Arkisto Lokakuu 2009

Ympäristömuutoksia Olkiluodossa 0

Loka 30

Kun Olkiluoto vuosituhannen alussa valittiin TVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi, tiesi päätös myös Posivan toimiston uudelleensijoitusta. Ympäristönmuutos oli väistämätön: urbaani, kansoitettu Helsinki vaihtui etäiseen, metsäiseen ja harvaan asuttuun Olkiluodon saareen.

Sittemmin Olkiluodon ympäristössä on tapahtunut silminnähden suuria muutoksia. Olkiluoto 3-yksikön rakennustyömaa on nielaissut saaren länsikärjen, keskuskonttorin paikoitusalue on laajentunut toimistorakennusten tuntumasta meren rantaan, tuulivoimalalle ja uudella vierailukeskukselle on raivattu paikat saaren etelärannalla, uusi majoituskylä on rakennettu saaren itäosaan ja maanalaisen tutkimustilan rakentaminen etenee kohti loppusijoitussyvyyttä saaren keskiosassa. Vaikka rakennustyömaat ovatkin vallanneet saaren länsiosan, metsäluonto sinnittelee rakentamattomilla alueilla. Siksi saarelle ajavan on syytä ottaa hirvistä varoittava liikennemerkki täytenä totena.

Lue lisää »

Timo Seppälä Viestintäpäällikkö Posiva Oy

Sähkön kysyntä kasvaa tulevillakin vuosikymmenillä 10

Loka 28

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Suomen sähkön kulutus (liukuva 12 kk) on laskenut enemmän kuin koskaan aikaisemmin, jopa 10 prosenttia. Energiaintensiivinen vientiteollisuutemme on käynyt samanaikaisesti vajaalla kapasiteetilla ja viennin arvo on romahtanut kymmeniä prosentteja niin metsä- kuin metallituotteissa.

Syynä sähkön kysynnän voimakkaaseen laskuun on siis kansainvälinen talouskriisi – eikä dramaattisesti parantunut energiatehokkuus ja -säästö. Vaikka tälläkin saralla on tapahtunut paljon edistystä, tulee sähkön kysyntä jälleen kasvamaan tehtaiden palatessa normaaliin tuotantovolyymiin taantuman väistyessä.

Lue lisää »

Mikael Ohlström johtava asiantuntija, energia- ja ilmastopolitiikka Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Sähkön kysyntä 2030 julkistetaan huomenna! 5

Loka 27

Terveisiä terawattituntien ja megawattien parista! Keskiviikkona julkaistaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Energiateollisuuden arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030. Pyöritimme edelliset luvut tulevasta sähkön kysynnästä esiin vasta kaksi vuotta sitten. Näiden kahden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut harvinaisen paljon, ja siksi arviota lähdettiin päivittämään jo nyt. 

Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut entistä selkeämmin kaiken kansan tietoisuuteen ja poliitikkojen tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Asenteiden ja politiikan muutosta tukemaan on myös tullut paljon uutta tietoa siitä, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia Suomessa on energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Ja onneksi näitä mahdollisuuksia on paljon! 

Lue lisää »

Niina Honkasalo Asiantuntija, uusiutuva energia , energiaverot ja –tuet, sähköntuotanto ja sähkömarkkinat, EU:n energiapolitiikka Energiateollisuus ry

Väitöksiä ydinvoimasta 0

Loka 26

Ydinvoimasta sattui silmään tuoretta pari väitöskirjaa. Erkki Ilus väitteli Helsingin yliopistosta 25.9. Loviisan ja Olkiluodon voimalaitosten vaikutuksista meriympäristöön. Daniel Jåfs puolestaan väitteli Åbo Akademissa 14.8. aiheenaan ydinvoiman tulo Suomeen.

Lue lisää »

Anna-Maria Länsimies Asiantuntija, ydinvoima, lämmön ja sähkön yhteistuotanto Energiateollisuus

Hankesuunnittelun tätä päivää 0

Loka 23

Visioiden ja skenaarioiden sekamelskassa oli virkistävää tutustua myös tämän päivän hankesuunnittelun nykypäivään. Energiafoorumi ry:n Energiapäivässä Pöyry kertoi konsulttiyhtiön näkökulmasta, miltä ydinvoimahankkeiden tilanne vaikuttaa tällä hetkellä.

