Ydinreaktioita

Valtioneuvoston valmistautuessa kuluvan kevään aikana käsittelemään sille jätettyjä periaatepäätöshakemuksia uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseksi, keskustelu uraanin halkaisun eduista ja haitoista lisääntyy. Varsin usein vastustamista perustellaan ”ratkaisemattomalla ydinjäteongelmalla”. Totta toki on, että missään ei ole vielä aloitettu käytetyn ydinpolttoaineen tai runsasaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta, mutta mielestäni argumentti ”ratkaisematon ydinjäteongelma” ei kuvaa oikealla tavalla kaikkea sitä tutkimus- ja kehitystyötä mitä viimeisten vuosikymmenten kuluessa on tehty esimerkiksi geologisen loppusijoituksen valmistelussa meillä ja muualla. Loppusijoitusta kohti ollaan menossa, mutta vielä menee toki vuosia ennen kuin polttoainenippuja sijoitetaan kapseloituna kallioon. Mutta miksi loppusijoitusta ei ole jo aloitettu, vaikka ydinvoimalaitoksia on meillä käytetty jo 30 vuotta? Lue lisää »

Minulla ei ole tunteita. En ajattele ympäristöä saati tulevia sukupolvia. Ainoa asia, joka muistuttaa minua tuosta elämäksikin kutsutusta taakasta on kylmän rahan tuoksu synkkänä sateisena päivänä. Sellaiseksi sieluni maalaa kauneimmankin suvi-illan. Ydinvoiman kannattajana minulta puuttuu kyky empatiaan, enkä jaa samoja inhimillisiä motiiveja muun väestön kanssa. Toimiani ohjaa pahansuopa itsekkyys sekä oman edun tavoittelu.

Kuvaus on tuskin kovin kaukana siitä mielikuvasta, joka monella aktiivivastustajalla on ydinvoimalobbarista. Lue lisää »

Uusien reaktorien rakentaminen tuplaantui kahdessa vuodessa

Maailmassa on juuri nyt meneillään melkoinen ydinvoiman renessanssi. Tämän vuoden alussa ympäri maapalloa oli rakenteilla 56 uutta ydinvoimalaitosta yhteisteholtaan 51 900 megawattia. Kahdessa vuodessa maailman ydinvoiman rakentaminen kaksinkertaistui, sillä vuoden 2007 alussa rakenteilla oli 29 reaktoria yhteisteholtaan 23 641 megawattia. Rakennettava teho on yli kaksinkertaistunut.

Uusia ydinvoimahankkeita on lisäksi valmistelussa kymmenittäin kautta maailman, Suomessakin kolme kappaletta. Konsulttitoimisto Pöyryn selvityksen mukaan rakenteilla ja eriasteisessa valmistelussa oli viime syksynä 147 ydinvoimalaitosta. Lue lisää »

Tsernobylin onnettomuus huhtikuussa 1986 leimasi koko ydinvoima-alan ja asetti sen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vaakalaudalla. Syntyi tarve käyttäjien kansainväliselle yhteistyölle viranomaisvalvonnan rinnalle. Alan suurten toimijoiden ja vetäjäksi nimetyn englantilaisen Lord Marshallin johdolla syntyi vuonna 1989 kansainvälisen ydinalan käyttäjien järjestö WANO (World Association of Nuclear Operators). Suomalaiset voimayhtiöt Fortum ja Teollisuuden Voima Oy liittyivät jäseniksi jo heti alkuvaiheessa. Nyt jäsenistö kattaa käytännössä kaikki maailman ydinlaitokset (yli 440) sekä joukon muita alan toimijoita 35 maasta.

WANOn tehtävä on edistää ydinturvallisuutta kaikkialla välittämällä tietoa toisilleen jäsenistön käyttökokemuksista ja -tapahtumista luottamuksellisuus säilyttäen. Luottamuksellisuus on tärkeää avoimen tiedottamiskulttuurin ylläpitämiseksi. Viranomaisraportointi hoituu kunkin jäsenmaan omien kansallisten käytäntöjen mukaisesti erikseen. Käytännössä WANO- toiminta hoidetaan alueellisten keskusten (Atlanta, Pariisi, Moskova, Tokio) sekä Lontoon koordinointikeskuksen organisoimina yhteisten pelisääntöjen mukaisesti; jokaisella laitoksella on myös vähintään yksi nimetty yhteyshenkilö. Lue lisää »

Uusin ydinvoimagallup osoittaa jälleen, millainen muutos suomalaisten ydinvoima-asenteissa on tapahtunut vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Ydinvoiman vastustus on laskussa ja ydinvoimamyönteisyys kasvussa. Merkittävä osa ydinvoiman kannatuksen kasvusta johtuu siitä, että kansalaiset ymmärtävät ydinvoiman merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsijänä.

