi todennäköisesti. Ilmakehä ei kuuntele tekosyitä tavoitetason alentamiseksi tästä. Lue lisää »

Kymmenen vuotta sitten ei ollut näkyvissä, että kirjoittaisin tätä. Vuonna 2000 olin vastavalmistunut, käytännöllistä filosofiaa pääaineena opiskellut valtiotieteilijä. Ei ollut nähtävissä, että oikeusfilosofisille pohdinnoille voisi olla sijaa ydinvoimayhtiöissä, insinöörien ja ekonomistien valtakunnassa. Todennäköisempi yhteyteni ydinvoimaan olisi yhden jos toisenkin sosiologin mielestä ollut kriittisenä panelistina tai ehkä ydinvoimayhtiön oveen kahliutuneena, ydinvoimaa vastustavana aktivistina.

Vuonna 2000 nykyisen työpaikkani Fennovoiman synty oli monen mielestä käytännössä mahdottomuus. Kukaan ei ennustanut, että Suomessa ydinvoimaluvan hakijoita olisi joskus rinnakkain kolme. Lue lisää »

Ihmisillä pitää olla unelmia, erityisesti nuorilla ihmisillä. Siksi on hienoa, että kansalaisjärjestöt ravistelevat ulostuloillaan keskustelua. Unelmia toteutettaessa ei idealismi riitä, tarvitaan myös aimo annos realismia. Maan ystävien tuore raportti ”Suomen osuus ilmastohaasteesta” tarjoaa idealismia hengästyttävän määrän, mutta realismia ei nimeksikään.

Raportti kuvaa tulevaisuuden paratiisin, jossa elämä soljuisi ”sangen miellyttävästi”. Kymmenen vuoden päästä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat yli 40 prosenttia alhaisemmat. Vuonna 2050 Suomi ei aiheuttaisi päästöjä enää ollenkaan. Materiaalinen kulutus pysyttelisi nykyisellä tasolla. Terveydenhuolto ja paikalliset virkistysmahdollisuudet olisivat huomattavasti paremmin kaikkien ulottuvilla. Kansalaisilla olisi mahdollisuus matkustaa ”mukavasti minne ikinä tahtovatkin” esimerkiksi sähköjunilla, koska ratainfrastruktuuri yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä, ja vuorotiheydet ja palvelujen laatu paranisi. Lue lisää »

Kuuluisassa sketsissä Conan O’Brien ja hänen uskollinen aisankannattajansa Andy Richter suuntaavat katseet kohti tulevaisuutta. Aina vuoteen 2000. Aikaa kului, vuosituhat vaihtui, mutta Conanin show jatkui. Sketsiä täytyi päivittää. Andy ja Coco ottivat rohkean etunojan ja hyppäsivät ajassa tuhat vuotta eteenpäin. Maailma on kovin erilainen ”in the year 3000”.

Energia-alan investoinnit eivät ole nappikauppaa. EK:n investointitiedustelu kertoo, että vuonna 2009 alan investoinnit olivat suuremmat kuin koko muun teollisuuden yhteensä. Ja sama meno jatkuu arvioiden mukaan tänä vuonna. Lue lisää »