Lue lisää »

Anna-Maria Länsimies Asiantuntija, ydinvoima, lämmön ja sähkön yhteistuotanto Energiateollisuus

Kannattavatko suomalaiset ydinvoimaa? 0

Loka 22

Julkisuudessa esitetään ajoittain mielipidemittausten tuloksia suomalaisten suhtautumisesta ydinvoimaan. Vastaukset vaihtelevat, mikä saattaa hämmentää ihmisiä. Siksi paras on tarkastella, mitä pitkäaikainen energia-asennetutkimus kertoo ihmisten ydinvoima-asenteista ja niiden muuttumisesta.

Suomalaisten energia-asenteet –tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten perusasennoitumista energiamuotoihin kysymällä suomalaisilta vuosittain jo vuodesta 1983, mihin suuntaan maamme sähköntuotantoa pitäisi kehittää eri energiavaihtoehtojen osalta. Ydinvoima on yksi tutkituista kahdeksasta keskeisimmästä sähköntuotannon energianlähteestä.

Lue lisää »

Pekka Tiusanen Viestintäpäällikkö, päätoimittaja Energiateollisuus ry

Kirjamaa Loviisan ydinvoimalaitoksessa 0

Loka 22

Kirjallisuuden parissa jatkan merkintöjä: Ylen Kirjamaa vieraili tämän viikon jaksossa Loviisan ydinvoimalaitoksessa Risto Isomäen kanssa. Ohjelmassa käsiteltiin nyt sitä Litium 6 -teosta, jonka minä olin ohittanut syystä tai toisesta.

Lue lisää »

Anna-Maria Länsimies Asiantuntija, ydinvoima, lämmön ja sähkön yhteistuotanto Energiateollisuus

Ydinvoima kirjallisuudessa 8

Loka 21

Tulevien Helsingin Kirjamessujen kunniaksi teen avauksen: mitä ydinvoima-aiheisia kaunokirjallisia tuotoksia tulee mieleen? Jouko Viitasen Atomiaika tulee mulle mieleen, samoin Risto Isomäki on viitannut ydinvoimaan mutta onko kirjoittanut aiheesta? Kertokaapa, jos tiedätte muita.

Anna-Maria Länsimies Asiantuntija, ydinvoima, lämmön ja sähkön yhteistuotanto Energiateollisuus

Ydinvoima on tehokas tapa torjua ilmastonmuutosta 3

Loka 20

Panostuksilla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja ydinvoimaan tavoitellaan mahdollisimman hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa. On tärkeää nähdä nämä toimenpiteet toisiaan tukevina, ei toisiaan pois sulkevina. Kaikkia tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

Hiilidioksidipäästöttömänä tuotantomuotona ydinvoimalla on merkittävä rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan – nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön peruskuorman on oltava puhdasta, vakaata ja kustannustehokasta. Ydinvoima tarjoaa tätä koko elinkaarensa ajan.

Lue lisää »

Peter Tuominen Edunvalvontapäällikkö Fortum

Ydinosaaminen on Suomelle välttämätöntä 3

Loka 19

Vuoden 2002 periaatepäätös viidennestä ydinvoimalasta muutti ydinenergia-alalla lähes kaiken. Päätöksen henkinen vaikutus kaikkiin alalla työskenteleviin oli melkoinen. Suomalaisen osaamisen säilyttämiselle ja kehittämiselle päätös oli lähes välttämätön.

Väistämätön vaikutus osaamiseen oli se, että yhtäkkiä oli työtä jokaiselle alan osaajalle ja suuri tarve uusille osaajille. Vakiintunut oppimisen koneisto oli saatava toimimaan uudella tavalla, mutta resurssien saaminen tähän näytti systeemin hitausmomenttien vuoksi vaikealta.

Lue lisää »