Energiateollisuus ry:n TNS Gallup Oy:llä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen (48 prosenttia) suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 17 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on nyt 31 prosenttiyksikköä enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Ero ei ole ollut koskaan näin suuri tutkimussarjan 28 vuoden aikana. TNS Gallup Oy:n haastatteli tutkimukseen 18.1.–27.01.2010 tuhatta 15 vuotta täyttänyttä suomalaista. Lue lisää »

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mikä vaikutus ydinvoimalainvestoinnilla on muihin tuotantoinvestointeihin. Ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet erityisesti ydinvoimayhtiöitä investoinneista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan tuotantoon. Energiateollisuus selvitytti asian Pöyry Management Consultingilla ja julkisti tulokset tänään. Asiasta kertoo myös päivän Tekniikka&Talous sekä Kaupplehden printtiversiot.

Tulosten perusteella rakenteilla oleva ydinvoimalayksikkö ei ole vähentänyt investointeja uusiutuviin energialähteisiin tai energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Päinvastoin. Ydinvoiman rinnalla on investoitu poikkeuksellisen paljon ja lisäksi investoinnit ovat suuntautuneet nimenomaan vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin ja uusiutuvaan energiaan. Lue lisää »

Ydinvoiman vastustajat kierrättivät tammikuussa kanadalaista matematiikan ja fysiikan professoria Gordon Edwardsia Suomessa esittämässä kriittisiä näkemyksiä ydinenergian käytöstä. Tässä yhteydessä ”kriittinen näkemys” tarkoittaa yleensä samaa kuin ankaran kielteinen, mutta seurasin kuitenkin mielenkiinnolla olisiko professorilla jotain uutta sanottavaa keskusteluun, joka muuten on jo pitkään polkenut paikallaan.

Pettymyksekseni totesin, että ei ole. Aivan erityisesti hämmästyin, kun professori useaan otteeseen avoimesti tiedusteli, onko Suomessa ollenkaan tutkittu käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. Jo muutaman minuutin googlailu, vakavamielisestä tiedonhausta puhumattakaan, olisi tuonut vastauksen. Lue lisää »

Tähän kysymykseen vastaa Energiateollisuuden ja Fingridin yhdessä tuottama Hyvä tietää sähkömarkkinoista – esite. Vihkosen selaa läpi puolessa tunnissa ja se tarjoaa varsin lukijaystävällisen katsauksen sähkömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Kovin monelle on tuskin selvää kuinka päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan tai mitä ovat sähkömarkkinoiden johdannaiskaupat.

Esite käy myös läpi eri sähköntuotantomuotojen rooleja. Esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan erittäin pääomaintensiivinen, mutta toisaalta muuttuvilta kustannuksiltaan edullinen tuotantomuoto, minkä vuoksi se soveltuu niin kutsutun perusvoiman tuotantoon (käynnissä lähes 24/7/52). Lauhdevoimalaitokset jotka ovat puolestaan halvempia rakentaa, mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpia, soveltuvat paremmin kulutushuippujen ja säätövoiman tuottamiseen (käynnissä silloin, kun kysyntä ja hinta on suurinta). Lue lisää »

Turvallisuuden korostaminen tekee ydinvoimalasta monella tavalla ainutkertaisen työpaikan ja -yhteisön. Täällä kiinnitämme erityistä huomioita toimintamme tarkkuuteen ja huolellisuuteen. Olemme kehittäneet vuosikymmenten kuluessa menettelymme sellaisiksi, että voimme varmistaa turvallisen toiminnan kaikissa tilanteissa.

Hyvä turvallisuuskulttuuri on monessa mielessä sama kuin hyvin toimiva työyhteisö ja sen piirteissä on varmasti opittavaa monille työpaikoille. Turvallisuus menee taloudellisuuden edelle ja se on kaiken toiminnan perusta. Lue lisää »

Ydinvoimaa vastustavien järjestöjen tuoreessa kampanjassa sitoutetaan ihmisiä äänestämään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää ”ei” uusille reaktorihakemuksille.

Edustajakohtaisten ydinvoimakantojen selvittäminen on helpottunut merkittävästi internet-aikakaudella. Netin eduskuntavaalikoneissa on lähes aina jonkinlainen ydinvoimakysymys ja vaalien jälkeen läpipäässeiden senhetkiset kannat ovat julkisesti poimittavissa nettipalveluista kuin kypsät karviaiset mummolan pensaasta.

Lue lisää »